Hennes Marimekko Mauritz

H&M otti Marimekon syleilyynsä ja Suomessa kitistiin, että halpamaista rättejä tuova firma rutistaa viimeisetkin brändiominaisuudet supisuomalaisesta Marimekosta. Toisin kävi, H&M mukaan mekkojen myynti on „pettymys“.

Jotkut olivat tyytyväisiä, että rikkaat ruotsalaiset olivat huomanneet kansallisen ylpeytemme. Nähtiin mahdollisena, että H&M nostaa Marimekon tunnettuutta rajojemme ulkopuolella. Toisin kävi siinäkin, kun asiakkaat eivät osanneet yhdistää mekkoja ja maripaitoja H&M:iin.

Marimekko on edelleen suuri vientilupaus, jonka tuotteista suurin osa myydään Suomessa. Maailmalla ihmiset eivät tunne meidän unikkoja ja raitapaitoja.

Yrityksen johtoon tuli suomalainen mies, pankkiiri. Ihamuotilan tavoitteena on brändi-imagon vahvistaminen ulkomailla. Koska hän panee tuulemaan, milloin näemme jätkä- ja äijäkulttuuria nostattavia uusia vetimiä?

Tuotevalikoiman linjauksia odotellessa saanen haaveilla, että miehille tehdään ratiamaisia navettahaalareita, jotka vapauttavat meidät liituraidasta / rippipuvusta, nailonpaidasta, terylenikravatista, läskipohjaisista kengistä ja tennissukista.

Uutta „collectionia“ ei vielä ole tuotu kauppoihin. Sen sijaan olen jaksanut innostua Paola Suhosen edesottamuksista muodin maailmassa. Marimekko on menneisyytensä vanki – ainakin kotimaassa. Paolalla on vapaat kädet: uusia ilmeitä voi heitellä vaikkapa Googlen nettisivuille.

Marimekon myymälät edustavat „naisten maailmaa“, jossa miehet ja juntit ovat „ihan pihalla“. Näin ollen kotimaan markkinapotentiaalista vain puolet on aktiivikäytössä. Ehkä meitä ei syrjitä, mutta mainostaako Marimekko Tekniikan Maailmassa? Toisaalta, ei se auta, koska en lue sitäkään.

H&M raportoi myyntinsä laskeneen rutkasti Marimekko-kampanjan aikana. Saimmeko vihdoinkin Sonera-vetoapua ruotsalaisilta? Näillä näkymin Mari-kansan lemmikki ei lähikoina luisu pankkiemme ja teleyhtiöittemme tavoin ulkomaalaisten omistukseen.

Kaikki jatkuu entisellään. Ehkä tämä lohduttaa useita. H&M vaihe unohdetaan kohta, mutta mitä tämän jälkeen? Kuka rohkenee ennustajaksi? Mitä Marimekon pitäisi tehdä seuraavaksi?

13 Kommentare zu „Hennes Marimekko Mauritz

  1. helanes, venäläiset uusrikkaat ovat erityisen merkkitietoisia. Marimekon pitäisi ensin muuttua maailmanmerkiksi, oletan. Kansallisesta -> kansainväliseksi brändiksi. Iso työ, pitkä loikka maailman reunalta.

  2. Silloin edellisellä kerralla kaiken maailman konsteja koetettiin. Viisasten kiveä ei silloin löytynyt. Tuskin löytyy nytkään. Toivotan menestystä uudelle yrittäjälle ja hänen visiolleen.

  3. Voi olla kohderyhmä enemmän hakusessa kuin pankkiirina ollessa. „Siinä ongelman on seuraus, siinä on sen syy, kumpa brändin tuntisin paremmin, ehkä silloin oppisin firmanikin, vaikken koskaan oppinut johtamaan, johdan uudestaan“ Sori Juice.

  4. jousimies, tehtävä on haastava. Marimekkoon yhdistyy suomalaisten mielestä menneisyys (kultainen nuoruus), jota Paakkanen retrospektasi menestyksekkäästi. Hän loi marin uudelleen, antoi sille suomalaisen second life’n. Ihamuotilan tehtävä on haasteellinen, koska kotimaan perustaa ei saa hukata, mutta ulkomailla Marimekolle pitäisi luoda lukuisia läpimurtoja.

