Kemijärvi Sijoituskohteena?

Kemijärven massaliike haluaa väen väkisin valkaistun massan tai liukosellun valmistajaksi. Muuta ei huolita. Vastustajien mielestä, „limapalkkituotannossa ei ole mitään järkeä ja sahaustoiminnassa ei senkään vertaa“. Moniko yrittäjä rohkenee Lapin perukoille uusia hankeideoita esittelemään? Yrittäjävihamielisyys nostaa päätään, tarjolla on kampitusta, mustamaalausta ja loanheittoa. Pk-yritykselle Kemijärven massaliike on kova luu purtavaksi. Lappilaisille vain suuri on kaunista: oma sellutehdas rakennetaan lakkautetun viereen — mutta kenen rahalla?

Anaika Group Ltd Oy on vuonna 2004 perustettu teknologiayritys, joka suunnittelee, valmistaa ja operoi mekaanisen metsäteollisuuden koneita, laitteita ja prosessikokonaisuuksia. Yritys työllistää noin 50 henkilöä.

Anaika teki nopeassa tahdissa sopimuksen Stora Enson kanssa liimapalkkitehtaan perustamisesta Kemijärvelle. Ruukki Group tarjosi samoin yhteistyötä Stora Enson kanssa, mutta valinta kohdistui mikkeliläiseen pk-yritykseen.

Mikkeliläinen Anaika Group on mukana luomassa korvaavia työpaikkoja Stora Enson lakkaavalle Kemijärven tehtaalle. Stora Enso on allekirjoittanut aiesopimuksen Anaika Groupin kanssa osan Kemijärven tehtaan kiinteistöjen myynnistä yhtiölle, jotta se voi aloittaa konepajatoiminnot ja korkealaatuisten liimapuupalkkien tuotannon.

Täydessä tuotannossa Anaika Group työllistää suoraan noin 115 ihmistä. Alueelle luvataan myös huomattava välillinen työllisyysvaikutus.

Kemijärvellä ei oitis ole riemastuttu uutisesta. Sellutehtaan toiminnan jatkamista vaativa kansanliike aikoo jatkaa taisteluaan.

Kekkosen kokoisiin päättäjiin tottuneet kemijärveläiset / lappilaiset eivät Anaikaa purematta nielleet. Hankkeen vastustajia löytyy nyt jo liimapalkkeja tuottavien kilpailijoiden leiristä, että massa-aateliston keskuudesta, jolle kelpaa vain valtion omistama suuryritys. Pääomaa ollaan muka keräämässä upouuden sellutehtaan rakentamiseen, jos vanhaa ei saada pyörimään.

YLE-tietojen mukaan, pk-yrityksen parjaaminen on saanut surulliset mittasuhteet. Stora Enso ilmoittikin tänään, ettei aio olla mukana kehityshankkeissa, „perättömien tietojen levittäminen ei lakkaa“.

Anaika Group Ltd Oy:n toiminnallisia yksiköitä ovat:

  • Anaika Engineering, joka harjoittaa konepajatoimintaa Mikkelissä. Konepajassa käytämme nykyaikaisia 3D-ohjelmistoja ja uusinta CNC-työstökoneteknologiaa.
  • Anaika Seikku, joka valmistaa JAS-luokiteltuja liimapuupalkkeja Porissa. Tehdas on suunniteltu ja rakennettu omana työnä ja toimimme UPM-Kymmene Timber Oy:n sopimusvalmistaja. Budjetoitu vuosituotantomme on noin 50.000 m3.

Tuotteet:

  • Anaika F1-suurnopeussormijatko-linjasto

  • Anaika Timgrader-mekaaninen lujuuslajittelija

Kemijärven liimapalkkitehtaan pitäisi käynnistyä vuonna 2009. Anaika Group:in toimitusjohtaja Jaakko Kilpeläinen kertoo hankkeen hinnan olevan noin 24 miljoonaa euroa, josta valtion tukiosuus on noin 30 prosenttia.

Yhtäkkiä ovat äänenpainot puun riittävyydestä muuttuivat. Joensuulainen metsäprofessori arvioi joulukuussa, että puuta kyllä riittää. Lapin harvennusmetsistä voitaisiin irrottaa 2,5 miljoonaa ylimääräistä kuutiota, mutta eilisten tietojen mukaan „pienpuuta ei ole tarpeeksi edes nykyisille liimapuun valmistajille“.

Anaikan suunnitelmissa kuuluu 135 000 m3/ vuodessa tuottavan sahan perustaminen ja rakentaminen, sekä sen jatkeeksi liimapalkkitehdas, jonka vuosituotanto olisi 100 000 m3 vuodessa. Vastustajien mielestä „alalla on jo ylikapasiteettia“, Stora Enson on pysäyttänyt omia liimapuuyksiköitä Baltiassa ja Itävallassa.

