Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka olen sulta lainannut

”Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka olen sulta lainannut”, koska Nikkelin hinta on tänä vuonna laskenut 52 prosenttia. Miten käy Sotkamon uudelle kaivokselle? Joudutaanko Talvivaarassa aloittamaan tuotantokustannukset alittavilla myyntihinnoilla? Kajaanin paperitehdas suljetaan vuoden loppuun mennessä? Onko Talvivaaran kaivosyhtiöllä voimia viedä bioliuotusmenetelmään perustuvaa hanketta eteenpäin nykyisellä hintatasolla?

Talvivaaran avainteknologia on biokasaliuotus, jonka avulla metallit rikastetaan malmista. Tämän teknologian ansiosta malmivarantoja voidaan hyödyntää kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla käyttäen hyväksi alueella luonnostaan esiintyviä bakteereja.

Kauppalehdessä blogaava Solaris voinee valottaa, mitä biokaasuliotus ja paikallisten mikrobien hyödyntäminen tarkoittaa? Ymmärtääkseni ratkaisu on ympäristöystävällinen vesistöjen kannalta, jos nyt kaivostoimisto voi sitä olla. Isot koneethan siellä jylläävät, metsää on kaadettu valtavasti, maa-ainesta siirretään huikeita määriä.

Näin kirjoitti nikkelimarkasta Timo Tolsa Tekniikka ja Talous –lehdessä 23.11.2006.

”Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka minä olen sulta lainannut. Olethan jo varmaankin ollut sitä vailla ja kauankin markkaasi kaivannut”, Georg Malmstén lauleli Tatu Pekkarisen sanoittamassa iskelmässä vuonna 1937. Samoihin aikoihin Petsamon Kaulatunturiin Kolosjoelle rakennettiin tuotantolaitoksia Euroopan suurimman nikkelilöydöksen hyödyntämiseksi.

Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin…Talvivaaran kaivos on viittä vailla valmis. Sotkamon kunnassa rakentaminen on ollut vilkasta. Uusia tontteja on myyty, usko tulevaisuuteen on matkailupitäjässä vahva. Palveluliiketoiminnan rinnalle on luvassa 24 lihavaa vuotta nikkelin tuotannon kautta.

Näin kertoo Wikipedia:

Talvivaaran kaivos on Sotkamon kunnan alueella rakenteilla oleva kaivos, jonka on tarkoitus hyödyntää Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymiä. Talvivaaran esiintymät ovat yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien malmivarat arvioidaan 336 miljoonaksi tonniksi ja ne riittävät vähintään 24 vuoden tuotantoon. Kaivoksen on myös tarkoitus tuottaa kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoden 2008 lopussa. Nikkelin tuotantomääräksi on arvioitu 33 000 tonnia vuodessa. Arvioidut sinkin, kuparin ja koboltin tuotantomäärät ovat 60 000, 10 000 ja 1 200 tonnia vuodessa. Kaivoksesta saatavan malmin rikastamiseen on tarkoitus käyttää bioliuotusmenetelmää. Kaivos tarjoaa valmistuttuaan työtä n. 400 hengelle. Osa uusista työntekijöistä on tarkoitus työllistää Paltamon täystyöllisyysprojektin kautta. Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008.

Talvivaara Media kirjoittaa 8.11.2007 näin:

Talvivaaran kaivoksen rakentamistyöt Sotkamossa ovat edenneet kesän ja syksyn aikana aikataulussa, mikä mahdollistaa tuotannon aloittamisen suunnitelmien mukaisesti vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana. Vesien hallintajärjestelmät ja maarakennustyöt saatiin vietyä vaiheeseen, joka mahdollistaa metallipitoisen veden turvallisen käsittelyn kaivosalueella. Tämän ansiosta irtomaiden poisto malmin päältä voitiin aloittaa Kuusilammen esiintymän alueella aikataulun mukaisesti lokakuun lopussa.

Talvivaaran Media kirjoitti 1.10.2008: Metallisulfidien tuotanto Talvivaaran kaivoksesta on alkanut suunnitelman mukaisesti 1. lokakuuta 2008. Metallituotanto alkoi aikataulussa aivan kuten louhinta huhtikuussa sekä malminkäsittely ja biokasaliuotus heinäkuussa.

Raaka-aineiden markkinat ovat lehtitietojen mukaan romahtaneet. Juttelin aiheesta myös veljeni kanssa, joka tarkastelee kaivosteollisuuden kehitystä Sidneystä käsin. Toivotaan parasta. Talvivaaran kaivoshanke on Kainuulle suuri lupaus. Sen pitäisi korvata entisen leivän isän eli Kajaani Oy Puutavarayhtiön jälkeistä luonnonvaroihin perustuvaa teollista kehitystä.

Iltarukouksissanne voisitte vihjaista Ukko-Jumalalle nikkelin maailmanmarkkinahinnan korotustarpeista. Nyt tarvitaan empaattisen yläkerran herran apua.

