Säilyykö suomalainen kapitalismi vammoitta?

Suomalainen kapitalismi selviää USA:n kiinteistö- ja pankkikriisistä pienillä naarmuilla. Ongelmat ulottuvat Eurooppaan asti, mutta pieni Suomi ei joudu kärsimään kiinteistöjen arvon laskusta. Näin meille kerrotaan. Pystymmekö omalla kulutuksella ylläpitämään kohtuullista vientiä, vaikka muu maailma menisi päin lepikkoa?

Ratkaisevaa on:

1.    Säilyykö työllisyys korkealla tasolla?
2.    Selviävätkö asuntovelalliset nousevista korkokustannuksista?
3.    Jaksammeko omalla kulutuksella ylläpitää kansantalouden kasvua?
4.    Onko vientiteollisuudellamme sittenkin takataskussaan menestyskonsepti+

Pääseekö Ukko-Jumalan valitsema piskuinen kansa osoittamaan kapitalismin kärkimaalle, USA:lle, miten kriisit hoidetaan ennakoinnilla?

1.    Velkaa ei ole annettu yli maksukyvyn?
2.    Kulutusluotot ovat ihmisillä hallinnassa?
3.    Pankeilla ei ole ”vaarallisissa suhteita” ja sopimuksia amerikkalaisten jättien suuntaan?
4.    Eurooppa notkahtaa, mutta Suomi-neito vain niiaa.

Haluan tietenkin uskoa, että tämä on totta.

Ruotsista raportoidaan, että Tukholman alueella kiinteistöjen hinnat ovat tipahtaneet 20 %. Viralliset tilastot laahaavat jäljessä. Meklareiden omien arvioiden mukaan „romahdus“ on oikea sana kuvaamaan hintakehitystä.

Tällaistä ilmiötä meillä ei ole? Sammeko varmasti oikeaa tietoa?

„Börsåret 2008 är bland de ruggigaste sedan Kreuger satte en pistol mot hjärtat“, kirjoittaa Andreas Cervenka Aftonbladetissa.

Ruotsalaisten kommenteissa uumoillaan, että tämä meno tarkoittaa uusliberalismin loppua. Tämä on „lopun alkua“, onglemat muuttuvat vielä pahemmiksi ennen joulua. Amerikkalaiset eivät ole panneet peliä poikki. Kuplia riittää, pankkeja kaatuu arvion mukaan jopa tuhat kappaletta.

Advertisements

Kapitalismin perusremontti USA:ssa jatkuu

Suomen suurin työllistäjä on Nokia liki 25 000 työntekijällään. Vain tuhat vähemmän työskentelee valtionyhtiö Itellassa. Tänä aamuna kerrottiin, että Hewlett-Packard irtisanoo 25 000 työntekijää kolmen vuoden aikana. Puolet niistä USA:ssa. Eilisessä Lehman brothers konkurssissa kilometritehtaalle lähti 26 000 henkilöä.

Kapitalismin perusremontti kestää useita vuosia. Monet firmat ja yksityiset ihmiset joutuvat lujille, mutta samalla kriisi vapauttaa uusia voimavaroja. Jotain uutta syntyy tämän jälkeen.

Samoin tapahtuu suomalaisessa metsäteollisuudessa. Taulukauppias Pekkarinen totesi eilen Kajaanissa, että paperitehtaan työläiset työllistyvät uusissa hankkeissa muutamassa vuodessa.

Tämän postauksen uutinen on, että valtion palveluyritys Itella työllistää Suomessa 24 000 työntekijää. Mitä minä tiedän Itellasta? Miksei siitä puhuta samassa suhteessa kuin Nokiasta?

Miten asuntokriisin laineet tulevat vaikuttamaan Suomeen?

”Asuntovelallisen asema mahdollisessa kriisitilanteessa on nyt parempi kuin 1990-luvun laman aikoihin. Kansantaloustieteilijä Markus Bundersin mielestä Suomi on silti huonosti varautunut asuntokriiseihin”, kirjoittaa Taloussanomat, joka puolestaan lainaa sunnuntain Hesaria.

Jatkossa on mielenkiintoinen vertailu.

”Yksilön suoja velkojiltaan on Yhdysvalloissa selvästi suurempi kuin Suomessa, jossa maksukyvyttömyys johtaa tehokkaaseen ulosottoon jopa vuosikymmeniksi”, kirjoitti Bunders.

Yhdysvalloissa asuntomarkkinajärjestelmä on toisenlainen kuin Suomessa. Meillä laina on henkilökohtainen, mutta Yhdysvalloissa se on kiinteistökohtainen.

”Siellä velasta pääsee Bundersin mukaan irti muuttamalla pois asunnosta ja lähettämällä velkansa vakuutena olevan asunnon avaimet velkojalleen”, tietää Markus Bunders. Mielenkiintoinen ero velallisen näkökulmasta. Suomessa ja Euroopassa velallinen on itse takaajiensa kanssa vastuussa velasta, kunnes se on maksettu.

–         Kun laina kohdistuu kiinteistöön

–         ja kiinteistöjen hinnat lähtevät nousuun, syntyy myös suuria voittoja

–         Amerikan asuntomarkkinoilla tämä kriisi tekee tilaa uudelle kasvulle

Paljonko on 50 miljardia dollaria? Konkurssien yhteydessä on puhuttu tällaisista summista. Laskin äsken, että sillä summalla saa parisataatuhatta 250 000 dollarin hintaista kämppää. Suuressa maassa tämä vastaa vuoden tuotantoa. Koko asuntokuplan suuruus lienee 500 – 1000 miljardia dollaria. Se koskettaa näin ollen miljoonia kiinteistöjä, joiden arvo ei välttämättä ole kadonnut, jos kiinteistöt ovat hyväkuntoisia. Onko kellään tietoa siitä, millaisia röttelöitä amerikkalaiset ovat rahoittaneet?