Esko Aho ja Metsäteollisuuden Loppuraportti

Esko Ahoa haastateltiin lauantaina 27.9.2008 telkkarissa metsäteollisuuden tulevaisuudesta. Ensi viikolla julkaistaan metsäteollisuuden ”loppuraportti”, jossa ei sentään edetä lopun alkua pidemmälle. Ahon puheissa on makrotason järkeä. Metsätalousprofessori Matti Kärkkäistäkin haastateltiin. Puuhuollon problematiikkaa käsiteltiin ohjelmassa monelta kantilta, mutta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä välittyi vain pintaraapaisu.

Ahon mielestä metsäteollisuutemme jäi menestyksensä vangiksi. Saman tekemistä jatkettiin, vaikka muutoksen merkit olivat tarjottimella. Venäläisten puutullit herättivät uneliaat jättiläiset. Vasta sen jälkeen päästiin uuden suunnan hakemisessa tositoimiin.

Miten tapahtumat ovat edenneet ja mitä on vielä tulossa?

  1. Puun tuonti Venäjältä vähenee dramaattisesti.
  2. Kaikkia tuotannon supistuksia ei vielä ole nähty.
  3. Metsäyhtiöiden osakkeiden hinnat ovat laskeneet.
  4. Metsäyhtiöittemme osakkaiksi ei tahoja, joilla on paljon rahaa mutta vähän osaamista (viittaus venäläisten intoon ostaa suomalaisten metsäyritysten osakkeita).
  5. Venäläisten pyrkimyksenä on saada metsäteollisuutta Venäjän sisälle.
  6. Tänä vuonna yksityismetsistä saadaan 35 miljoonaa kuutiota puuta liikkeelle.
  7. Kuinka paljon saadaan syntymään uutta korvaavaa tuotantoa?

2008

Professori Matti Kärkkäinen sanoo, että metsätalous on laiminlyöty Suomessa. YLEn haastattelussa hän sanoi näin: Metsäteollisuuden maailman laajuinen kannattavuuskriisi ja nyt Suomessa viimeisenä kivenä kuormassa, Venäjän puutullit, kaatavat paperi- ja sellutehtaita Suomessa ja Euroopassa. Joensuun yliopiston metsäprofessori Matti Kärkkäinen löytää metsäyhtiöiden ahdingolle muitakin syitä kuin Venäjän tuontipuun kallistumisen puutullien vuoksi.

Professori Kärkkäisen mielestä metsäteollisuutta on ajateltava ihan uudella tavalla. Hän ei allekirjoita yleistyvää ajatusta metsäteollisuudesta auringonlaskun alana. Metsä on Suomen ainut merkittävä luonnonvara, joka tuo vuosittain kantohintoina maaseudulle 2 miljardia euroa. Mitään muuta korvaavaa teollisuutta ei ole tarjolla, jos emme osaa uudistaa metsäteollisuuden tuotannon rakennetta.

2004

Näin puhuttiin Metsäteollisuuden tuulevaisuusfoorumissa, Tampereella 1.6.2004. ”Puun kysynnän muutokset, työvoiman eläköityminen ja valtion tiukkeneva budjetti tulevat muuttamaan metsätalouden toimintamalleja. Tarvitaan uusia sosiaalisia innovaatioita, jotta metsätalous menestyy muuttuvassa toimintaympäristössä.”

2001

Metsäteollisuus ei vielä nähnyt muutoksen voimaa. Sähköisten medioiden vahvistumisen vaikutuksia ei tulkittu oikein, koska vuonna 2001 metsäteollisuuden tulokset olivat erittäin hyvät. Sen jälkeen alamäkeä on jatkunut.

Advertisements

13 Kommentare zu „Esko Aho ja Metsäteollisuuden Loppuraportti

  1. Aion itsekin aiheesta joskus kirjoittaa, mutta ensi teko on mielestäni lopettaa alan yhdistys. Vienti“yhdistykset“ Finncell ja Finnpap lopetettiin ja yllätys, yllätys, firmat oppivat itse myymään tuotteensa – miten, kuten. Nyt alan yhdistys ilmoittaa puusta olevan taas pirunmoisen pulan ja sen perään yhdistyksen 3 faktisesta jäsenestä yksi ilmoittaa ostojen olevan jo valmiit.

