Venäjä jälleen tärkein kauppakumppani

Venäjä hivuttautui Saksan ohi suurimmaksi kauppakumppaniksi. Paljon puhuttu puukauppa on arvoltaan vain 600 miljoonaa euroa ja sen tippuminen pois tilastoista ei vähennä Suomen ja Venäjän välisen kauppasuhtee arvoa. Talvisodan henkeä ei ole meillä vaadittu öljy- ja kaasutuonnin hintojen hallintaan. Niissähän liikkuu paljon suuremmat rahat ja jalostamme niitäkin Suomessa.

Venäjä nousi marraskuussa 2007 jälleen Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi ohittaen perinteisen kilpakumppanin Saksan. Venäjältä tuotavan öljyn kohonnut hinta vaikuttaa todella paljon näihin lukuihin. Ruotsi on ilmeisesti jo tipahtanut kauppasuhteiden kolmoseksi. Vientiä vauhdittaa itänaapurin nopea talouskasvu. Kainuun Sanomista eli Sonta Siionista luin, että Venäjälle viedeään Suomen kautta autoja yli 9 miljardin euron edestä. Tähän verrattuna puutavaran tuonti on nappikauppaa.

Tilastonikkarit kertovat, että Suomesta vietiin maailmalle marraskuussa entistä enemmän koneita ja laitteita. Paperin sekä raudan ja teräksen viennin arvo jäi selvästi edellisvuotista pienemmäksi.

Poikkesin äsken Sotkamon Nesteellä ja ostin sieltä 98-oktaanista bensiiniä ruohonleikkuriin, jolla olemme pörränneet tonttia neljän hengen voimalla aamuvarhaisesta. Nurmikon leikkuuta bensiinin korkea hinta ei vielä rajaa, mutta matkakustannuksen nousun huomaan selvästi. Loviisa-Sotkamo väliä ei kannata suhata näillä bensiinihinnoilla joka viikonloppu.

Hiukatti Oy:n laskussa luki, että nelosen tankista ottamani 98-oktaaninen bensa maksoi 5,35 litraa x  1,559 euroa  per litra = 8,34 euroa. Eipä ole vielä tullut mieleen, että törryyttäisin nurmikkoa koivuhalkoja käyttävällä puukaasuttimella. Sattuneesta syystä ostin myös HEVOSURHEILU –lehden, joka kustansi 2,20 euroa. Kahvista ja pannarista piti maksaa 2,50 euroa.

Ajankohtaiseen puukeskusteluun tämä liittyy sikäli, että kuusitukki nousi vuosi takaperin 50:stä eurosta jopa 70 euron kuutiohintaan. Vuonna 2006 ”Suomi 24 keskustelee” palstalla todettiin, että ”50 km kaukokuljetettuna ensiharvennusmännystä on kuljetettuna maksettu 32 euroa / kiintokuutio”. Paljonko tuosta jäi käteen metsänomistajalle?

Helsingin Sanomat kirjoitti reilu vuosi takaperin näin: ”Raakapuu on Metsäteollisuuden mukaan kallistunut kevään kuluessa nopeasti. Kantohinnat ovat nousseet vuoden aikana dramaattisesti. Mäntytukin hinta on noussut vuodessa 44 prosenttia ja kuusitukin 41 prosenttia. Mänty- ja koivukuidun hinta nousi lähes 30 prosenttia.”

Ennätyksellisen kalliista hinnoista huolimatta metsäteollisuus kärsii puun niukasta saatavuudesta kireillä puumarkkinoilla jo viime vuoden keväällä. Öljytuotteiden hintojen nousun jalostajat keräävät takaisin kuluttajilta. Puu- ja paperipuolella lopputuotteiden hintojen korotus ei enää onnistu. Siksi kustannustalkoisiin kerätään aika ajoin varoja koko kansalta.

2 Kommentare zu „Venäjä jälleen tärkein kauppakumppani

  1. „Talvisodan henkeä ei ole meillä vaadittu öljy- ja kaasutuonnin hintojen hallintaan…
    Venäjälle viedeään Suomen kautta autoja yli 9 miljardin euron edestä.“

    Niin, erikoista on median ja yl. keskustelun huomion kohdistuminen milloin mihinkin, vaikka tilastot ovat julkisia. Kyllä siinäkin joku vähemmän näkymätön käsi (pankkikriisin yhteydessä puhuttiin näkymättömästä kädestä) mediaa ohjailee.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s