  • Mistä löytyy aloja, joilla ei ole kilpailua, mutta silti kysyntää?

Stora Enso tullee keskittymään ydintoimintaansa ja yhtiön mekaaninen puunjalostus saattaa ajautua muiden hoitoon. Tarjolla lienee tältäkin puolelta uusia „yllätyksiä“.

  • Mutta, moniko rohkenee tämän jälkeen Lappiin yrittäjäksi?
  • Anaika Group aikoo sijoitta 170 000 euroa per syntyvä uusi työpaikka
  • Ei riitä, sanovat vastustajat!

Investointituki edellyttää, että sen osarahoituksella hankitut laitteet ovat tukipäätöksen mukaisessa käytössä vähintään 5 vuotta. Muuten tuki peritään takaisin. Anaika toimii avoimesti näiden sääntöjen puitteissa. Jos tuet houkuttelevat niin siitä vaan, koska laki lienee sama kaikille.

Itä- ja Pohjois-Suomen korkeampi tuki (pk-yrityksille 30 %) on EU:n aluekehitysrahastoista lähtöisin.

  • Keskustelupalstoilla päätöstä pidetään tekohengityksenä
  • Puolesta ja vastaan keskustelu osoittaa myös, että yrittäminen on ylipäätään siirtynyt avoimuuden ja läpinäkyvyyden suuntaan

4 Kommentare zu „Kemijärvi Sijoituskohteena?

  1. Kiitos Helge,

    En tunne/tuntenut Anaikan taustoja.

    Olen kuitenkin miettinyt erilaisia uutisia luettuani, kuka tämän jälkeen haluaa sijoittaa yritystoimintaansa Kemijärvelle…

    Itse olisin yrittäjänä valmis sijoittamaan toimitoja kasvukeskusten ulkopuolelle. En kuitenkaan valitsisi sellaista paikkaa, jossa minulle näytettäisiin „kaapin paikka“ jo ennen kuin toiminta on alkanut.

    Mitä niin erikoislaatuista siellä Kemijärvellä on? Mikä on niin uniikkia, että voivat valita missä ovat töissä, mitä saavat palkkaa ja kuka saa tulla paikkakunnalle yrittämään?

    En oikeasti ymmärrä tätä.

  2. Lapissa ja Kemijärvellä business ja politiikka ovat yhtenä vellinä sekaisin ja tätä keitosta hyödyntävät varmaan tulevien kunnallisvaalien „voittajat“.

    Kemijärven sellutehdas on ollut vaakalaudalla pitkään. Nalle Wahlrooskin totesi, että sen sulkemista harkittiin kymmenen vuotta takaperin.

    Aluepolitiikan muutos tekee kipeää. Ymmärrän toki ihmisten hädän ja ahdistuksen, mutta kyllä täällä etelässäkin pitää nöyrästi mukautua markkinoiden mukaan.

    Pelottavalta tuntuu yrittäminen Lapin perukoilla! Suuryritysten johtajat ovat tottuneet kovaan mediapyöritykseen ja saavat siitä hyvän palkan, mutta eivät pk-yritysten vetäjät ole tottuneet valtakunnan mediasirkuksen keskiössä pyörimiseen.

  3. Voisin verrata tuota tilannetta uuden urheiluharrastuksen aloittamiseen.

    Jos päättäisin vaikka aloittaa lentopallon pelaamisen, joutuisin etsimään itselleni porukan jossa harjoitella ja pelata.

    Kun sitten eri seuroihin tutustuessani kohtaisin erilaisia kommentteja, kummankohan porukan valitsisin:

    Joukkue A:
    “ Osaatkohan sinä mitään? Oletko edes treenannut koskaan kunnolla?“
    “ Mitenkäs menestyit siellä edellisessä porukassa? Ai saitte sarjapaikan villillä kortilla?“
    “ Ai sinä olet hesalainen/ortodoksi/punatukkainen? Ei kuule täällä pitkälle pötkitä noilla eväillä, me halutaan lappilainen/evlut/blondi!“

    Joukkue B:
    „No lähde mukaan vaan. Jokainen pääsee mukaan harjoittelemaan, pelaamaan pääsee kun on tarpeeksi hyvä.“
    „Treenataan yhdessä kuviot kuntoon. Sitten päästään yhdessä taistelemaan sarjanousususta.“
    „Ai olet pelannut aikasemmin ja tiukkaa oli? No kai siitä sitten on oppinut yhtä sun toista.“
    „No ei meillä tuollaisia ole ollut aikaisemmin, mutta ehkä sinä osaat jotain mitä me ei osata. Tänne vaan“

    Minä kyllä kallistuisin vahvasti joukkue B:n puoleen…

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s