    Miten mahtaa olla? Onko USA:ssa joku PC:n käyttöjärjestelmän tekijöitten yhdistys ja joku teoriatohtori sen johdossa. Vai olisiko niin, että Microsoft kertoo itse omat kuulumisensa. Kerro, kun varmaan tiedät 😉

  2. Pitäisi tietysti ensin tutustua ohjelmassa sanottuun tarkemmin, mutta jotain „from the top of my head.“

    Sitran yliasiamies on keräämässä pisteitä seuraaviin presidentinvaaleihin. Nyt hän lähtee keräämään „yrityskokemusta“ Nokialle, hyvän kaverinsa Esko Ollilan siipien suojassa.

    Esko Ahon aloitteet ovat tällä hetkellä ilmeisesti sotkeneet tai jopa enemmän tai vähemmän pysähdyttäneet puukaupan. Tosin erisuuntaisen informaation perusteella, on äärimmäisen hankalaa ottaa selvää, onko meillä puuhuollon osalta itse asiassa minkäänlaista potentiaalistakaan ongelmaa.

    Olen sekä sinun että Kärkkäisen kannalla siinä, että metsäteollisuus tai -talous ei ole auringonlaskun ala. Perinteisenkin metsäteollisuuden osuus tulevaisuudessa on merkittävä. Mutta ei läheskään sitä mitä se on ollut. Mutta sen uuden kehittäminen vie aikaa.

    Avain on siinä mitä sanot: „mutta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä välittyi vain pintaraapaisu.“ Sillä ei ainoastaan „metsä/teollisuuspatruunat“ vaan, vielä paljon suuremmassa määrin, meidän poliittiset päiväperhot ovat asian osalta pihalla. Se kehittäminen, johon aikaa oli aivan riittävästi vielä 1980-luvun alkupuolella, on nyt 20 – 25 vuotta jälkijunassa. (Muut ovat onneksi vielä myöhemmässä, kun heille puupohja ei ole ollut kansallisen hyvinvoinnin ehto.) Sitä paitsi, siitä ei synny uutta „suurivolyymistä metsäteollisuutta“ hetkessä. Se ottaa sen 10 – 20 vuotta.

    Mutta kuten sanoin. Täytynee tutustua.

  3. vanhanaikainen, yritän vastata kysymykseesi: „Onko USA:ssa joku PC:n käyttöjärjestelmän tekijöitten yhdistys ja joku teoriatohtori sen johdossa. Vai olisiko niin, että Microsoft kertoo itse omat kuulumisensa?“

    Amerikkalainen media, blogit, ammattijulkaisut, televisio, YouTube, MySpace, eBay, lehdistö, seminaarit, kongressit, tapahtumat, foorumit, tapahtumamarkkinointi, Facebook, Twitter, Pownce, Stumbleuopn, Digg, firmojen omat PR-toimistot, lobbaajat, newsdeskit, yliopistojen luentotilaisuudet, lounastapaamiset, illalliskutsut yms. takaavat amerikkalaisille tuotteille ja palveluille ylivertaisen esilletulon (exposure). Tätä kokonaisuutta väkivahva Nokia ei lainkaan hallitse yhtä hyvin kuin pienempi Apple. Tämä arsenaali kuvailee tietenkin informaatiosodan nykytilaa, mutta metsäteollisuutemme elää vielä vanhaa liituraita-aikaa, jossa salkkumiehet kiertävät maailmaa ja yrittävät kertoa, miten laadukasta paperimme on. Sahatavarassa sama tarina toistuu mutta vielä pienemmissä puitteissa. On selvää, että kuoliaaksi vaietut uudet ihmetuotteet eivät löydä markkinoita. Metsäteollisuuden markkinakommunikaatio ja asiakassuhteiden rakentaminen keskittyy vain järkevään B-to-B (business-to-business) operaatioihin. Kaikki tunteisiin ja kuluttajiin vetoava puuttuu markkinointimiksistä. Myönnän, että yksinkertaistan monimutkaista kokonaisuutta, mutta ehkä joku muu avaa tätä pohdintaa uusilla havainnoilla.

