Nokia Linux Symbian

Jos politiikka kyllästyttää ja kauppakeskuksia on mielestäsi liikaa, kannattaa miettiä, miten Nokia asteittain irtautuu Symbianista ja suuntautuu kohti Linuxia.

Varhaisia varoitussignaaleja on ollut tarjolla pidemmän aikaa, mutta yhtiön rahoitusjohtaja Rick Simonson sanoi maanantaina JP Morgan Chasen seminaarissa Bostonissa, että „etenemme ehdottomasti siihen suuntaan“.

Lähteenä tämän päivän Kauppalehti.

Rick Simonson ei ottanut kantaa siihen, „lähteekö Nokia mukaan Linux-pohjaiseen Googlen lanseeraamaan Android-arkkitehtuurihankkeeseen“.

Veikkaisin, että tästä tulee „painful transition“, koska Symbianinen nimeen on vannottu näihin vuosiin asti.

Menestyminen Internetissä ja älykännykkäbisneksessä edellyttää kuitenkin oman Symbian-tien kulkijalta „uutta käyttöjärjestelmää“. Linuxin ja Nokian laittaminen samaan koppiin herättää jänniä finlandisierung-tunteita, mutta nokialaisille „nöyrtyminen“ ehkä on kulttuurisesti hankalampaa.

Linuxinhan piti olla pelkkä sivujuoni suurten firmojen kyljessä, mutta avoin lähdekoodi senkun jyrää. Nokia, IBM, Google, HP, Microsoft jne. ovat kaikki tavallaan sanoneet „yes“, mennään mekin avoimuuden suuntaan; otetaan harkittuja askeleita.

Jospa suomalaiset poliitikotkin oppisivat tästä jotain.

Vuorineuvos, Vanhanen ja Vihti

Pääministeri Vanhasen mielestä ihmiset, jotka vihjaavat hänen ottaneen vastaan lahjuksia vaalirahoituksen yhteydessä „ovat matalaotsaisia“. Pääministerin toiminnalla ja kansalaismielipiteellä ei ainakaan tuon mukaan ole mitään yhteyttä.

Korjaus: Vanhanen sanoi „matalamielinen“ (tarkoittanee vähä-älyinen, ajatuskyvyltään taantunut).

Kyösti Kakkoselle haetaan vuorineuvoksen titteliä. Arvonimilautakunnan puheenjohtajana toimii Kakkosen vaalitukea nauttinut Matti Vanhanen. Presidentillä on vielä valtaa „olla hyväksymättä“ nimitysvaliokunnan esityksiä.

„Arvonimiesitys on tehty vain muutama päivä viime eduskuntavaalien jälkeen, 23. maaliskuuta 2007“, kertoo Iltalehti 20.5.2008. Miten tämä olisi edennyt, jos pääministerillä olisi täysi valta ilman presidentin „veto-oikeutta“?

Vihdin ostosparatiisin rakentaminen olisi bloggaavan pääministerimme mieleen. Asuntoministeri Vapaavuori heittäytyi hankalassa vaiheessa hajasijoituksen vastustajaksi. Vanhanen unohti tässä periaatteensa „olla sekaantumatta keskeneräisiin asioihin“.

Vapaavuori aikoo nyt suurennuslasilla syynätä muut vireillä olevat kauppakeskushankkeet. Kulutuksen temppeleistä käydään ehkä jatkossa samanlaista keskustelua kuin ydinvoimasta.

Seuraammeko sivusta kepulaisten kokoomuslaisten yrittäjäblokkien välistä valtataistelua, joka on verrattavissa mafiaperheiden, aika ajoin sodaksi kuumeneviin, reviiritaisteluihin?

Toisaalta, olemme siirtymässä uuteen aikaan. Usko instituutioihin, poliitikkoihin ja vallanpitäjiin murenee. Kansalaismielipidettä ei enää johdeta hämäristä kabineteista, ei „keskitetysti ja ylhäältä“.

Itsekeskeisten ja -riittoisten „top-down“ poliitikkojen aika on ohi, kuluttajat ja äänestäjät voivat verkostoitumalla vaikuttaa päätöksentekoon päivittäin. Vaalikarja ei enää ole valtaapitävien sätkynukkehallitusten vietävissä. Ihmiset reagoivat äänekkäästi, jos „oikeustajua poljetaan“.

Kabinetteihin keskitetyn vallan kuolinkamppailuako me tässä seuraamme? Kehittyykö Vihdistä Etelä-Suomen symbolinen Kemijärviliike?