Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen!

Taantuma on täällä, yritykset suunnittelevat säästöjä. Lomautusvaroituksia satelee sahureille, rakennustarvikkeiden valmistajille, metsäkoneiden tekijöille, autonrenkaita valmistavan tehtaan työntekijöille. Pankitkin aikovat lomauttaa, mutta uskon silti tulevaisuuteen.

Taloudellisten ennustelaitosten näkemykset Suomen taloudesta ovat synkistyneet nopeasti. Etla ennusti vielä kuukausi takaperin vuosille 2009 ja 2010 kahden prosentin kasvua, mutta torstaina 30. lokakuuta 2008 kansantalouden kasvuarvio oli tipahtanut nollaan.

Nyt tarvitaan ihmisiä, joilla on turnauskestävyyttä.

Hallitusherrat puhuvat elvytyksestä, joka estää kotitalouksien kysynnän notkahduksen. Puheenjohtaja Sauli Niinistö esitti vuorostaan vastavirtaan kulkemista. Hän poistaisi veronalennukset. Pääministeri Vanhanen kontraa: Veronkevennykset toteutetaan eikä leikkauksia suunnitella.

Public-Private yhteistyöllä eteenpäin!

Kunnissakin varaudutaan leikkauksiin, mutta toisaalta rakentamisen piristämiseksi haetaan keinoja. Syytäkin on: UPM ja Stora Enso ovat ilmoittaneet pitkistä seisokeista sahateollisuudessa. Levyä ja vaneria tarvitaan entistä vähemmän. Rakennustarvikkeiden kauppiaatkin ovat hepakssa.

Suomi elää metsästä vielä 2100!

Hellurei ja hellät tunteet, kun sirkkelit ny sammutetaan, on syytä olettaa, etteivät kaikki sahat käynnisty vuonna 2010; Stora Enson Tolkkisten saha kuuluu näiden joukkoon. Heinolan vaneritehtailla pelätään samaa kohtaloa. Tarkempaa tietoa päätöksistä löytyy esim. UPM:n verkkosivuilta.

Palvelujen uudelleen designaamisessa valtava potentiaali.

Milloin viimeksi kävit parturissa tai kampaajalla? 1990-luvun lama iski mm. partureihin ja hammaslääkäreihin. Ihmiset pidensivät tukanleikkuun ja permanenttien tekovälejä. Hammaslääkäriin mentiin vasta viime tipassa, kun särkylääkkeet eivät enää auttaneet.

Pelko pois Rosemarie!

Emme vielä ole lähelläkään tuon ajan synkimpiä päiviä, mutta nyt on myös hyvä aika miettiä, voimmeko lieventää näköpiirissä olevaa alamäkeä. Onko pakko mennä samanlaiseen luisuun vai voimmeko suomalaisina kuluttajina ja päätöksentekijöinä vaikuttaa tulevaan kehitykseen?

Jälleenrakentamisen henkeä tarvitaan.

Kotimaan toimet eivät ratkaise kaikkea; ehkä vain pienen osan, mutta mediat etsivät valopilkkuja eri puolilta maailmaa. Jos suurennuslasi osuu Suomeen myönteisessä valossa, silloin brändityöryhmä voi lähettää kansalle kiitoskortin.

Takaisin 50-luvulle. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

5 Kommentare zu „Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen!

  1. Tuon voi ottaa monella tapaa. Minulle tuo tarkoittaa asenteiden tuuletusta.

    1. oikeesti, ostetaan kotimaista. Jätä se brassifilee, tanskankinkku, uudenseelanninkaritsa, jne.

    2. pitääkö kaiken olla ilmaista. Kuoleeko siihen, jos kirjastokortista perittäisiin vaikka valtionkalastuskortin kokoinen maksu? Ei ole ilmaisia palveluja. Jos sellaista asennetta levitetään niitä ei arvosteta. Ihan sama kuin junioreiden kanssa. Kasvatat antamalla kaiken eteen, kaikki on arvotonta…

    3. käydään parturissa jne. Ehkä hekin käyttävät palveluitasi.

    4. tehdään hommat kunnolla. Ei kuseteta toinen toistamme työnlaadussa.

    5. lopetetaan se liksoista ruikuttaminen.

    6. poistakaa ihmeessä se asuntolainojen verovähennysoikeus!

  2. jousimies, konkreettisia ehdotuksia sinulta. Innovaatioita (esim sosiaalsia ja palvelu) ei voi tutkia, mutta ne tehdään. Konkreettiset teot johtavat innovaatioiden syntyyn. SMS oli tekninen ominaisuus, jonka käytön keksivät asiakkaat, eivät keksijät. Kotimaisuus on hyvä ja viisast valinta!

  3. Helge, osoitit vakavan ongelman: jos poliittinen johtommekaan ei osaa sanoa, mihin suuntaan pitäisi mennä, ei yksimielisyyttä ole helppoa rakentaa. Ovatko pääpuolueet jääneet odottamaan, mitä muu maailma tekee? Nyt olisi syytä rakentaa vankkoja ja perusteltuja suunnitelmia.

    Itse olen entistä enemmän huolestunut suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan kuristumisesta. R & D on supistunut monilla aloilla (kuten takanani häämöttävällä, Suomen viennin kivijalaksi nimitetyllä teollisuuden sektorilla). Ongelma on kahtalainen: jos tutkimuskeskukset rajoittavat toimintansa laadunvalvontaan, menetämme sekä kipeästi ja nopeasti tarvittavaa innovoimaa että tutkimusperinnettä. Jälkimmäistä riskiä on käsitelty monilla tahoilla, ja yleinen toteamus on, että kerran katkennutta tutkimusalan jatkuvuutta on hyvin hidasta käynnistää uudelleen.

  4. Solars, ihmisten tekemiä nämä lamat ja taantuvat ovat. Pystymme vaikuttamaan ainakin omaan toimintaamme. Innovaatioilla on usein paremmat mahdollisuudet murrosvaiheessa. Suuret ja etabloituneet toimialat keskittyvät hyvinä aikoina tuloksen tekemiseen ja hyvä meno johtaa uudistusten vähättelyyn. 1991 jälkeen saimme Nokian. Mikä on tämän muutoksen post-traumaattinen teko?

  5. Suomalainen havupuu + hyvä suomalaisen, yleisen teknologian tietotaito + suomalaisen biotekniikan innovatiivisuus -> jotakin uutta? Toimiiko tämä kemiallinen reaktio sinällään, vai tarvitsemmeko kemian tunneilla oppimiamme katalyyttejä? Rahaa, poliittista tahtoa, ideoiden lanseeraamista kansainvälisillä forumeilla…?

    Keitos ei todennäköisesti lähde kiehumaan ilman näitä katalyyttejä!

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s