    hakki47, Kärkkäinen on metsätalouden huippuammattilainen, joka suuren henkilökohtaisen metsäomistuksen takia ymmärtää metsäteollisuuden merkityksen oman taloutensa kannalta. Hän tarkastelee metsätaloutta makro- että mikronäkökulmasta. Esko Aho hyödyntää asemaansa Sitran ylijohtaja ja pukee toki metsäteollisuuden nykytilan kohtuullisen hyvin sanalliseen muotoon. Tulevaisuudentekijöitä ovat kuitenkin radikaalisti uusien prosessien kehittäjät. Näiden lausunnot eivät pääse julkisuuteen. Monet eivät uskalla puhua, koska metsäpoliitikot ja -patruunat eivät halua professoreita ja dosentteja julkisuuteen sotkemaan heidän ympyröitään. Nämä asiantuntijat ovat hiljaa, koska muuten ei tule rahoitusta TEM:istä, Sitrasta, Tekeksestä, EU-rahastoista tms. Moni ammattilainen vaikenee ja jatkaa ”tutkimustaan”, jotta politiikan papisto ei runttaisi heiltä uraputkea. Mutta tilanne saattaa muuttua. Command Control eli ylhäältä käskyttäminen ei enää toimi edes metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden pitäisi jalkautua todellisuuteen. Siinä Aho on oikeassa, että ”metsäteollisuutemme on jäänyt menneen menestyksensä vangiksi”. Ehkä Karvinen kaikesta huolimatta rikkoo perinteisiä kuvioita. Brunilasta en osaa sanoa ”juuta en jaata”, koska hänen tehtävänä on alan perinteinen lobbaaminen. Mielenkiintoisin puheenvuoro tuli hiljattain Tauno Matomäeltä (Ruma-Repolan expomo), jonka mielestä metsäyhtiöt voisivat suostua venäläisomistuksen kasvuun metsäyhtiöissämme. Professori Kärkkäisen mielestä tämä tarkoittaisi ”kuolemansuudelmaa”. Venäläisistä sanoisin, että puutullit herättivät nukkuvan dinosauruksen ruususen unesta. Nouseeko se vielä jaloilleen yksin tai venäläisten tuella, sitä en rohkene ennustaa. Kuljemme kohti kovia aikoja ja metsäteollisuus on pääoma- ja energiaintensiivinen ala. Amerikassa kaatui (ja kaatuu) maailmanluokan huippupankkeja. Mikä suojelee meidän vanhoillista perusteollisuuttamme? Tehtaat eivät kuitenkaan häviä. Metsäteollisuus tulee meillä jatkumaan, mutta, millaisella omistus- ja osaamisrakenteella huomista pitäisi rakentaa, siinä meille iso luu purtavaksi.

    Reijo Lahtosella on piristäviä näkökulmia metsänomistusta, metsätalouteen, puutavaran hankintaan ja tuotantoon liittyvissä asioissa. Meidän pitäisi saada mukaan paperimiehiä ja naisia, sahureita ja höyläreitä, metsäkoneiden kuljettajia ja alan käsityöläisiä. Tutkijat ovat hiljaa, vaikka tietävät. Asioista keskustellaan aivan liian pienissä piireissä. Lehdistö toistaa teollisuuden virallista liturgiaa. Poliitikot saavat viestinsä läpi perinteisissä medioissa, mutta kulttuuri syntyy tekemällä. Käytännön tekijöillä olisi paljon sanottavaa, mutta ihmisillä saattaa olla pelkoja; eivät rohkene tuoda näkökulmiaan julki. Joukkovoimalla voisimme avata solmuja, mutta metsäteollisuus ei ole oivaltanut sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Ongelmia voi ratkoa puhumalla. Vuorovaiktus parantaa haavoja!

  4. Hyvä Helge! 🙂 Jaksat olla positiivinen asian suhteen ja se on hienoa se! Itse en ole ihan noin positiivinen; saataisiinko metsäsektorin rakennemuutos vietyä nätisti lävitse. Missä se pullonkaula on. Osaajissa? Ideoissa? Rahoituksessa? Lopputuotteen markkinoinnissa? Miten sosiaalinen media toimisi siinä välineenä?

