Googlen tähtäimessä langaton

Google tähtää Internetin ja mobilen yhdistämiseen. Operaatio käynnistyy USA:ssa. Kuvioon kuuluu mahdollisesti myös Google Phone, kannettava Internet-puhelin.

Internetin ja Mobilen yhdistäminen avaa huikeita uusia business-mahdollisuuksia. Yhdistäminen edellyttää nykyistä parempaa yhteistyötä operaattoreiden kanssa. Googlen lupauksen liittyy opertaattoreista riippumaton post-PC laitteiden hankinta.

Googlen langaton avaus saattaa tasoittaa muidenkin toimijoiden tietä Web 2.0 ja Mobile 2.0 yhdistymiseen. Nokian USA:n raitti saattaa tasoittua saman tien.

Kuluttajan näkökulmasta olisi parasta jos nämä kaksi maailmaa muuttuisivat yhdeksi ja samaksi. Olennaista on tietenkin palvelujen käytön kustannustaso.

Perinteinen mobile-puhuminen ja surfaaminen on erittäin kallista ja toivottoman kallistaa oman kontaktikohteen ulkopuolella tai ulkomailla.

Google asettuu tavallisen kuluttajan rinnalle ja lupaa halvempaa avointa ja mainostuettua käyttöä tulevaisuudessa.

Työmiehen Päiväkirja

Jeremy Rifkin, president of the Foundation on Economic Trends, on kirjoittanut kirjan työn loppumisesta. Hänellä ei ilmeisesti ole ollut mielessä omakotitalon tain kiinteistön omistajia. Rifkin tarkoitti palkkkatyötä.

Pitkä kuuma ja sateinen kesä(loma) on mennyt työn merkeissä. Olen pari päivää sahaillut 80 cm pituisia pätkiä uuteen puutarhakonstruktioon, joka on osa laajempaa puutarhan uudistusprojektia. Eikä tässä vielä kaikki. Suunnitteilla on uutta terassia ja rantarakentamista. Työn loppumisen uhka on edelleen kaukana horisontissa.

Sähköiset työkalut nopeuttavat työn tekemistä, mutta toisaalta ruokahalu kasvaa syödessä. Uusia suunnitelmia syntyy solkenaan. Talvellakin riittää tekemistä. Aina on korjattavaa, uusittavaa ja muutettavaa.

Ensi kesästä voi jo nyt ennakoida työntäyteistä, koska etupihalle on valmisteltu laaja uudistustyötä. Työmies on näkkileipänsä ansainnut. Istun kahvitunnilla hetken läppärin näppäimissä ja kirjoitan omaa työmiehen päiväkirjaani. Fyysinen työ antaa vaihtelua koneen ääressä istuvan kaappinörtin arkeen.

Tämä puutarhan uusimistyömaa on esimerkkinä laajemmasta trendistä. Ihmiset panostavat piha- ja ulkorakentamiseen entistä enemmän. Olemme myös pohtineet uusia puutuotealan tuotteita ja palveluita omien kokemustemme pohjalta. Näistä enemmän ennen lumien tuloa.

Venäjä houkuttelee

Maailmankirjat sekaisin? Ei suinkaan, Venäjän talouden nousun vauhdittajiksi ilmoittautuvat odotetusti suomalaiset suuryritykset. Fortum investoi energian tuotantoon. StoraEnso miettii sellutehtaan rakentamista Moskovan takamaille.

Väyrysen mielestä uudet investointiavaukset eivät vaikuta puutulleihin pätkän vertaa. Venäjälle raakapuun vieminen on öljyyn ja kaasuun verrattuna pienimuotoista rahantekoa. Investointien houkutteleminen on heille strategisesti tärkeämpää. Alueellisesti ja lyhyellä tähtäyksellä menettäjänä on Karjala, mutta suomalaisten kannalta Karjalan metsiin kannattanee sijoittaa teollisuutta, joten muutokset saattavat koitua myös Karjalan eduksi.

Suomessa metsäkoneiden valmistajat ovat mielissään puutullien tulemisesta. Kotimaahan tarvitaan nyt monta tuliterää korjuuketjua. Suomen maaseudulle puutullit tietävät lisätuloja. Asvalttimetsänomistajatkin ovat kysynnän kasvusta tyytyväisiä. Korjuu ja kuljetus tietää työtä haja-asutusalueelle. Käykö tässä niin, että kaikki voittavat?

Kiinan odotetaan nousevan Saksan ohi maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi vielä tänä vuonna. Globalisaatio mullistaa näkemystämme maailman taloudesta. Eurooppaa muuttuu vähitellen hiljaisen kasvun vanhainkodiksi. Aasia, Kiina, Intia ja muut nousevien talouksien maat kaappaavat kovalla kasvulla entistä suuremman osan maailman taloudesta.

Suomalaisten yritysten ja yrittäjien roolina tässä myllerryksessä on keksiä aloja, jotka mahdollistavat taitavan ja sopeutuvan surfailun nopeasti muuttuvassa aallokossa. Numeroiden valossa pärjäämme mainiosti. Tiukan paikan tullen suomalaiset ovat sopeutuneet nopeasti uusiin tilanteisiin.

