Näkyykö taantuman tai laman merkkejä katutasolla?

Näkyykö mörköjä? Pelkäätkö pimeää? Poikkesin eilen myöhään illalla Helsinki-Vantaa lentokentällä eli ihmisten ilmoilla, Loviisan näkövinkkelistä katsottuna. Kelasin mielessäni sateista tietä ajellessani, onko valtatie 7 moottoritiellä jo nähtävissä talouden rattaiden hiljenemistä. Ja olihan sentään jotain. Venäläisiä autorekkoja ei tullut mennessä vastaan ja puolen yön jälkeinen rekkaliikenne kohti itää oli sitäkin hiljaisempaa.

Heikkoja signaaleja on silti sangen vähän tarjolla. Olli oli ilmoista käsin tarkastellut kolmen suurkaupungin valoilmöitä. Mexico City 150 km yhtä valomerta ilmasta katsottuna. Pariisi tuntui valoilla mitattuna paljon pienemmältä metropolilta. Helsinkiin tultaessa valoja näkyi lentokoneen ikkunasta vasta vähän ennen laskeutumistelineiden pudotusta.

Energiaa säästettiin 70-luvun energiakriisin aikana katulamppuja sammuttamalla. Pääkaupunkiseudulla eli Suomen metropolissa lamppuja on yhä niin vähän, vähäisen populaation takia, että ilmasta katsottuna valomeren tulkinta voi johtaa harhaan. Pimeetä porukkaa, näinkö ulkomaalaiset ajattelevat meistä. He-he!

Yrittäjät ovat vielä luottavaisia lähitulevaisuuden suhteen. Moni ohittaa puheet lamasta olankohautuksella. Finanssikriisi rajautuu vain amerikkalaiseen asuntotuotantoon, totesi erään vientiyrityksen edustaja pari viikkoa takaperin. ”Ei se vaikuta meidän toimintaan mitenkään”, hän kertoi ennen ulkoimaille muuttoa; projektihommiin kolmeksi vuodeksi.

Lentokentällä ihmiset ovat vielä leppoisan ja valoisan näköisiä.  Murheen murtamia pörssikeinottelijoita ja finanssikriisin uhreja en havainnut. Ryppyotsaisuus lisääntyy vasta vuoden tai kahden kuluttua. Parkkipaikkoja oli toisaalta ulkomaan P-halleissa aikaisempaa enemmän. Olin toisin liikkeellä kello 23 – 24, mutta tällä kertaa ei tarvinnut ajaa ylätasanteelle asti.

  • Toista on sahoilla: Stora Ensokin vähentää sahatavara tuotantoa.
  • UPM ilmoitti aikaisemmin tällä viikolla „tuhannen henkilön“ lomautuksista

Kassavirrasta on pidettävä huolta. Pk-yrityksissä hyvä kassavaranto pitää lamamietteet loitolla, kun ei tarvitse poiketa varattoman pankkiirin puheilla.

Tilauskirjan paksuutta kannattaa katsella päivittäin. Tilausten peruuntuminen ja siirtyminen tuo lamapeikko lähemmäksi, mutta monilla menee tuossakin suhteessa vielä sangen hyvin.

Tippuuko tarjouskyselyjä entiseen tahtiin? Nyt on jo vakavamman pohdinnan tarvetta. Myllerrys on lisännyt varovaisuutta ja on pakko miettiä tulevaa tuote- ja palvelupakettia.

Kellä on varaa investointeihin? Pitääkö keskittyä kunnossapitoon ja tuottavuutta lisääviin ratkaisuihin? Missä ovat aloitusta odottavat vihreät niityt (Green fields?).

Public-Private kohteet ovat ehkä jatkossa houkuttelevia. Teollisuus vetää henkeä, rakentaminen hiipuu, YIT joutunee miettimään, mitä tekee tonttivarannolleen. Lähtekö Talvivaara onnekkaasti käyntiin? Pitäisikö rakentaa vuokra-asuntoja? Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa hajautettu energiahuolto? Tässä vain muutamia kysymyksiä; aika on muuttunut. Harva näkee kolmea kuukautta kauemmaksi.

Mitä tapahtuu armon vuonna 2009? Kuinka pahaksi tämä taantuma äityy? Millaista siltaa itse kukin joutuu rakentamaan yli vaikean virran (Troubled Waters)?

8 Kommentare zu „Näkyykö taantuman tai laman merkkejä katutasolla?

  1. Pörssin suhteen olen melko optimistinen. Siihen on ladattu aivan uskomattomat tulosromahdukset. Instituutioitten pakkomyyntien alla kovin harva ihminen näyttää ymmärtävän, että monella firmalla on jakokelpoisia varoja jakaa viimevuotinen osinko vuosia, vaikka tulos olisi +/- 0. Ja tässä on lähinnä puhuttu tulosten laskemisesta esim. 30 %. Toisaalta firmat ovat viime vuosina jakaneet kasvaneista tuloksista niukemmin osinkoa eli nyt on vara tehdä toisinpäin. Monella firmalla puhutaan pitkälti yli 10 % osingoista. Ja jos vielä vuosien jälkeen näyttää yhtä heikolta, ollaan ennätyspitkässä lamassa. Tämä oli tietysti vain yksi näkulma eli minun näkökulmani 😉

  2. vanhanaikainen, luin jostain Amerikan-postista äsken, että jotkut sikäläisistä pankeista jakaa osinkoa; jatkaa sen jakamista. Sijoittajia pitää palvella. Mutta toisaalta yritkset joutuvat turvaamaan T&K ja tulevaisuusinvestointeja omasta kassastaan; esimerkiksi teknologiateollisuus tekee näin (Intel kertoi).

