Kun Puujalka Murtuu!

Pääministeri Vanhanen tietää, miten syvällä metsäteollisuus ui. Hän ennakoi Joensuussa, että Suomen kansan suhtautuminen Venäjään viilenee, jos puutullit toteutuvat. Eilen hän kertoi keskustelleensa suurten metsäpomojen kanssa erikseen, että tehtaiden lopettamisten sijasta tulisi van pitkiä seisokkeja.

Heikosti ovat maan asiat, kun venäläiset vedetään YYA-hengessä mukaan puujalan korjaustalkoisiin. Seuraavaksi syyttävä sormi osoitetaan suomalaisten asvalttimetsänomistajien suuntaan, jotka eivät hoida metsiään ja luovuta ensiharvennuksia metsäyhtiöille plus miinus nollasummalla.

Suomalaisilla sahoilla ei ole tukkipulaa. Kohta integraateissa hiotaan tukeista paperia ja keitetään selluksi, kun sahoilla ei ole varaa tukkisuman käsittelyyn, joka johtuu siitä, että kotimaan päätehakkuiden raaka-ainevirta poikkeaa Venäjältä tuotavasta.

Stora Enson metsien ja energialaitosten myynnillä rahoitettiin Amerikan-seikkailua, jonka tuloksena firma voi vielä huonommin kuin Championista luopunut UPM. Onneksi molemmat eivät onnistuneet saattamaan itseään yhtä tukalaan asemaan.

Vielä uskotaan, että UPM ja Stora Enso pysyvät firmoina pystyssä, vaikka yksiköitä suljetaan. M-Realista ehkä ei olla yhtä varmoja; sen verran veitsenterällä mennään.

Eilen uutisissa eräs analyytikko arvioi: „Ehkä Suomessa ei enää pystytä tulevaisuudessa tuottamaan paperia ja kartonkia kannattavasti“.

Tuo kuulostaa jo melkein tuomiopäivän julistukselta. Tuon lausunnon alle mahtuu melkoinen määrä huippuunsa viritettyä kapasiteettia Kaakkois-Suomessa.

Tähän asti tehdaspaikkakunnat ovat selvinneet kapasiteetin leikkauksista suhteellisen hyvin. Uutta työtä on löytynyt. Mutta tulevasta „ryssäyksestä“ emme pääse kaupan palveluja lisäämällä.

Suomi elää metsästä, veitsi kurkulla, hammasta kiristellen, itku kurkussa. Karvonen on antanut metsäteollisuuden hädälle kasvot. Mies oli kärsivän näköinen tehtävään tullessa. Jos ilme siitä vielä pahenee, tulee se tarttumaan tuhansiin muihinkin suomalaisiin.

Eilen puhuin innovaatioista, jotka elävät ja syntyvät keskuudessamme. Kohta niitä kaivataan metsäteollisuuteen. Monen mielestä ne tulevat liian myöhään. Puujalkamme remontista tulee pitkäkestoinen tehtävä. Projektin läpimenoajaksi veikkaisin 5 – 10 vuotta.

Sellupohjainen biodiesel on juonninmoinen bisnes vuonna 2020, jos Nesteen lupaukseen luopua ruokaketjun hyödyntämisestä luotetaan. „Kauas pilvet karkaa“ tunnelmissa metsäteollisuuskunnissa joudutaan elämään. Ensin oli uho, vuorossa melkoinen täystuho, jäljelle jää verta vuotava, kyynelehtivä ruho.

Voihan Venäjä! Strategiset virheet on tehty metsäyhtiöiden kabineteissa ja kamareissa, mutta voimmehan yrittää naapurista syntipukkia. Soneran tapauksessa saksalaiset kauppasivat meille autobahnien rikastamaa ilmaa, ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat vieneet meiltä pankit. Kohta lähtee tietoviisas TietoEnator muille maille, tuntemattomille.

Metsään perustuvan osaamisemme olemme onnistuneet ryssimään omilla toimilla. Amerikkalaiset antoivat Stora Ensolle strategisen johtamisen alkeiskurssin (myy kalliilla ja osta halvalla takaisin) ja venäläiset tajusivat, että mehtäherroilla on uutuuttaan hohtavia tehtaita, joihin ei löydy tikkuja omasta takaa.

Puutullit olisivat yhtä tyhjän kanssa, jos meillä ei olisi pohjolassa liikaa kapasiteettia.

Oli vähällä unohtua. Hauskaa Juhannusta!

PS: Lähdemme tästä muutaman tunnin päästä ajelemaan Kotkan, ja Kaakkois-Suomen kautta kohti Sotkamoa. Yritämme loitsuilla ja maagisilla tempuilla lepytellä rajaseudun tunnelmia. Jospa Medvedev-setä kuuntelee meitä tai haloskaa. Toivotaan parasta, pelätään pahinta, mutta tärkeintä lyhyellä aikavälillä on pysyä venheessä sepalus kiinni ja kyläkauppiaan virtuaalikossupullo halkopinon rakosessa piilossa.

2 Kommentare zu „Kun Puujalka Murtuu!

  1. Jos metsäteollisuuden nykytilanteesta pitäisi yrittää selvitä tavalla, jota yhä useammin kuulen (nuorukaisten) ympäristössä, resepti on äärimmäisen yksinkertainen. NordStream vs. puutullit ja reserviksi jää vielä WTO.

    Mutta onko meistä pelaajiksi, kun omaan porukkaan kuuluvat Saksa ja Ranska kyltymättömine energiatarpeineen?

  2. hakki47, saavuin äsken Sotkamoon ja ohjelmassa puutullikiistan ratkaiseminen ennen auringonlaskua.

    Metsäteollisuudesta mielletään toistamiseen „auringonlaskun teollisuudeksi“. Sama tilanne ensimmäisen energiakriisin aikana. Tarkoitan tässä lyhyttä historiakäsitettä.

    En usko „vieraan apuun“, suomalaisten on ratkaistava ongelmansa itse. Saksalaiset ja ranskalaiset auttavat vain jos siitä on etua heillekin. Puuasioissa molemmilla on omat kansalliset intressit ja pohjoismaalaisten sahureiden asettaminen ruotuun sopii näille mainiosti.

    Paperin ja kartongin tuotannossa molemmilla on tietenkin EU:ssa edelleen kansallisia intressejä. Puutullit leikkaavat ylikapasiteettia ja tämän tuloksena ranskalaisten ja saksalaisten asema markkinoilla paranee.

    Suomalaisten on keksittävä uusia konsteja. EU on pienten ja riitaisten valtioiden yhteenliittymä. Pinnan alla on jatkuvaa pientä napinaa. Ajatellaan Irlantia, joka on hyötynyt EU:sta valtavasti, ja nyt kun on pieni notkahdus, Irlanti näyttää koko järjestölle pitkää nenää.

    Suomi uskoo edelleen, että „luokan paras oppilas“ saa etuoikeuksia. Meikäläiset eivät tajua koulukiusaamisesta pätkääkään.

    Hauskaa Juhannusta!

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s