Maksaisitko Miljardin Tieto Enatorista?

Miljardi euroa on suuri summa rahaa. Pitäisikö TietoEnatorista maksaa enemmän? Ruotsalainen riskisijotusyhtiö Nordic Capital havittelee TE:tä Cidron Services pöytälaatikkofirman omistukseen. Entinen Sonera-johtaja Harri Koponen nostetaan uudistuvan puulaakin johtoon.

Tieto Enator työllistää 16 000 henkilöä. Uudet omistajat tulevat saneeraamaan vuosien saatossa „paljon rahaa syöneen yrityksen“. Tieto Enatorin lupasi 2000-luvun alussa valloittaa maailman ICT-markkinat rytinällä: kasvun ja kannattavuuden piti kulkea kiltisti käsi kädessä. Toisin kävi, yritys kasvoi, mutta kannattavuuskehitys ei ehtinyt perässä. Viime vuoden tulos oli tappiollinen.

Paljon pienemmistä firmoista on maksettu „miljardeja“ euroja tai dollareita. Tieto Enatorin hinnoittelu osoittaa, että yrityksellä ei ole selkeitä monistettavia tuotteita. Firma räätälöi ohjelmia, tietojärjestelmäratkaisuja ja hienosti sanottuna „palvelualustoja“.

Kännykkäkuorten ja -mekaniikan valmistajat sanoivat yksi toisensa jälkeen hyvästi Suomelle. Nyt on „sisältöjen“ vuoro. Tieto Enatoria voinee verrata rakennusliikkeeseen tai Lemminkäiseen, joka urakoi maanteitä. Pohjoismaitten suuret urakat on viety loppuun, jäljelle jää vain pienempää „putki- ja muuta remppaa“.

Sijoittajat uskoivat vuoteen 2005 asti Tieto Enatorin lupauksiin ja kurssi käväisi jopa 30 eurossa, mutta sen jälkeen markkinoiden usko on hiipunut. Maaliskuun 11. päivänä 2008 kurssi oli luisunut 11 euroon. Cidron näki tilaisuuden ja lupasi maksaa koko lafkasta 15,50 euroa per osake ja „kaikkea hyvää tarkoittavan valtauksen“ jälkeen Tieto Enator vedetään pois pörssistä; paloittelu onnistuu paremmin pimiössä. Osakkeenomistajat yrittävät vastustaa „vihamielistä valtausta“. Katsotaan, miten hanke etenee.

Cidron nostaa saneerauksen johtajaksi Harri Koposen. Hän urakoi firman rakennemuutoksella myyntikuntoon 5 – 7 vuoden aikajänteellä. Tieto Enator on jo käynnistänyt muutosohjelman, joka yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että kalliit suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset koodarit vaihdetaan halpatyömaista rekrytoitavilla asiantuntijoilla.

Rakennemuutos tarkoittanee sitäkin, että Tieto-bisenstä on tulevaisuudessa tehtävä entistä enemmän Pohjoismaitten ulkopuolella, niissä maissa, joissa ICT-infrastruktuurissa on vielä „tietoyhteiskunnan tilintarkastajien“ kokoinen aukko.

Nordic Capital ja Cidron eivät näillä näkymin tuo taloon mitään erityistä uutta osaamista, jollei Koponen – yksi lintu – kesää tee. Mutta ehkä heiltä sujuu pilkkominen, halki, poikki ja pinoon laittaminen nopeammin kuin pörssin valvovan silmän alla toimivilta palkkajohtajilta.

Tieto Enatorilla ei ole yhtä ainutta vahvaa omistajaa. Ammattijohtajat ovat saattaneet kokeilla ja soveltaa omia oppejaan, kun omistajien keskuudesta ei ole kuulunut „isännän ääntä“. Kukaan yksityinen taho ei omista edes viittä (5) prosenttia Tieto Enatorin osakkeista.

Nordic Capital tarjoaakin lääkkeeksi „vahvaa omistajuutta ja selkeää agendaa“.

Sheikki Abdullah bin Mohammed bin Saud Al-Thani toivottaa Koposelle „parempaa menestystä uudessa tehtävässään“ ja viittaa Koposen lähtöön Watanaiya Telecom, Kuwait, toimitusjohtajan tehtävästä.

7 Kommentare zu „Maksaisitko Miljardin Tieto Enatorista?

  1. Syyt, miksi olen aina nojannut ICT-alaa vanhanaikaisempiin firmoihin perustuvat siihen, että a) en alaa ymmärrä, b) omaisuutta ei ko. firmoilla pahemmin ole ja c) vauhti on kovaa. Tarinat siitä, miten Google tai Microsoft ovat tallissa syntyneet 🙂 viittaavat kyllä siihen, että olisi pitänyt itsekin osata moinen perustaa. On kuitenkin ihan eri asia ostaa ko. firmoja pörssistä, koska kilpailevaa firmaa voidaan olla perustamassa ties missä toisessa autotallissa.

