Montako ideapuistoa Suomeen mahtuu?

Sukarin suunnitelmissa on ollut Ideaparkien verkosto. Julkisuudessa on puhuttu lukuisista hankkeista:

  1. Maskuun suunniteltiin, mutta siitä on luovuttu
  2. Kotakaan suunniteltiin Ideapark puolikasta, mutta nyt on hiljaista
  3. Vihti on nyt tapetilla ja hankkeella on puoltajia ja vastustajia
  4. Pieksämäelle suunnitellaan Ideaparkia
  5. Muitakin kauppoja suunnitellaan?

Toinen palvelurakentamisen ilmiö näkyy matkailussa

  1. Pyhätunturille 500 paikkainen hotelli
  2. Kylpylä ja mökkikylälaajennus Himokselle (YIT hanskat kehiin)
  3. Kylpylä ja kerrostaloja Loviisaan (YIT luopui hankkeesta)
  4. Hankoon monet ovat yrittäneet kylpylää ja lomarakentamista (valmista ei tule)
  5. Lapin keskuksia laajennetaan „ainakin paperilla“ merkittävästi
  6. Pyhtään Munapirtissä on suuria suunnitelmia
  7. Vantaalle lisää hypermarket pinta-alaa
  8. Jyväskylässä huima kauppakeskussuunnitelma
  9. Ouluun lisää zeppeliinejä

Suomi eli metsästä ja taloutemme on edelleen vientivetoista. Nämä palvelurakenteen kehittämishankkeet viittaavat kaikki siihen, että nyt on strategista halua ja intoa siirtyä nopeasti palveluyhteiskuntaan. Kauppahallit myyvät halpa-maissa tuotettuja kamoja, romuja, vempaimia, vehkeitä ja vaatteita. Ruokaakin tuodaan entistä kauempaa.

Kylpylöissä ja matkailukeskuksissa hankkeiden ydinideat keskittyvät rakentamiseen. Toki niissä on jonkun verran palvelujen tuotantoakin. Marketteja myydään sillä, että „Vihtiin tulee 3 000 uutta työpaikkaa“, mutta toisaalta „muualla suljetaan“ tehottomampia yksiköitä, jotka ehkä ovat työllistäneet enemmän. Kyseessä on parhaimmillaan nollasummapeli, jossa työpaikkoja siirrellään kunnasta toiseen.

Mutta, miten nämä kaikki hankkeet pysyvät hengissä? Onko meillä kohta edessä sama tilanne kuin sellu- ja paperipuolella tai mekaanisessa metsäteollisuudessa. Tuotantoa on yli tarpeen ja ostajia liian vähän.

  • Öljyn hinnan nousun, matkailun ja kauppamatkailun yhtälöä on vaikea sovittaa yhteen
  • Raakaöljyn hinta pomppasi $127 tynnyriltä!

Venäläiset turistit ovat tuoneet lisärahaa Suomeen. Kauppa ja matkailu ovat hyötyneet öljyn, energian ja kaasun rikastuttamista venäläisistä. Mutta jatkuuko trendi?

Jotain oireellista on tässä Kauppalehden Torstai 15.05.2008 klo 18:46 (päivitetty pe 13:59) uutisessa:

„It-liiketoiminnassa rikastuneen Pekka Sivosen matkailuimperiumissa käy voimakas sisäinen kuohunta, Savon Sanomien verkkosivut kertovat. Toimitusjohtaja Pekka Sivonen on jakanut runsaan kuukauden sisällä irtisanomisilmoitukset käytännössä kaikille Blue White Resortsin avainhenkilöille.“

6 Kommentare zu „Montako ideapuistoa Suomeen mahtuu?

  1. “Vihtiin tulee 3 000 uutta työpaikkaa”

    Erityisesti tämä on kovin epä-älyllinen ja epärehellinen argumentti. Eihän kulutus kasva kauppoja rakentamalla. Jos ostot keskittyisivät Vihtiin, muualla suljettaisiin, kuten sanotkin. Ja mitä isompi yksikkö, sitä vähemmän väkeä.

    Minä muuten voisin ideoida Turkuun välillisesti jopa tuhansia työpaikkoja. Siirretään Rauman metsä- ja telakkateollisuus Turkuun. Eiköhän Turku ja jopa Varsinais-Suomen TE-keskus innostu, Rauma kun on Satakuntaa.