3 Kommentare zu „Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka olen sulta lainannut

  1. „Kesällä töitä teki muurari..“

    Kuvittelen itseni kaivosbakteeriksi:

    Lämpimänä kesäpäivänä on vointini erinomainen. Teen töitä ympäri vuorokauden, koska tunnen ympäristöni lämpötilan optimaaliseksi. Edes kaljoille lähtöä en mieti; minä poika paiskon nyt töitä kuin kullankaivaja“!

    Mutta sitten saapuu syksy.

    Ei meikäläisellä kaivosbakteerilla ole mitään lämmintä päälle pantavaa. Eikä tunnu lämmityskään täällä maanpinnan alla pelaavan. Nyt voisi lähteä etelämmäksi, jos vain jaksaisi…

    Kaivospomot ihmettelevät: kuinka voi olla, että työtahti on talvisin näin hidas? Mitään ei tunnu tapahtuvan? Pitäisikö moinen työporukka lomauttaa muutamaksi kuukaudeksi? Millaisiin neuvotteluihin jouduttaisiin Mikrobien Työntekijäliiton kanssa? Entä jos vaativat työympäristön lämpötilan kohotusta kesälukemiin metabolian virkistämiseksi?

    Mutta sitten koittaa taas kevät ja kesä. Hommat käynnistyvät vauhdilla, ja malmeja rikastuu. Eurot kilisevät taas kaivosyhtiön säkkiin.

    Mitä opimme tästä?

    Ainakin sen, että meiltä tasalämpöisiltä vaaditaan enenmmän kuin vaihtolämpöisiltä! Ylitöitä kesät talvet! Talvihorros ei tulisi missään nimessä kyseeseen, vaikka se säästäisi suunnattomasti valtionkin varoja: lämpötiloja alennettaisiin, tienpitoa supistettaisiin…

    Toisaalta voisimme oppia kaivosbakteereilta sen, ettei kvartaalitalouden sääntöjä pitäisi enää noudattaa orjallisesti: ensimmäinen ja neljäs vuosineljännes saisivat ollakin tappiollisia, kun toinen ja kolmas kuitenkin paahdettaisiin töitä ympäri vuorokauden!

  2. Solaris, toivon varttisotkamolaisena (vrt. varttihulluus), että kaivosbakteerit jaksaisivat raataa taloudellista hyvää Talvivaaraan. Kajaanin Puutavarayhtiön lopullisen päättymisen (UPM) jälkeen toivo on matkailuissa (Katinkulta ja muut rinteet) ja tietenkin bakteereja vilisevässä Talvivaaran prosessissa.

    Mutta ennakoitko sinä sitä (tietäjänä ja mikrobitieteilijänä), että sotkamolainen kaivosbakteeri kaipaisi ylleen Ilmari Kiannon kantamaa turkkia, että työ tulisi jotenkin tehdyksi?
    – ambience
    – temperature

    Mikrobien työntekijäliiton kanssa tuskin on sopimusta tehty, mutta ovatko nuo hounat liittoutuneet yhteen ajatuksella laittaa työntekijä murskeen ja vaahdotusaltaan väliin?
    – ennen puun ja kuoren väliin!

    Veljeni muutti muutama viikko takaperin Australiaan. Sidneyssä lämpöä tuntui riittävän 30 C viime viikolla. Sieltähän tämä bakteeri-idea tuotiin Suomeen. Onko Sotkamon bakteeri yhtä ahkera kuin austraalialainen serkkunsa?

    Näitä mietin kirjoituksessi luettuani. Pitäisikö totakin lohkoa tökkiä PMEU:lla?

  3. Solariksen edellinen kommentti oli yhteiskunnallis-satiirinen. Vakavoiduttuaan hetken hän haluaa vielä tarkentaa asiaa mikrobiologin näkökulmasta:

    Tietyillä bakteereilla on kyky rikastaa metalleja vedestä. Mikäli bakteerit saadaan talteen, saadaan talteen myös metallia.

    Mikrobien maailmassa pätee kuitenkin pari lakia, jotka saattavat hidastaa tätä bioteknista prosessia:

    – mikrobien kasvulämpötilatoiveet (Tmin, Topt ja Tmax, joista Topt saattaa olla hyvinkin lähellä Tmaxia)
    – metabolisten reaktioiden kinetiikan taipumus kiihtyä lämpötilan kohotessa

    Mikäli kaivosvesien lämpötila vaihtelee vuodenajan mukaan, on varauduttava alempaan metallien talteenottotehokkuuteen talviaikoina.

    Solaris suhtautuu kuitenkin toiveikkaasti tähän ideaan, mikäli töitä tekevät mikrobit on eristetty suhteellisen samankaltaisista oloista kuin mihin ne lähetetään töihin.

    Asia on siis kiinnostava ja menetelmä on kehittämisen arvoinen!

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s