Aviapoliksesta lentäen tuhanteen paikkaan

Viime viikolla Helsinki-Vantaa lentokentällä päähäni jysähti outo ajatus osaamispalvelujen fiksusta suuntaamisesta. Luin uudesta viisi kertaa viikossa Helsinki – Soul reittiyhteydestä, joka tuo Etelä-Korean kehittyvät markkinat lähemmäs Aviapoliksessa toimivia yrityksiä; helpottaa toki muuallakin toimivia – Eurooppaa myöden.

Eikä se ”pyhä jyssäys” siihen jäänyt. Aviopoliksessa yritys voi kytkeä palvelutuotantonsa  konkreettisiin tieto-, tavara- ja rahavirtoihin. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi mainitsemani suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.

Uusi lentoreitti parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivottavasti korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuudet innovatiivisten suomalaisyritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.

  1. Tuhansien järvien maa
  2. Tilaa, suomalainen elämänmeno
  3. Kallion kaupunginosaa on brändätty kulttiyhteisöksi, jossa kannattaa piipahtaa

Aviapoliksen toimistokomplekseissa yritykset ovat hyvin lähellä lentokenttää. Edullinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet edistävät liiketoimintayhteyksiä Kaukoidässä toimivien kumppanuusyhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana. Mutta mitä muuta meistä tiedetään? Tiedetäänkö kuitenkaan riittävästi?

  1. Nokialand
  2. Kännykkäland
  3. Tuhansien järvien maa
  4. Pieni mutta innovatiivinen
  5. Ei Euroopan laidalla Aasiasta katsottuna

Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen, mutta emme pääse lähempään tuttavuuteen, jos innovaatioyrityksemme istuvat täällä tuppisuina. Jos me bloggaamme toisillemme talouslehdissä politiikan ja talouden kipupisteistä. Eikö yrityksillä olisi laajempaa käyttöä monelta monelle viestintäosaamiselle?

Kuuntelin esitelmää, jossa puhuttiin siirtymisestä ”vuoropuhelun aikaan”: Content was the King during Web 1.0 but now Conversation is the King! Puhummeko oikeista asioista ja oikeiden ihmisten kanssa? Suomi on vahvasti viennistä riippuvainen maa ja siksi suuntaamme toimintamme minne Finnair ja muut meitä kuljettavat.

Yritän tarkoitushakuisesti kääntää katsettamme aivan toiseen suuntaan. Viestintäosaajien markkinarako ehkä on keskustelussa (Conversation). Korean suunnassa Inchenonin lentokentän vierestä ja läheisyydestä löytyy:

  1. Satamayhteydet Aasiaan
  2. Teknologiayhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämisessä emme ole päässeet alkua pidemmälle
  3. Japani ja Korea ovat viesti- ja vientiputken toisessa päässä: Aasiassa on Finnairin verkoston vaikutuspiirissä vähintään 2 miljardia ihmistä ja kasvavia talouksia

Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.

„Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja,“ kertoi Aviapoliksen esite.

Valmistavan teollisuuden korkea osuus implikoi sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka etsivät kanavia ulkomaille. Suomessa on satoja tai tuhansia pk-yrityksitä, jotka tarvitsevat sillanrakentajia ja businessverkottajia maailmanlaajuistumisen edistäjiksi.

Pitäisikö meidän miettiä palvelujemme designaamista aasialaisia kiinnostavasta näkökulmasta? Ulkomaalaisetkin yritykset tarvitsisivat palvelujen uudistajia; yritysten välisillä deittipalvleuilla tuhannen taalan paikka. Pääoma- ja riskisijoittajia kiinnostanee aina, millaiset mahdollisuudet kohdeyrityksillä on maailman markkinoilla. Aasiassa ennustetaan edelleen kasvua.

Aviapolis on Suomen tärkein ulkomaanliikenteen solmukohta. Sosiaalista mediaa, sijoitustoiminnan osaamista ja logistiikkaverkostojen palveluja yhdistämällä pääsemme osaksi  kansainvälistyvää uutta liiketoimintaan. Aviapolis on ehkä yksi niistä paalupaikoista, jonka valtaamiseen kannattaa tähdätä. Pysykää kanavalla!