  2. Eiväthän ne pysy, kun Suomi ei elä pelkällä matkailulla ja päivittäistavarakaupalla.

    Olen vähän huono kaivamaan asioiden yksityiskohtia, mutta tuskinpa Espanja, Italia tai Kreikka täällä Euroopassa tai esimerkiksi Thaimaa niillä turvallisesti elelisi? Jatkuvasti ja vuodesta toiseen.

    Jos mikä niin rakennusteollisuus ja kunnallinen kaavoituspolitiikka (pikkupoliitikkojen ego) ohjaa tällä hetkellä Suomeen tehtäviä investointeja. Erilaisia BusinessParkkeja – ennen niitä kutsuttiin toimistorakennuksiksi – syntyy todella jokaiseen mahdolliseen kasvukeskukseen, ja moneen muhunkin paikkaan. Ja nollasummaa tämäkin. Vanhat tilat, ei välttämättä epäkäytännölliset tai edes liian, pienet jäävät tyhjilleen. Ja kun lisäkäyttäjiä ei löydy saavat rakennusliikkeet uusia toimeksiantija. Puretaan tai muutetaan käyttötarkoitusta.

    Ja kaiken maailman veromarkoilla synnytetyt Lapin matkailukeskukset laajentavat majoitus- ja ravitsemiskapasiteettiä. Mutta missä ovat investoinnit teolliseen tuotantoon? Palveluun panostaminen on sinänsä arvokas lisä, mutta vienti meille varsin uutta ja riskialtista.

    Nykyisistä tapahtumista päätellen panostamme uuden suomalaisen yhteiskunnan – PätkäSuomen – synnyttämiseen.

    Hyi kun onkin kolea päivä. 🙂

  3. vanhanaikainen, hakki47ja helanes, olemme ilmeisen yksimielisiä idea- ja toimistoparkeista. Miksi nämä rakentamiskeskeiset jutut ovat niin lähellä poliitikkojen sydäntä? Onko „palveluyhteiskunta“ joku suurempi projekti, jota nyt ajetaan yksimielisesti ja -ulaotteisesti. Jos taustalla on „ideologia“ tai „aate“, voi sillä jyrätä maalaisjärkeä. Mutta ehkä me olemme kaikki väärässä ja onneksemme meillä on „kaukonäköisiä ja viisaita poliitikkoja, jotka ymmärtävät asioita paremmin kuin me“? En vain tiedä, mikä on se „viisasten kivi“, jota me tässäkin blogissa ihmettelemme. Ehkä selitys tulee 1 – 3 vuoden kuluessa.

  4. Olin eilen itiksessä. Kauhea kokemus: liian paljon ihmisiä, kaikki aivan liian kallista.

    Kauppakeskusten kohtalo on, että ne ovat täynnä tiettyinä aikoina, viikonloppuna ja iltaisin. Ja silloin ne ovat tosi täynnä. Muuten tyhjillään.

    Kauppakeskusten määrän kasvattaminen toisi siis väljyyttä, ja sitä periaatteessa kannatan. Ja näin kiireisenä perheenäitinä kannatan myös sitä, että yhdellä parkkeerauksella saa ostettua sekä juhlakengät että ruisleivän. Ei kukaan jaksa suhata erikoisliikkeestä toiseen.

    Mutta pitkällä tähtäimellä fakta lienee silti, että yksityisautoilu on laskeva trendi, eikä kauppakeskuksia pitäisi siis sen varaan rakentaa.

    Ja se 33 hehtaaria Vantaalle: hullun hommaa! Paikka on hyvä, mutta koko ei.

  5. miiamagia, vierailin tänään ruotsalaisten „ideaparkissa“ eli Ikeassa. Emme ole käyneet puodissa moneen vuoteen.

    Oli mielenkiintoista verrata entisiä ja tämän päivän kokemuksia. Entisiä on Ruotsista, Saksasta ja Ranskasta, mutta sen jälkeen oli vuosien pituinen katkos. Kierros osoittautui hyödylliseksi. Kaikenlaista pientä tarttui kuljetuskärryyn.

    IKEA on Ideaparkiin verrattuna tiivis paketti, jossa sisäinen logistiikka on tarkkaan mietittyä. Ideapark on puolestaan „amerikkalaisempi“ ja tuhlailevampi.

    Olemme ehkä perin kriittisiä suomalaisia yrittäjiä kohtaan. Herra Kamprad on tehnyt konseptillaan rutosti rahaa.

    Miljardööriksi kasvaminen suomalaisella idealla sallittakoon, mutta, onko Ideaparkista vientituotteeksi? Sopisiko se Pietarin kehätien varrelle?

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s