  5. Marilla, hyvät kysymykset auttavat viemään asioita eteenpäin. Kiitän myös positiivisuus-leimasta, vaikka koen tarkastelevani metsäteollisuuden nykyrakennetta kriittisesti. Näen murheen laakson, mutta olen nähnyt 80-luvulla metsäteollisuuden nusun Suomi Elää Metsästä kampanjalla. Se oli jo silloin auringonlaskunala. Nyt öljyn ja energian hinta luovat alustaa uudelle nousulle. Suomalainen osaaminen on uudella tasolla, mutta tutkimuksen ja käytännön välissä on kuilu. Yritän selittää sitä alla olevissa vastauksissa.
    Missä se pullonkaula on?
    – top down command control malli tukee vahvaa johtajuutta
    – miten yksi „vahva johtaja“ pystyy näkemään globaaleja tarvemuutoksia?
    – vahvaa johtajuutta käytetään nyt, koska firmoja saneerataan
    – parinkymmenen vuoden tehokkuusajattelun jälkeen tarvitaan saneerajia
    – nyt eletään „butcher“ eli kirvesmiesvaihetta, kun tehtaita „ensiharvennetaan“

    Osaajissa?
    – top down muutetaan bottom up toimintamalliksi
    – prosessien tuntijat tietävät, miten pieniä uudistuksia voidaan tehdä
    – mutta paikalliset eivät pysty sitä juurikaan tekemään tehokkuusmantran takia
    – kyllä meillä on edelleen paljon osaamista myös esim. laitetoimittajilla

    Ideoissa?
    – vertaillaan digitaaliteknologiaan
    – joukkoälyä käytetään maailmanlaajuisissa vurovaiktusprosesseissa
    – metsäklusteri kääntyy KCL:n, VTT:n ja muutaman yliopiston puoleen
    – koneisto on äärettömän kankea ja rakentuu menneen tradition varaan
    – tarvitaan tuhansia innokkaita kehittäjiä
    – sellu, paperi, kartonki, sahatvara on halpatuotantoa
    – tuhannet pienyritykset laajentaisivat perspektiiviä
    – IKEA:n Kamprad on puuseppä, joka loi valtavan bisnksen ja omaisuuden
    – enemmän joukkoideointia, enemmän erilaisuutta

    Rahoituksessa?
    – metsäteollisuuden T&K-rahoitus on kaavamaista ja jäykkää
    – vanhat instituutiot imuroivat rahat markkinoilta
    – metsäteollisuuden ulkomuseota rahoitetaan, mutta uusi saa vain murusia

    Lopputuotteen markkinoinnissa?
    – IKEA
    – Missä on pakkausteollisuuden H&M?
    – Kuka ostaa suomalaisia puutaloja Euroopassa? (arkkitehtuuri)

    Miten sosiaalinen media toimisi siinä välineenä?
    – Crowd sourcing
    – Global Open Collaboration and Co-Creation
    – Ovet auki digitaalimaailmaan
    – Fuusioidaan digitaalimaailman kanssa
    – Osaamista on
    – Stora Ensossa ei saa luke blogjea, koska niiden kautta tulee viruksia

    Lisää aiheesta täällä
    http://kknetwork.ning.com/
    – Tämän linkin takan paljon disruptive mediasta
    http://disruptive-media.bloggz.se/search?q=disruptive%20media&s=&page=2

  6. „Kulttuuri syntyy tekemällä“. Mitenkä se muuten syntyisikään?

    Vaikka Matomäen mielipiteitä arvostankin, olen tässä asiassa ennenminkin Kärkkäisen kannalla. Paitsi jos Venäjästä kehittyisi se eurooppalaiset arvot hyväksynyt ja sisäistynyt supervalta, johon sillä on edellytykset.

    Ja vaikka kuulostan varmasti dinosaurukselta: Suomessa on vain kaksi raaka-ainetta. Puita ja päitä.

  7. hakki47, toteat „Suomessa on vain kaksi raaka-ainetta. Puita ja päitä“.

    1. Hakkukelpoisen puun kasvu on 100 miljoonaa kuutiota vuodessa.

    2. Miten paljon on alalla bisnestaitoisia puupäitä? Pitäisikö tätä komponenttia vahvistaa?

  8. Helge

    Ainakin vähemmän kuin ikäkausi: alle 60.000 per vuosi.

