Pankkikriisikö ohittaa Suomen?

Suomalaisille on pitkään tarjottu „No hätä!“ -mallia. Tyynnyttelyä on jatkunut pitkin talvea, koko kesän ja vieläkin ollaan sitä mieltä, että tästä selvitään ehjin nahoin. Emme vielä ole myrskyn silmässä, mutta eihän rahoituskriisin pitänyt vaikuttaa Eurooppaan. Kaiken piti olla kunnossa.
Tässä poimittua „tyyntä ennen myrskyä“ -kommentteja:

– ei pidä panikoitua, neuvoo valtionvarainministeri (miksi hän käytti tuota sana?)

– sub-prime kämppävelallisten ongelmat eivät kosketa Suomea

– rahoituskriisi ei iske Suomeen

– Glitnir on ihan OK ja sitä paitsi ongelmat ovat Islannissa

– Sampo Pankin päämaja eli Danske Bank on Tanskassa

– Ruotsalaisten pankkien ongelmat eivät kosketa Suomea

– Roskapankki keskittyy amerikkalaisten ongelmiin

– Suomen tilanne on nyt paljon parempi kuin 90-luvulla

– Eurooppa ei tarvitse roskapankkia!

Amerikkalaisille roskapankin perustaminen on tuskien taival. Miten EU kokoaa voimansa, jos yllä esitetyt „no hätä“ arviot eivät pidä paikkansa?

Öljyä on läiskytetty laineille runsain mitoin, vaikka sen tynnyrihinta on korkea.

–         Niinistö kampanjoi hiukan toisenlaisilla sanankäänteillä (varoittelee)

–         Jopa Esko Aho varoittelee aidosti

En ole lukenut tämän päivän ongelmista lehdistä enkä verkosta, mutta pk-yrityksistä välittyy kyllä realistinen kuva. Yritysjohtajat tajuavat, mitä luottolama tarkoittaa. Koneiden ja laitteiden myynti pysähtyy kuin seinään, jos pankeilla ei ole keinoja investointien rahoittamiseen.

Siirrymmekö talkootalouteen?

Pannaan vain pää pensaaseen. Seuraavissa paniikkilausunnoissa todetaan:

–         luottolama ei iske Suomeen

–         teolliset investoinnit eivät vaikuta nopeasti

–         viitataan teollisuuden hyvään tilauskantaan

–         likvidin rahan puute ehkä kaataa muutamia yrityksiä

–         työttömyys ei nouse 90-luvun alun tasolle

–         rakentaminen hiipuu, työvoimapulaa ei enää ole

–         Suomi selviää kuin Sorsan koira kuuluisasta veräjästä