Kansainvälinen Kapitalismi Kompuroi Korjaamoon

Pahin asuntomarkkinoiden romahdus Yhdysvaltain historiassa on ensimmäinen askel alaspäin vievällä kahdentoista portaan tikkailla, joiden päässä odottaa kasvavalla todennäköisyydellä rahoitus- ja talouskatastrofi. Se kestää ainakin puolitoista vuotta ja keskuspankin mahdollisuudet estää sen toteutuminen ovat enää vähäiset. Asuntojen hinnat laskevat huippuarvoista jopa 20–30 %. Reaalitalouden alamäki kiihtyy, kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyy vähintään kahden. vuosineljänneksen ajaksi. Professori Roubinin mukaan keskuspankilla oli vain rajalliset mahdollisuudet estää kehitystä.

New Yorkin yliopiston talousprofessori Nouriel Roubini, joka vuonna 2006 ennusti mitä tuleman piti vuonna 2006, puhui tällä viikolla Lontoossa: ”Sadat hedgerahastot kaatuvat ja viranomaisten täytyy ehkä sulkea finanssimarkkinat viikoksi tai muutamiksi, kun kriisi pakottaa sijoittajat myymään osakkeet.”

Kiinnittäkää turvavyöt, kun alamäki alkaa, pitäkää hatunreuhkasta kiinni molemmin käsin. Olemme nyt matkalla alaspäin, emme suinkaan ole saavuttaneet pohjaa; alamäkeä riittää. Silti on viisasta aloittaa oman yrityksen, paikallisen ja kansallisen kapitalismin korjaustoimet aikailematta. Ei finanssikriisi maailmanloppuun johda. Elämä maapallolla jatkuu, mutta bisneksen pelisäännöt muuttuvat. Syksyisessä sienimetsässä tajuaa luonnon kiertokulun kautta, että elämä ja kuolema etenevät rinta rinnan.

  • Luin tänään, että norjalaiset ovat ostaneet ison viipaleen UPM:ää.

BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper toteaa: ”Kyseessä ei todellakaan ole pelkkä USA:n asuntotaantuma, vaan täysimittainen kulutuksen hyytyminen. Yksityinen kulutus synnyttää 72 prosenttia USA:n taloudesta, on kulutuksen hidastumisella laajoja vaikutuksia. Finanssikriisi hidastaa kasvua jyrkästi ympäri maailmaa. Osakemarkkinat vain peilaavat tätä tosiseikkaa, Cooper sanoo.”

USA:ssa vähittäiskauppa vajoaa, teollisuustuotanto hyytyy ja työttömyysaste nousee. Kulutuksen heikkeneminen näkyy monella suunnalla:

1.      Laivakuljetukset,

2.      asuntorakentaminen,

3.      autokauppa,

4.      teollisuus,

5.      rekkaliikenne,

6.       teknologiateollisuus ja

7.      ravintolat ovat kaikki heikoilla

Vanhan tilalle nousee kekseliäisyyden rihmastosta uutta liiketoimintaa. Ihmiset ovat idearikkaita, tulemme näkemään uudenlaisia selviytymisstrategioita, tuote- ja palveluinnovaatioita. Moni suuryritys jatkaa ikihongan tavoin elämäänsä. Kaiken kaatavaa karvasta kalkkia tämäkään kriisi ei tule tuottamaan.

  • Ehkä tämä tietää reaalitalouden paluuta

Talouden ekosysteemi korjaa itse itseään. Amerikasta kerrotaan, että asuntojen hinnat halpenevat edelleen, mutta kauppa on piristynyt useilla alueilla. Raakaöljyn hinta laski 3,69 dollaria 64,15 dollariin; vasta heinäkuussa se maksoi lähes 150 dollaria. Tällä viikolla öljyn hinta on laskenut yli 10 prosenttia, kertoo Kauppalehti. Kesällä öljytynnyristä joutui maksamaan 150 dollaria.

  • Kiinailmiöstä saatetaan puhua uudessa merkityksessä, kun turhan tuotannon ylikapasiteettia joudutaan purkaamaan

Finanssikriisi on levittänyt lonkeronsa ympäri maailmaa, joten tähän saakka nopeasti kasvaneet taloudetkin jäähtyvät. Reaalitalouden aluskasvillisuus tulee uudistumaan. Globalisaatio joutuu kovaan puristukseen, koska jokainen kansakunta keskittyy omien ongelmiensa korjaamiseen. Siinä on haastetta kyllikseen Suomen vientivetoiselle kansantaloudelle.

  • On inhimillistä, että innostumme kaikesta, joka kuplii: Pommac, shampanja, dot.com, sijoitusrahastot, kiinteistöjen hinnannousu

Kansainvälinen kapitalismi joutuu ja joutaa korjaamolle. Systeemin valuvian korjaamiseen ryhtymisen edellytyksenä on, että ongelmat tunnustetaan.  Järjestelmän kunnostaminen tulee viemään oletettua ja toivottua pidemmän ajan, koska remonttireiskat joutuvat sukkuloimaan kriisipesäkkeisiin eri puolille maailmaa. Mutta kriisissä on myös mahdollisuus. Uskon uusien ideoiden ja liiketoimintamallien läpimurtoon.

