TeliaSoneran tie väsymyksestä visioihin

”Toimitusjohtajaansa vaihtava TeliaSonera kaipaa tulevalta luotsiltaan visioita ja kansainvälistä osaamista”, kirjoitta Kauppalehti.

Visionääri, taivaan rannan maalari, muutoksen tekijä, ihmemies- tai nainen haussa. Tämä on oire suuremmasta muutoksesta, jonka tulemme näkemään halki poikki yrityskentän. Sama tarve näkyy myös pk-rintamalla. Soneran seinään ajaneet G3-fundamentalistit olivat visionäärejä, mutta väärässä paikassa väärään aikaan. G3-seikkailu johti siihen, että TeliaSoneraa on saneerattu useamman johtajan voimalla ja kohta jäljellä on 80-luvun oloinen perinteinen puhelinyhtiö. Kohta ne palauttavat puhelinkopit katujen varsille!

  • Parempaa palvelua

Organisaatiokaavioita on piirrelty uudelleen, hinnoilla on kilpailtu taskut tyhjiksi ja asiakkaat huutavat palvelujen perään, joita ei enää saa mistään. Palveleva puhelin on vitsi, joka toimi vielä 80-luvulla. Nyt puhelinpalvelut ovat sietämätöntä pompottelua.

  • Uusi uljas mobile juuttui 90-luvulle

”Väsnyt Eagel sai mennä”, otsikoi Talouselämä. Väsyneet asiakkaat ovat luopuneet uljaasta mobiilista maailmasta ja siirtyneet Web 2.0, blogien, wikien, skypen ja IM käyttäjiksi. Puhelinta käytetään enää kaikista triviaaleinten asioiden hoitamiseen. „Moi, missä sä oot? Ostaisikot tullessasi piimää r-kiskasta?“

  • Smartphone what?

Puhelimet ovat muuttuneet entistä älykkäämmiksi (Smart Phone) ja niillä voisi tehdä pieniä ihmeitä, mennen tullen, mutta palveluista ei tietoakaan; ei mitää, joka sytyttäisi. Onko jollakulla tietoa? Enkö enää tajua alan mainontaa? Onko puhelinfirmojen ainut palvelu puhelinten myyminen?

  • Toimialan visiot hakusessa

TeliaSonera ei ole ainut syyllinen alan alennustilaan, koko toimiala kärsii taivaanrannan maalaajien ja pilvilinnojen rakentajien puutteesta. Tarkoitan koko Eurooppaa. Ongelmat ovat samoja halki Euroopan. Puhelinala (mobile) on juuttunut paikoilleen. Innovaatiot ovat rajoittuneet laitteiden (gadgets) näppäinten kosketustapaan ja näyttöjen suuruuteen (lue: pienuuteen).

  • Steven Jobs iPhone-start-up

SmartPhone tekijöitä ravistelee nyt Steven Jobsin kaltainen takavasemmalta tuleva puhelinalan start-up yrittäjä, joka mullistaa mieliä ja panee porukat ajattelemaan. Nokia on kuin iso sininen aikoinaan, kaukana muita edellä, mutta… Sitä ei vielä Applen iPhone heilauta (FY 2007), mutta uudistamisen tarvetta on. Heikkoja signaaleja luetaan todennäköisesti Keilaniemessäkin entistä suuremmalla herkkyydellä. Nyt ei ole varaa mokata, pelissä on paljon enemmän kuin TeliaSoneralla.

  • Heikot signaalit ovat voimistuneet

iPhone’n menestyksen ennustaminen on ennenaikaista, mutta jos siitä hälistään vielä elokuussa, on itse piru päässyt irti, vaikka Apple ei ole mikään avoimuuden valtakunta, on yhteistyön tekijöitä tarjolla maailman kaikilta kulmilta. Pörssikurssin nousu avaa uusia mahdollisuuksia. Eikä onnistuneen lanseerauksen jälkeen ole välttämätöntä ostaa vanhanajan puhelinfirmoja nopean laajentamisen varmistamiseksi. Tuotanto- ja muuta kapasiteettia löytyy muutenkin – verkottuvan yhteistyön avulla.

  • Uuden ajan merkit näkyvät jo

Näen merkkejä uuden ajan teollisen virtuaaliteollisuusmenestyksen synnystä. Apple voi viedä tuhkatkin pesästä. Puhelinyhtiöiden puolestaan sietää varoa Web 2.0 hörhöjä, koska kohta nämä skypettävät, wifittävät ja wimaxaavat enemmän kuin käyttävät puhelimia.

  • Tappajasovelluksia ja -palveluja (Killing YouTube Softly)

Olemme todellakin siirtymässä uuteen aikaan. TeliaSonera on oivaltanut, että palveluyritystä ei voi saneerata kuntoon, sen pitää kehittä ja innovoida tappajasovelluksia (killer applications) ja palveluja. Puhelinpalvelujen voittoja ei tehdä firmojen hallinto-osastoilla. Tarvitaan rajojen rikkojia, niitä jotka näkevät nenäänsä pidemmälle, peruutuspeilistä puhumattakaan.