    H&M yhteistyö antoi markkinatutkijoille hyvää materiaalia. Oletan, että analyytikot pohtivat, miten „no logosta“ tehdään brändi. Mutta „världen är så stor, så stor“ eli mistä pitäisi aloittaa? Saksa? USA? UK? Japani?

    Oman brändin vahvistaminen edellyttää myös myymälöiden rakentamista ja niihin tarvitaan rahaa. Franchising on mahdollisuus, mutta miten kumppanit motivoidaan? Shop in Shop konsepteja suuriin tavarataloihin, mutta miten siinäkin riittää urakoimista. Vaatteiden jakeleminen kasvattaa ekologista jalanjälkeä. Jokainen vientikilometri nostaa kustannuksia.

    H&M ostaa halvalla kehitysmaista ja jakelee omien myymälöiden kautta kohtuuhinnalla muodin suurkuluttajille. Marit ovat kalliita jo lähtiessään ja rahtaaminen lisää kustannuksia. Tuntematonta pitäisi myydä korkeaan hintaan. Ei oo helppoa elämässä kellään. Tässä ois ideaparkkipaikan paikka.

    Oivalsin yhden keinon: Marimekko verkkoon. Maailma on avoin ja kiinteät kustannukset madaltuvat. Myymälöitä ei tarvita. Panokset suunnataan tapahtumiin, esityksiin, projekteihin ja jännittävään YouTubaaminseen. Verkosta Mari löytää „ystävän“.

  5. „Oivalsin yhden keinon: Marimekko verkkoon. Maailma on avoin ja kiinteät kustannukset madaltuvat. Myymälöitä ei tarvita. Panokset suunnataan tapahtumiin, esityksiin, projekteihin ja jännittävään YouTubaaminseen. Verkosta Mari löytää “ystävän”.“

    Helge; loistava idea. Mutta siinä sitä kyllä olisi tarvetta innovaatioammattikorkean kaikenlaisten laitosten tieto ja taito tarpeen kun MariNetti verkkoon vietäisi. Puolihutaisemalla, tai perinteisiin ratkaisuihin ei silloin todella kannattaisi panostaa. Mutta eihän Armi Ratiakaan sitä omana aikanaan tehnyt. Tässä sitä taas voisikin olla uusi tie raivattavaksi.

    Myy ihmeessä joko suoraan tai kehitysprojektin osana. Provika mulle, suosiollisesta selkään taputtelusta. 🙂

  6. Koska Marimekosta ei kuitenkaan pitäisi tulla halpista niin voisi vetää toiseen laitaan. Kokeilla yhdellä tuotantolinjalla tehdä kierrätyskuidusta tai muusta „helvetin“(en tiedä mikä on ympäristöystävälisintä) ympäristöystävällisestä materiaalista vaatteita. Tehdä ne nimenomaan kotimaassa ja saa maksaa. Eikös edellinen hypetys liittynyt jotenkin hippeihin tai johonkin vastaavaan. Jotain vapautta ja uudistumista? Ehkä se on hukattu. Jos Marimekko haluaa olla täältä niin kuosit voisivat liittyä meidän luontoon. Yhdistää jollain tavalla puhdas luonto ja siellä tuotetut kankaat.

  7. hakki47 ja jousimies, kiitos tuesta, selkään taputtajien seurassa bloggaaminen sujuu kaksinverroin kätevämmin.

    Esimerkkejä oivallista asiakasyhteistyöstä löytyy Tanskasta. Jokainen muistaa Lego-palikan, kun on sen päälle astun yöllä pimeässä paljain jaloin kulkiessaan (jääkaapilla käynti tms.) „Vapaus ja Uudistuminen“ ovat molemmat huikeita yläkäsitteitä. Niihin tiivistyy länsimaisen yhteiskunnan tavoitteet ja kapitalismin henkivakuutus.

    * Legolla on muistaakseni 300 000 designeriä

    Teknisesti Mariverkon rakentaminen onnistuu helposti. Vuorovaikutteisuuteen herättävän sisällön tuotanto on haaste (challenge) ja miten saamme maailman äijät ja muijat osallistumaan. Kirjoitan tästä ideasta „toteutuvana tosiasiana“, koska yllätyksekseni havaitsen, että Marimekosta juttelevat „Tekniikan Maailmaa ja VTT:n testaama“ kulttuurin edustajat.