Sosiaalinen Media Euroopassa!

Loic Le Meur on tunnettu ranskalainen bloggaaja ja sosiaalisen median business soveltaja. Hän twitteroi ja bloggasi eilen USA:n ja Euroopan eroista.

Hänen koko kirjoituksensa löytyy tästä: How important is soical media in Europe?

Hän maalaa blogissaan melko tarkan kuvan eroista ja eurooppalaisen jälkeen jääneisyyden sysitä. Kieli, kulttuuri, ja kansalliset rajat erottavat eurooppalaisia enemmän kuin EU-puheista voisi päätellä.

Yhteistä meille eurooppalaisille ovat suuret erot: L a D i f f é r e n c e.

Bloggaaminen tekee meillä vasta tuloaan ja mikrobloggaajia meillä on vain vähän. Mutta olemmehan muuten digitaalisesti ja mobiilisti edistyksellisiä. Mobile Cowboy ehkä tietää Jaikun yleisyydestä suomalaisten keskuudessa.

Jakuini: http://visualradio.jaiku.com/

Twitterini: http://twitter.com/digitalvillages

Mitä hyötyä näistä sosiaalisista blogeista, jaikuista ja twittereistä on? Mikroblogit (onkohan termi oikein) ovat nopeita ja on mahdollista seurata suuren joukon lyhytviestejä. Mikroblogit sopivat tähän levottomaan ja kiireiseen aikaan.

Kiireen lisääntymisestä on puhuttu niin kauan kuin muistan, joten nyt on tosi kiire ja kymmenen vuoden päästä mennään hyperinä. Ehkä silloin twitteroidaan vain moikka moikka ja tunnistin kertoo, missä mennään. Tietenkin kamerat ja mikit rekisteröivät kaiken tekemisemme ja tietokannoista voi poimia makupaloja jokaisen digitaalisesta elämäntyylistä.

Janne kyselee kumpi voittaa – Presso vai Omasana? Mielestäni molemmat voittavat. Bloggaaminen on meillä vasta aluillaan ja talouslehdet hyötyvät myös kansalaisjournalistien panoksesta ja me bloggaajat saamme mielipiteemme julki. Aktivistit bloggaavat useilla alustoilla. Verkkoväki ovat levottomia: aina säntäämässä uuden perään. Yleistin tässä omia tuntojani.

Silloin digitaalinen elämä on laiffii!

Monikanavabloggaaminen

Sataa, ulkona sataa, enemmän kuin laki sallii. Tämä vuosi on osoittautunut Itä-Suomessa toivottua vetisemmäksi. Vettä on järvessä enemmän kuin miesmuistiin. Sade pitää sisätiloissa, uhraan muutamia lisäminuutteja bloggaamiselle. Elina Hiltunen kirjoittaa heikoista signaaleista. Tarkastelen tässä yhtä.

Löyhästi blogi-alustoihinsa sitoutuneet talousbloggaajat etsivät uusia ja vaihtoehtoisia yhteisöjä. Suomi on pieni maa. Samat bloggaajat kohtaavat ja kommentoivat toisiaan mm. Kauppalehden Pressossa ja Taloussanomien Omansanassa. Joku nimitteli joukkoa sisäsiittoiseksi. Monen mielestä bloggaaminen on turhaa, ajanhaaskausta. Aika ajoin joku meistä antaa piut-paut, lähtee muille maille vieraille, siirtyy muihin harrastuksiin, kirjoittamisesta luovutaan. Bloggaamiseen kyllästytään. Ei hätää, uusia tulee tilalle.

Vapaana liikkuvat, itseään kirjoittamalla ilmaisevat bloggaajat, saattavat vaellella laajemminkin suomalaisessa web-yhteisöissä. Uuden etsiminen on pinnalla. Huomaan itsestäni, että haku on päällä. Etsin uusia ilmaisumuotoja. Alustojen hyvyys, pienet ominaisuusmuutokset ja lisäpiirteet eivät ole olennaisia. Ongelmat keskittyvät mielestäni nimenomaan kirjoittamiseen. Haluaisin kirjoittaa innovaatioista ja uusista nousevista busineksistä ja tuoda päivänvaloon sellaista, joka ei muuten saa näkyvyyttä perinteisissä medioissa.

Ehkä tarvitsen ajatusten ilmaisemiseen useita kanavia? Monikanavaisuus näkyy kaikkialla yhteiskunnassa.

Toisaalta, saatan tarvita myös uusia ajatuksia, ehkä kanavalta toiselle hyppeleminen tuottaa tuoreita ideoita. Haluan myös kehittää työtapojani. Bloggaaminen palvelee työskentelyni kehittämistä. Julkinen kirjoittaminen on osa suurempaa käsikirjoitusta. Palaute auttaa minua määrittelemään asioiden painotuksia ja tärkeysjärjestyksiä.

Amerikan-serkut (Web 2.0) puuhaavat tällaisten asioiden parissa:

Does the newsroom understand innovation?