  • Kriisitietoisuus nopeuttaa toimeen ryhtymistä!

Pääomaintensiivisen toiminnan tilalle tulee uutta, osaamiseen perustuvaa, entistä keveämpää taloudellista toimintaa. Teollisuus tarvitsee edelleen tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Tässä laskusuunnan esimerkkejä suurimmasta päästä:

  1. General Motors laski 2,5 prosenttia 5,95 dollariin,
  2. Caterpillar 3,6 prosenttia 34,08 dollariin ja
  3. General Electric 5,2 prosenttia 17,83 dollariin.

Teknologiayhtiöistä esimerkiksi Texas Instruments, Yahoo, Apple ja Microsoft kertoivat tällä viikolla epävarmoista näkymistä. Kaikki korkean teknologian yritykset eivät välttämättä joudu ahdinkoon. Heilahduksia tulee, mutta kyllä elämä jatkuu.

  1. Maybe you couldn’t help but notice that the markets all around the world continue to swing wildly just before dropping.

  2. You are also probably acutely aware that many people are in dire fear of losing everything they’ve worked so hard and so long to save…

  3. In the middle of an economic crisis, LinkedIn has sealed a new round of funding for $22.7 million from SAP Ventures, Goldman Sachs, and McGraw-Hill, according to the Wall Street Journal. This round of funding includes cash from strategic partners and not just venture companies.

Mitkä toimialat tai liiketoiminnat pystyvät kasvuun kriisin aikana ja ketkä loistavat savun hälvennettyä?

6 Kommentare zu „Kansainvälinen Kapitalismi Kompuroi Korjaamoon

  1. „Luin tänään, että norjalaiset ovat ostaneet ison viipaleen UPM:ää.“

    Mä olen kyllä todellakin niin vanhanaikainen, kovakalloinen ja pitkäjänteinen äijä, että vaikka USA:n pankkien vuosikertomukset jatkossa julkaistaisiin vain kiinaksi, japaniksi ja arabiaksi (reaalinen vaihtoehto), miljoona metsähehtaaria ja ko. energiantuotanto ovat UPM:llä jonkin arvoisia. Ja alenevaan paperinkulutukseen ja kiristyvään kilpailuun UPM on parhaita metsäfirmoja. Jos joku metsäfirma on pystyssä, UPM on. Paljon on epävarmaa, mutta jotkut saavat UPM:n osakkeen laskennallisesti „oikeaksi“ hinnaksi 20 euroa. Suunnilleen nykykurssin verran olen osakkeistani maksanut. Toki ne olisi vallan mainiosti sopinut joskus viime vuonna myydä 20 eurolla ihan kaikki, toki, toki, toki.

  2. vanhanaikinen, energian ja biojalostamisen rooli nousee UPM:ssä ja siellähän on tarra- ja muita innovaatioita. Uskon köyhtyneiden paperitehtaiden perintöön.

    ELÄKERAHASTOT ETSIVÄT KOHTEITA

    Eläkeläiset! Siinä se on Bingo. Eläkerahastojen salkunhoitajat joutuvat hakemaan turvallisia kohteita. Nyt kannattaa vahtia, minkä nimisiä ovat nämä turvasatamat. Onko UPM enne?

  3. „Mitkä toimialat tai liiketoiminnat pystyvät kasvuun kriisin aikana ja ketkä loistavat savun hälvennettyä? “

    Juuri tämä on sijoittajan (ja yrittäjän) avainkysymys. Se on varmaa, että kaikki toimialat eivät näivety. Ihminen on hyvinvointihaluinen ja hyvinvointihalu synnyttää aina liiketoimintaa.

    Millä B2B-yrityksillä on sellainen liiketoimintastrategia ja -portfolio, että se kestää oman ja sidosryhmien rahoituksen huomattavankin kiristymisen? Entä mitkä kuluttajayritykset ovat siten joustavia, että voivat mukautua heikompaankin kysyntään kannattavasti?

    Monille aloille, joihin taantuma iskee, tulee syntymään uusia tapoja tehdä liiketoimintaa. Vain tehokkaimmat ja tuottavimmat pärjäävät.

    „Pääomaintensiivisen toiminnan tilalle tulee uutta, osaamiseen perustuvaa, entistä keveämpää taloudellista toimintaa.“

    Tämä on totta, koska pääomasta on ensinnäkin niukkuutta ja toisaalta netti ja sähköinen kommunikaatio mahdollistavat niin paljon sellaista, jota ei vielä ole tajuttu. Kolmas peruste on netin yleistyminen ja neljäs ihmisen käyttäytymisen muutokset.