    Miten saamme mukaan MeMuijat, (MeNaiset) kansanomaisesti sanottuna, lukijat? Vallankumouksen tekemiseen tarvittiin naapurissa viisi (5) vallanhaluista miestä. Meitä on jo kolme. Koska mennään myyntikäynnille Marimekkoon? Uskon, että oivalsimme yhdessä jotain olennaista. Nyt en irvaile, en kirjoita satiiria. Tämä juttu „kolahti“ myös minun sisällä. Tajusin kirjoittaessani, että nyt syntyi „Satumaa“.

    Ajauduimme „Saturday Morning Huumassa“ uuteen todellisuuteen, joka on tuhat kertaa suurempi juttu kuin Vihdin Ideapark.

    Tässä julkilausuma uuden Mariverkoston „tonttivarauksesta„. Tämä on kansallinen projekti. Ketkä lähtevät mukaan?

  8. Olen omistanut Marimekkon osakkeita sekä Ratian että Paakkasen aikana, mutta en enää. Kyseessä on ollut todellakin pelkästä sijoituksesta, sillä vaimoni ei onneksi siedä ko. rättejä. Onneksi, koska ko. kuvioista minä saan suorastaan päänsärkyä.

    Totuus taitaa olla, että Ratia toi Marimekkoon uutta ja Paakkanen on vain elvyttänyt sitä. Jos oikein kääntää, eikö retro tarkoita sitä, ettei keksi mitään uutta? Kun tuota kuvaa katsoo, tuntuu, ettei mikään olisi muuttunut 40 vuodessa. Jopa mallityttö on samannäköinen, mutta lienee kuitenkin uudempaa vuosikertaa. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=11973&sort=false

  9. vanhanaikainen, „retro“ on vanhan hernerokan lämmittämistä. „Uudistuminen“ edellyttäisi aivan uuden linjan löytämistä. Marimekossa on paljon hyvää ja mielenkiintoista, mutta yrityksen on löydettävä „tulevaisuus“.

    jousimies näki Marimekossa „flower powerin“ ja siihen aikaan se sopi. Marimekko ei mene meilläkään jakeluun, mutta siinä onkin uudistumisen siemen. Ihmisten tunteet „puolesta“ tai „vastaan“ avaavat mahdollisuuden elämysteollisuuden rakentamiseen.

    Kirjoitan asiasta siihen tyyliin, että linja vetäminen siirretään yritykseltä kansalaisille. Yritys joutuu joka tapauksessa seuraamaan kuluttajien mielenliikkeitä. Jos päätämme kokeilla sosiaalisen median keinoja uudistamistyössä, saatamme onnistua tai sitten ei.

    Kokeilusta saattaa tulla mielenkiintoinen.

  10. Hennes teki marikampanjan, mutta tuskinpa siksi, että oletti merkillä olevan maailmanlaajuista tunnettuutta. Hennes jos mikä on maailmanlaajuinen ketju ja varmasti aika tarkkaan tietää, mitkä muut merkit maailmalla tiedetään. Se, että me suomalaiset tunnemme marimekon tuskin on ollut pontimena tehdä maailmanlaajuinen marikampanja. Miksi sitten?

    Olisiko yksinkertaisesti, että hennes näki marimekon kuvioissa jotain, jonka oletti myyvän maailmanlaajuisesti? Ja jos näin, silloin myös marimekolla on maailmanlaajuisesti potentiaalia. Mutta kuten omassa blogissa totesin, ei tällä myymäläkonseptilla!

  11. miiamagia, ehkä Hennes ja Mari ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Madonna on globaali brändi, mutta jos Marimekkojen myynti oli kohtuullista, silloin marit saivat maailmanlaajuista „exposurea“ ja tuloksia ehkä tulkitaan erilaisilla analyytikoilla. Madonnan takan ei ole tuotantolaitosta, Marilla on, ja tästä saattaa löytyä pohjoismaista synergiaa.

    Marimekon erilaisuudessa ja johdonmukaisuudessa saattaa olla syvemmän brändi-identiteetin rakentamisen salaisuus.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s