    Suomen metsäteollisuus, siis se joka on nyt ongelmissa, perustuu työhön, jonka 1800-luvun lopun maahanmuuttajat ovat tehneet. On harhaluulo kuvitella, että se metsäteollisuus, jonka varassa olemme eläneet noin puoli vuosisataa, perustuisi johonkin, jonka me suomalaiset olisimme saaneet aikaan. Gutzeit, Serlachius, Rosenlew, Ehrnroth vai oliko se Ährnroth, Schauman, Walldén…. Eivät he lähtökohdiltaan olleet täällä syntyneitä ja eläneitä. Puhumattakaan suomalais-ugrilaisesta kansanosasta.

  9. hakki47, totta puhut, nyt uuden luojia löytyy erikoisista paikoista (tutkijoita ja mikroyrityksiä). Nämä uudistajat muistuttavat yli sadan vuoden takaisia. Harva heistä pääsee esille. Kone- ja laitevalmistajat ovat symbioottisessa suhteessa vanhan tradition edustajiin ja uudistajat eivät vielä ole päässeet betonipuolustuksen läpi. Kutsukaamme sitä vaikkapa innovaatioita estäväksi palomuuriksi (metafoora Berliinin-muuri). Sen murtaminen 2009 olisi ajallisesti historiallinen, koska Berliinin muuri kaatui 1989. Läpimurtoon tarvitaan joukkovoimaa.

  10. Hyviä avauksia. Ollen skeptinen, mutta nimenomaan tuo metsäklusteri on minusta lukinnut itsensä niin tiiviisti jaloilleen, että ihme on, jos se siitä joustavoituu. Työntekijäpuoli on tiukasti AY-liikkeen nuorassa; puhu Aholalle joustoista… eihän sellutehtaissa voi joustaa edes sen vertaa, että siivoojat ja huoltohenkilökunta tulisi muualta.

    Tämän vastapainona siellä ilmeisesti on vahvat johtajat. Ja näin asetelma säilyy ja säilyy.

    Toiseksi suomalainen yhteiskunta on sekin sementoinut asemansa; meillä on yliopistotason tutkimusta sellusta pilvin pimein mutta ei ole puudesignista. Pienyrittäjän vs. suuryrittäjän elinkelpoisuudesta puhumattakaan.

    Itse lähtisin purkamaan vyyhteä helpottamalla pienyrittäjien asemaa. Sitä ei tapahdu nopeasti, esimerkiksi tuo uusi YT-laki on aika älytön (siirrä yksi henkilö puolipäiväiseksi, niin joudut tekemään ilmoituksen työvoimatoimistoon tiettynä aikana ennen ja jälkeen ja uhkana sakko. Yhtenä esimerkkinä.) Mutta kaikkihan on mahdollista, en sitä sano. Ja joskus ihmiset ovat haudutelleet muutosta jo pitkään ja sitten yhtäkkiä naps se tapahtuu. Ympäristön kannalta on käymässä niin. Nyt kaikki puhuu ja tekee; monta vuotta ollaan tahkottu jätteiden lajittelua jne.

  11. marilla, olet oikeassa siinä, että asetelmien betonoinnissa ovat onnistuneet niin „duunarit“ kuin „herrat“. Poliitikot toimivat ongelmayhteisön terapeutteina ja sotkevat soppaan [tämän hallituksen aikana] vielä metsänomistajat. Intressien vyyhti on tietenkin toivottaman sekainen. Ratiolla tästä ei selvitä, mutta ehkä sattuma astuu peliin, kun kaaos yltyy maksimiinsa.

    Finanssikriisi heittää varmuudella varjon pääomaintensiiviseen toimintaan.
    Ehkä kriisi nostaa pintaan ns. „talvisodan“ hengen. Venäläiset ovat kätilöinneet myyttisen metodin metsäsuomalaisuuden henkiin herättämiseksi.

    Uskon, että suuret rakenteet murtuvat ja tilalle tulee paljon pientä ja uutta. Toisaalla tapahtuu suurten konsolidoitumista.

    Haluaisin tutkijat ja keksijät ulos lukituista lasikaapeistaan.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google+ Foto

Du kommentierst mit Deinem Google+-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s