    Googlen ja Facebookin kaltaiset palvelut ovat todennäköisesti vain pintaraapaisuja siitä, millaisia mahdollisuuksia netti suo. Avainasioita laajoja massoja tavoittelevassa sähköisessä liiketoiminnassa ovat nähdäkseni: aito asiakaslisäarvo, asioinnin helppous (voi liittyä edelliseen), ensiluokkainen brändäys, asiakastarvelähtöinen käyttöliittymä ja se Helgenkin blogitapaamisessa mainitsema „kuhina“.

    Suomessa nettipalvelut ovat tähän saakka olleet enimmiltä osin ei-sähköisen liiketoiminnan tai palvelun „sormenpäitä“, kun ne voisivat olla runko, käsivarsi ja sormenpää kaikki yhdessä. Sellainen kokonaisuus, joka syrjäyttää tehokkuudellaan tieltään kaiken vanhan ja tehottomaan. Näin syntyy tuottavuus, kasvu, ympäristöystävällisyys ja hyvinvointi. Tällä en tarkoita esim. sanomalehden kuolemaa, vaan kokonaisvaltaisen uudentyyppistä bisnespotentiaalia, jolle tämän maailman yritysjohtajat vain hymähtelevät ja samalla menettävät mahdollisuuden kasvaa alansa suurimmaksi.

    Netti tulee käyttöliittymänä ja jakelukanavana finanssikriisissä vain kasvattamaan arvoaan (vrt. Googlen markkina-arvo 107 mrd USD, joka lähes 2-kertainen Nokiaan nähden).

    ps. Mitä yhteistä on tulevaisuudentutkijalla ja menestyvällä sijoittajalla? Vastaus: Molempien pitää nähdä tulevaisuuteen. Sijoittajan pitää lisäksi osata arvioida hinta. Teknokuplassa ei vielä osattu kumpaakaan kunnolla, koska yhtälöstä puuttui asiakas.

  4. Henri Elo, vahvistit vastauksellasi omia käsityksiäni hyvin analyyttisellä kommentilla. Nyt pitää ruotia suomalaisesta todellisuudesta tulevaisuuteen tähtäävät kevät ja tehokkaat osaajaat. Ei maailma tähän lopu, mutta kriisi pakotta uudistamaan. Kirjoitan uudistumisen konkretiasta, bisneksen virtualisoitumisen eduista tulevissa posteissa. Huominen on mielenkiintoinen teema. Mitä mieltä olet eläkerahastojen näkökyvystä? Niiden pitäisi etsiä turvasatamia. Norjalainen osti UPM:ää, onko sijoitus oikein osunut?

  5. Olen eläkerahastoista sitä mieltä, mitä useista muistakin instituutiosijoittajista.

    Sijoitustoiminnan menestyksen mittaamisen aikajänne ja mittarit ovat osin vääriä varsinkin nyt. Esim. kotimaiset eläkeyhtiöt pyrkivät jatkuvaan (maksimaaliseen) arvonnousuun. Arvon kuitenkin määräävät tällä hetkellä yhtäältä pakkomyyvät hedge-rahastot (vrt. Ilmarisen johtajan Sailaksen haastattelu pe 24.10.) – ei sijoituksen taustalla oleva bisnes.

    Mittarina pitäisi sijoituksen päivän hinnan ohella olla esim. sijoituskohteena olevan liiketoiminnan tuloksellisuus nyt, ensi vuonna jne.

    Olen kritisoinut myös eläkeyhtiöiden hedge-innostusta. http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2008/09/25/tyoelakkeet-mukana-hedge-sopassa/
    Niitä sanotaan absoluuttisen tuoton rahastoiksi, mutta esim. Varman hedget tuottivat tammi-syyskuussa -11,6 %. Se, että osakkeissa tuotto oli vieläkin heikompi, ei ole mielestäni mikään selitys, koska osakkeet (yritykset) ovat pitkäjänteisiä sijoituskohteita, mitä hedget eivät aina ole (vrt. prof. Roubinin kommentit satojen hedge-rahastojen kaatumisesta).

    Kotimaisen eläkerahan ei ainakaan saisi paeta kotimaisista laatuyhtiöistä silloin, kun muut pakkomyyvät ja ollaan neljän vuoden pohjilla. Tähän erikoinen lainsäädäntö on osin pakottanut. Ilmeisesti vakavaraisuussäännöksiä ollaan onneksi muuttamassa.

    En osaa sanoa UPM-sijoituksesta muuta kuin, että itse olen lisännyt pikkuisen kotimaan globaaleja konepajoja, joilla ei ole ollut viime vuosina kannattavuusongelmia päin vastoin kuin metsäteollisuudella. Uskon, että niiden bisnes ei romahda niin paljoa kuin markkinat nyt hinnoittelevat. Jännää on se, että osakkeet ovat laskeneet kautta linjan.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s