    Olen joskus kysynyt, mitkä ovat Elcoteqin kilpailijat, mutten ole saanut vastausta. On mielestäni parempi ostaa Keskoa ja tietää sen kilpailijat – ja itse asiassa tutustua myös kilpailijan valikoimiin, esim. Lidlissä on ihan hyvää kaljaa 🙂

  2. Meillä suuret ICT-firmat ovat tyypillisesti „kasvottomia“. Microsoft, Google, Apple, Cisco, Yahoo ovat kiinnostavia yrittäjä-henkilöittensä kautta. Meillä Elocoteqissä oli selvä yrittäjäjohtaja pitkään, mutta nyt „Nokian alihankkijoissa“ on vain „palkkahurmaajia“.

    Tieto Enator muistuttaa rakenteeltaan Stora Ensoa. Toinen näprää bittien parissa ja Stora pilaa sellua. TE on palvelualan yritykseksi yllättävän suuri.

    Metson henkilöstö Metson palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa 26 837 henkilöä. Tämä oli 1 159 henkilöä enemmän kuin viime vuoden lopussa (25 678 henkilöä). Metso-konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli noin 6 miljardia euroa. Metsolla on toimintaa noin 50 maassa, ja työntekijöitä lähes 27 000.

    Tieto Enatorilla on 16 000 ihmistä palkkalistoilla ja toiminnan painopiste lienee Pohjoismaissa. Metsolla on sentään koneita ja laitteita, joihin he pumppaavat osaamistaan (paperikoneet, kaivoskoneet, kattilat ja automaatio).

    Nokia on pärjännyt yllättävän hyvin palkkajohtajilla. Keskollakaan ei ole yhtä ainutta selvää omistajaa (tietääkseni).

    Suomalainen yrittäjyys näyttää tässä valossa perin institutionaaliselta. Liekö näistä uusista nousijoista lähinnä Siilasmaa ja Sarasvuo sellaisia, jotka ovat „Amerikan malliin“ esiintyneet omalla naamallaan julkisuudessa? Joukkoon pitää lisätä Sukari ja Keskinen.

    Valovoimaisia kasvuyrittäjiä on maassamme vähän. Mistä tämä johtuu? Koponenkin on selkeästi „hired gun“. Toivotaan parasta!

  3. „Suomalainen yrittäjyys näyttää tässä valossa perin institutionaaliselta.“

    Sitä on omistajuuskin. Kesko ja OKO omistavat itse itsensä. Tämän pitäisi kaikkien teorioitten mukaan olla huono asia, mutta hyvin ovat pärjänneet. Olen sijoittanut juuri noihin epäseksikkäiksi haukuttuihin firmoihin. Mielessä on käynyt sanonta „Ei seksiä, olemme brittejä“, mutta en sentään ole harkinnut nimimerkkiä „Ei seksiä, olen vanhanaikainen“ 🙂

  4. „Suomalainen yrittäjyys näyttää tässä valossa perin institutionaaliselta.“ Sitähän se on. Ajatuskin siitä, että Suomi, erityisesti juuri Suomi, olisi jokin kasvuyrittäjyyden kultamaa on yksi niistä legendoista jolta olisi ehdottomasti on katkaistavat siivet. Vain siten voidaan turvata, että niitä syntyisi.

    5,3 miljoonaan ei montaa tosin tarvittaisikaan. Mutta usko siihen, että tulevat Nokiat jäisivät tänne Suomenlahden pohjoispuolelle „vuolemaan kultaa“ on syytä haudata. Elämme aikaa, jossa jokainen huolehtii vain itsestään. Valtaosa niistä Pelle Pelottomista joilla olisi jotain annettavaa tietävät tämän. Ja vastuu kansakunnan lipunkannattajina ei ole järin kutsuva.

    Meidän voimamme on ollut yhteisöllisyydessä, erilaisuudessa ja eristyneisyydessä. Yhteisöllisyydestä ei enää, ainakaan kasvukeskuksissa juurikaan ole merkkejä ja eristyneisyys on ainakin hetkeksi hävinnyt. Erilaisuudella voi taaplata hetken.

    Viimeiset 50 – 60 vuotta vastuuta itsestä on yritetty minimoida. ”Kyllä porukka hoitaa” on ollut sävelenä siitä lähtien kun siihen on katsottu olevan varaa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa porukka ei hoida. Ja jos et itse hoida ei sitä tee kukaan muukaan. Ja porukka ei ole koskaan arvostanut yksilöllistä erilaisuutta.