    – ennustajia on paljon liikkeellä
    – moni kopioi toinen toisiaan
    – kirjoitit tänään sijoitushorisontista
    – luottamuksen paluu ratkaisee paljon
    – tuo „instituutioitten pakkomyynti“ selittää lyhyellä aikavälillä heiluntaa
    – kiinteistöjen hinnat vaikuttavat kovasti
    – kenen etuna on, että isoa laivaa nyt keikutellaan?
    – pitääkö panna heikkohermoisten piikkiin koko kriisi? (tämä on yritys vitsiksi)

  3. Vielä näkymättömät merkit muhivat, eivät suinkaan meissä työeläkeläisissä ja niissä palkansaajissa, joiden rahantulo on taattu, vaan piilossa. Niinistökin viittasi tulevien työttömien ja ylivelkaantuneiden ja yritystoiminnassaan vaikeuksiin joutuvien taas nousevaan joukkoon. Kaksi viimeksimainittuahan jätettiin edellisessä lamassa yksin, samoin osa työttömistä.

  4. helanes, kyllähän tämä semmosta „survival of the fittest“ peliä tahtoo olla. 90-luvun lama iski lujaa ja nopeasti. Tämä näyttää tulevan tasaisen tappavalla tahdilla. On toki vielä tämä unelma lintukodosta, johon nämä laineet eivät yllä. Metsäteollisuus on tietenkin reagoinut tähän tulevaan ennakkoon. Amerikan-kupla on ollut pitkään tiedossa, mutta mörköä pidettiin kaapissa, kunnes pääsi Lehman Brothersista livahtamaan tavan kansan tietoisuuteen.

  5. On tässä tilanteessa positiivista. Nyt asiaan on Suomessa havahduttu ehkä sittenkin vähän aiemmin. Lisäksi ne jotka sen ajan läpi ovat eläneet ovat varmasti myös paremmin selviytymiskyvyin varustettuja. Siis sikäli jos selvisivät.

    Ja elinkeinoelämän lähtökohdat kestää taantumaa ovat aivan eri tasolla. Muistan kun silloinen Työministeriön kansliapäällikkö vielä eläkkeellesiirtymisen haastattelussa suuresti painotti, että työvoimapula on todellinen lähiajan ongelmamme. Vuoden 1991 lopulla, siis silloin kun väkeä oli pistetty tuhatmäärin pellolle jo toista vuotta.

    Mutta kaikesta huolimatta selviytymistaistelu tästäkin tulee. Kun USAn reaalitalous on jo hyvää vauhtia painumassa vähintäänkin syvään ja pitkäkestoiseen lamaan, Eurooppa seuraa väistämättä. Ja Eurooppa on edelleen meidän keskeinen kotimarkkinamme. Jos se taantuu, me tulemme satavarmasti perässä.

    Mutta toivon mukaan pienemmin vaurioin kuin muut.

  6. hakki47, meidän aikana tuskin tulee maailmanloppua, ei vedenpaisumusta, eikä työvoimapulaa. Aasiassa on reservissä 300 miljoonaa. Paljonko on Afrikassa? Euroopassakin 10 miljoonaa. Ennen maailmasta loppuu työ kuin työvoima.

    Tietenkin työtä on, lumen luontia, suppilovahveroiden poimintaa, mutta kuinka niillä maksaa ravut, snapsit ja hummerin bensat? Amerikkalaiset eivät osaa edes tehdä dieseleitä.

    Kuulin Meksikon tuliaisena, että Chrysler laittaa 25 % työvoimastaan kilometritehtaalle. Siitä kertyy jo melkoinen porukka. Eli tiedoksi niille, jotka pelkäävät, ettei duunareita enää ole.

    Oisko ne työkkärissä valinneet väärän takaliitteen: työn(antajista) tulee pula, tuntuisi uskottavammalta.

  7. Kyllä näkyy.
    -mainossähköpostien määrä on noin 100 kertaistunut.
    -puhelinkeskuskauppiaiden määrä samoin. Viime viikolla soitti 6 kpl eri firmoista.
    -lehtien puhelinmyynti on agressiivisempaa. Äsken soitti Talouselämästä (muuten hyvä lehti). Ei uskonut, että se meille tulee, heidän listojensa mukaan ei, ennen kuin luin viime perjantaisen lehden otsikot.
    -myyntisaamisten kanssa saa olla tarkkana.

    -positiivista: henkilöstävaihtuvuus vähän hiljentynyt yleisesti; vähentää ylimääräistä työtä
    -jos toimintatapojen slimmaus on alkanut aikaisemmin, tällä hetkellä pitäisi olla linjat suorina ja reagointiherkkyys huipussaan. Ja käsittääkseni näin on suurimmassa osassa suomalaisista yrityksistä.

    Pitäisi tarkkailla satamia. Viennin ongelmat oli tiedossa jo vuosi sitten. Sitä kautta tulisi myös tieto, milloin ongelmat hellittää.

  8. marilla,

    1. Tullitilastot, kyllä (satamat)
    2. Puhelinsuoramyynti aaltoilee
    3. Mainossähköpostitilanne hallinnassa, kun ei ole kopsattavia osoitteita verkossa
    4. Yhteydenpito FB ja muiden sossumedioiden kautta
    5. FB mainontaa ei havaitse muualta kuin Amerikasta
    6. Suomalainen FB markkinointi vähäsitä tai sitten en näe
    7. Lehdissä mainostetaan hirveesti sohvia (onko sohvaperunoiden määrä lisinyt?)

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s