EU:n teollisuuskomissaari Günther Verheugen Puutulleista

Kauppalehden artikkelissa teollisuuskomissaari Günther Verheugen läksyttää suomalaisia ja ruotsalaisia puun tuojia vanhakantaisista asenteista.

„Venäjää kohdellaan kuin kehitysmaata“, kun ajatuksena on, että halpa raaka-aine jalostetaan täällä (Ruotsissa ja Suomessa) ja viedään „takaisin Venäjälle“ täydellä hinnalla.

Suomalaiset ja ruotsalaiset eivät hyväksyisi miljoonien raakapuutonnien rahtaamista pohjolan metsistä Keski-Eurooppaan jalostettavaksi.

Ennen Neuvostoliiton romahtamista tarrauduimme viimeiseen asti sikäläiseen talousjärjestelmän tarjoamiin vientimahdollisuuksiin. Nyt haluaisimme jatkaa kommunismin romahtamisen jälkeistä aikaa tästä ikuisuuteen.

Raaka-aineiden suurimittainen tuonti käynnistyi 80-luvun lopulla ja metsäjättimme oppivat käyttämään halpaa puuta. Halvan puun tulokset tärveltiin taitavasti muissa operaatioissa.
Silloin, kun Venäjän puuportit aukenivat, näytettiin nyrpeää naamaa suomalaisille metsänomistajille. „Pitäkää kalikkanne, nyt sitä saa (raakapuuta) rajan toiselta puolelta, eikä kiskurihintoja tarvitse maksaa.“

Nyt ollaan vaihteeksi mielin kielin Suomen suuntaan ja poliitikotkin on valjastettu mielialojen kääntämiseen. On kansallinen velvollisuus myydä viimeisetkin kukuntapuut metsäteollisuutemme pelastamiseksi, koska „muuten tulee työttömiä“.
Olisiko tässä jotain opittavaa asiakassuhteiden hoitamisen eettisyydestä ja pitkäjänteisyydestä?

Metsäteollisuutemme on ryntäillyt paremman huomisen toivossa, takki auki, tukka hulmuten ja rahamassi kourassa, moneen suuntaan.

Metsäteollisuus on pitkäjänteistä toimintaa

Puu kasvaa sata vuotta, tehtaita ei voi viskellä sinne tänne sattumanvaraisesti. Nyt kalliilla rahalla rakennettuja laitoksia suljetaan, kun ei ole ollut malttia neuvotella ja rakentaa pitkäjänteisiä kumppanuuksia venäläisten kanssa.

Kotiin paluu jälkeen (square one), perusasioita opetellaan häntä koipien välissä, kunnes heiluri jälleen heilahtaa toiseen laitaan. Aikoinaan kysyttiin, „Onko Suomella malttia vaurastua?“

Ehkä globalisaation hurmoksessa ja pyörityksessä „maltti olisi valttia“ myös metsäteollisuutemme kehittämisessä.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s