  • Do journalists understand innovation concepts, processes, and ecosystems?
  • Is the newsroom organized to cover innovation?
  • Is innovation in journalism a prerequisite for journalism about innovation?

Innovation in Journalism

  • The new New Journalism: How innovation is driving the development of journalism
  • Examining the innovation ecosystem of the media

Journalism about Innovation

  • Differences between writing about science, R&D, and business, and writing about innovation
  • Covering the stages of the innovation process
  • Finding key sources for different aspects of the innovation ecosystem
  • Soundbites: interacting with communicators
  • Telling the story: narratives for innovation

Publishing Innovation Journalism

  • Business Models
  • Pushing the boundaries: new frontiers in publishing
  • Building an audience: how do people want their news?

Understanding the relationship between journalism and innovation ecosystems

  • How does journalism influence innovation ecosystems?
  • Why innovations systems and journalists need each other
  • Codes and ethics in a brave new world

Puutuotealan Uudistumisesta

Olen aika ajoin kantanut huolta puutuotealan uudistumisesta. Tutustuin eilen moderniin mekaanisen puunjalostuksen tuotekehitys- ja oppimisympäristöön ja jälleen heräsi toivon kipinä alan paremmasta huomisesta.

Mekaaninen puunjalostus on Suomessa pitkään ollut tulevaisuuden ala. Ideoita, konsepteja, uljaita lupauksia, visioita ja unelmia puurakentamisen yleistymisestä ja kehityksestä on aika ajoin päivitetty. Tuntuu kuin samat asiat nousisivat pintaa kymmenen vuoden välein. Kesä tuli, kesä meni, hanke hankkeen jälkeen on ajanut kiville. Todelliset uudistukset ovat antaneet odottaa itseään.

En ole vielä menettänyt toivoani. Uutta tapahtuu sittenkin kulisseissa ja verkostoissa. Hanketyö vie puutuotealan kulttuurista kehitystä eteenpäin. Uudistuvat suunnittelu- ja tuotantoteknologiat ja projekteihin osallistuvien yksiköiden yhteistyön virtualisoituminen mahdollistavat räätälöinnin ja samalla tuotantoyksiköiden välisen tehokkaan työnjaon.

Modernin tietotekniikan (3D CAD, CRM, ERP) hyödyntäminen verkottuneen tuotannon koordinoinnissa ja kehityksessä johtaa vihdoinkin kaivattuihin muutoksiin. Elektroniikan ja ohjelmistojen tuotannossa nämä ovat olleet arkea kauan, mutta puupuolella faksit yhä paukkuvat. Suunnittelupuolella on paljon pois-opittavaa. Rumaa osataan tehdä kalliilla, mutta kaunista Vuokkoa, Marimekkoa tai bränidä puupäiden joukosta on vaikea löytää. Miksi?

Tutkimme 90-luvulla Keski-Euroopassa sisäsaunojen ja eräiden muiden sisustuselementtien verkottuneen tuotantomallin soveltamista. Olimme aikamme edellä. Räätälöivään tuotantoon taipuvia kumppaneita oli niukasti tarjolla. Tietotekniikan ytimenä oli silloin faksi. Verkottunut yhteistyö oli mahdollista teoriassa, mutta taipui huonosti käytäntöön. Lopputuloksena oli, että laitoimme ns. „Sur la Measure“ (räätälöity mittatilaustyö) palvleutuotantomallin 15 vuodeksi pakastimeen. Eilen ajattelin, että nyt voimme vihdoinkin nostaa mittatilauskonseptit uudelleen pöydälle.

Perinteisen, tuotekeskeisen pakettitalomyynnin (paksuista esitteestä valitaan oma malli) rinnalle on tulossa räätälöityä, kustannustehokasta palvelutuotantoa, joka nojaa moderniin ja joustavaan konekantaan. Kirjoitan näistä uusista tuulista myöhemmin.

Kuhmosta Kamarimusiikkia

Hyvät pressolaiset. Kirjoitukseni menee kulttuurin piikkin, vaikka haluaisin kirjoitta puusta.

Helge V. Keitel digitalvillages Hello, Kuhmo is a small Town close to the Russian border know for its chamber musical festival. I spent my day in Kuhmo today.

Twitter on outo palvelu, mutta siinä on piirteitä, joiden oletan yleistyvän. Perintieisiä blogeja kirjoitettan ajatuksella ja hartaasti 15 – 30 minuuttia, kuin pientä novellia, mutta Twitter on kuin linnun viserrystä.

Kuhmo on 10 000 henkilön kaupunki rajan pinnassa, lähellä Kostamusta. Vosin kirjoittaa Kuhmosta pitkiä juttuja, mutta katsotaan tärkeimmät avainsanat:

  1. kamarimusiikki
  2. rönttönen
  3. puuala
  4. peurat

Helenans on lyhyen tanka-muodon mestari. Twitter on amerikkalainen version helansista. Meille suomalaisille on tarjolla vaihtoehdoksi Jaiku, jota jotkut arvostavat Twitteriä parempana.