    Meidän tragiikkamme on, että annamme instituutioittemme, jo kauan sitten edellytyksensä syöneiden instituutioiden edelleen säädellä mihin vakoon siemenperunamme asetamme. Sitrat, Tekesit, Finverat, Teollisuusrahoitukset jne. jne. tyärväävät rahat, joille tulevaisuus voitaisi rakentaa. Vai8 yhtenä esimerkkinä: Voisiko joku ystävällisesti antaa 1 todella taloudellisesti tuloksekkaan EU-projektin ko-ordinaatit?

    Sorry. Joskus sitä vaan innostuu. (Sun syy Helge, oiva arvio.)

  5. Yhteisöllisyys on muotia Web 2.0 ja Sosiaalisen Median maailmoissa. Linux on tunnetuin avoimen innovaatiojärjestelmän tuotos. Googlella on Open Social.

    vanhanaikainen ja hakki47, onko niin, että ossuuspankkien, yhristysten, näytelmäkerhojen ja osuuskuntien luvatussa maassa onkin keksitty jotain, jota emme ole huomanneet?

    Pitäisikö meidän palata juurillemme ja miettiä päämme puhki, mitä voisimme tehdä yhdessä paremmin kuin muut. Talvisota oli suuri torjuntavoitto. Jatkosodassa tulimme hyväksi kakkoseksi.

    Meillä on nyt hiukan hakoteillä oleva „Suomi elää metsästä“, mutta Nokia on aidosti h-vetin hyvä yritys. Ulkoa päin katsottuna se on yhtä suljettu kuin körttiseurakunta, mutta äijät sen kuin porskuttavat.

    Apinoimme mielellämme ulkomaalaisia, se edistää oppimista, mutta ehkä meidän pitäisi lukea hiukan huolellisemmin historiaamme. Tuntematon sotilas on edelleen hyvä johtamisopas.

    Kalevalassakin saattaa olla viisauksia. Pitänee kaivaa esille paksu kuvitettu versio kirjahyllystä ja tankata sitä. Seitsemän veljestä kuvaa eripuraista ja kovapäistä kollektiivia, joka pitää yhtä, kun sudet hyökkäävät. Muulloin ollaan kuin siat pellossa.

    Olemmeko sittenkin keksineet jotain tärkeää, josta kannattaa pitää kiinni. Sitroista ja tekeksistä en mene takuuseen. Tervettä herravihaa tarvitaan. Venäläisetkään eivät viitsineet vallata Suomea, koska jukuripäiden kurissapitäminen olisi sitonut liian paljo resursseja.

    Venäjällä on aina ollut paljon Suomea vaarallisempia vihollisia. Venäläiset ajattelivat, että antaa niiden touhuta omiaan, niin on ainakin se raja turvattuna. Ehkä meillä on syvällinen ymmärrys maantietomme raealiteeteistä?

    Näistä saumoista tulevaisuuden yrittäjät ehkä sittenkin ponnistavat.

  6. „vanhanaikainen ja hakki47, onko niin, että ossuuspankkien, yhristysten, näytelmäkerhojen ja osuuskuntien luvatussa maassa onkin keksitty jotain, jota emme ole huomanneet?“

    Minulla oli joskus sinänsä hyvä esimies, joka vastasi kaikkiin kysymyksiini: „Hyvä kysymys, onko niitä vielä enemmänkin?“

    Säästöpankit ja vas. osuustoiminta eivät ole puolestaan todiste isännättömän rahan erinomaisuudesta. Mutta jotenkin Suomeen sopinee jonkinlainen osuustoiminta. Jos yrittäjä menestyy, ympäristö alkaa kadehtia. Osakeyhtiössä hermostutaan, jos osakkeita omistetaan eri määriä. Kapitalismi ja yritteliäisyys on Suomessa uudempaa kuin Hollannissa ja Englannissa. USA on niin uusi maa, että siitä en sano mitään. Nythän siellä puhutaan pankkien säännöstelystä, kohta varmaan sosialisoinnista 🙂

  7. Vapaata riistokapitalismia on kohta enää ex USSR:ssä ja Kiinassa. Näin maailma muuttuu. Kiinalaiset pitävät solidaarisuuttaan yllä amerikkalaista elämänmenoa investoinneillaan arvopapereihin. Jos kiinalaiset vetäisivät rahansa pois, loppuisivat Bushilta paukut, mutta toisaalta Walmart-kauppojen ovien saranat ruostuisivat, kun henk. koht. konkan tehneillä ylivelkaisilla ei olisi varaa ostaa hikipajojen tuotteita.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s