  • Hyvä! Palauttakaa palveleva puhelin! (palvelut puhelimiin; mobile lupausten täyttäminen…)

Johtajat tulevat ja menevät. Kultaiset kädenpuristukset ja laskuvarjot pelastavat heidät. Mutta innovoinnin tulee jatkua, palvelujen kehittämisestä ei saa luopua, laakereilla lepääminen loppuu aina ennen aikojaan.

TeliaSoneran hallituksen entinen puheenjohtaja Tapio Hintikka pitää yllätyksenä, että Anders Igel pysyi yhtiön toimitusjohtajana näinkin pitkään.

Jakobstadstiningen Innovoi Puhelehden

Joukko suomalaisia sosiaalisen median tuntijoita ja soveltajia kirjoittavat Yritys 2.0 kirjaa ja metsästän suomalaisesta suvesta Web 2.0 ja sosiaalisen median käytäntöjä. Tässä yksi erinomainen esimerkki. Palvelujen digitalisoinnin ja virtualisoinnin ei aina tarvitse keskittyä nuorisoon ja nörtteihin.

Jakobstads Tidning ei tule ensimmäisenä mieleen perinteisen printtimedian uudistajana. Brogåbladet kertoi kuitenkin 7.6.2007 mielenkiintoisen tarinan Verna Bäckmanista, 90 v. lataa Jakobstads Tidningenin internetin kautta kuuntelulaitteeseen, joka on toimitettu käyttäjille ilmaiseksi. Ajattelin, että tässäpä uusi nörtti joukkoomme.

Hän kuuntelee lehden puhe- / audioversiota ”boksin kautta”, joka päivittäin välittää hänelle tärkeimmät uutiset. Tutustuin asiaan tarkemmin ja kyseessä ei ole mp3-soitin tai iPod.
”Ilman boksia täällä kotona hölmistyisi, mutta nyt ei ole vaikeuksia pysyä ajan tasalla”, jo paljon elämää nähnyt Verna Bäckman, 91 v. toteaa.

Häntä kiinnostaa erityisesti, mitä lähialueella tapahtuu, mutta Verna kuuntelee mielellään uutisia myös muualta Suomesta ja maailmalta. Puhelehden perheilmoitukset kiinnostavat häntä erityisesti.

”Pratsam” (puhelias) puhejulkaisun ideoi Jakobstads Tidningenin päätoimittaja Lars Hedman, jonka kuningasajatuksena on keventää ja nopeuttaa lehden jakelua. Myös Hufvudstadsbladet jakelee puhesisältöä Internetin kautta. En ole ehtinyt kuunnella, mutta oletan palvelun kiinnostavan näkövammaisia ja ikääntyneitä. Näkövammaiset saavat myös Vasabladetin Internetin kautta erikoislaitetta käyttäen.

Kahden vuoden kuluttua kaikki suomenruotsalaiset lehtitalot julkaisevat puheversiovoita lehtiensä sisällöstä. Suurin osa käyttäjistä on senioreja ja vanhuksia.

  • Laitteiston liittäminen on ilmaista näkövammaisille.
  • Puhelehden tilaaminen on halvempaa kuin perinteisen lehden tilaaminen.

Projektipäällikkö Daniel Ainasoja arvioi, että keksintö tulee lyömään läpi Suomenruotsalaisten lehtitalojen lisäksi myös ulkomailla. ”Missään muualla ei ole tarjolla vastaavanlaista Internet-pohjaista ratkaisua”, projektipäällikkö toteaa.

  • Tätä tekniikka voidaan jatkossa käyttää myös puhekirjojen jakelussa.
  • Tekniikan laajentaminen julkaisujen siirtämiseksi kännyköihin on myös ollut mielessä.

Digitaalinen PuhElias

Digitaalinen äänilehti PuhElias ideana on, että kaikilla on oikeus samanlaiseen palveluun yhteiskunnassamme. Tämä koskee myös tietoa ja uutisia. Erityisesti näkövammaisten on vaikea päästä osalliseksi sanomalehtien informaatiosta, jos heillä ei ole riittävän tehokkaita apuvälineitä.

Tähän saakka useimmat lehdet ovat hoitaneet kasetilla jakelun näkövammaisille. Järjestelmä on sekä rajoittunut että hidas. Digitaalinen äänilehti parantaa ja nopeuttaa näkövammaisten palvelua.

Digitaalisen äänilehtisovittimen PuhEliaan avulla näkövammainen lehden tilaaja saa sanomalehden netin kautta kotiin toimitettuna. Sovitin noutaa materiaalin automaattisesti palvelimelta, jota ylläpitää kustantaja (esimerkiksi lehtitalo). Materiaali tehdään käsityönä, eli lukija lukee materiaalin erikoisvarusteltuun tietokoneeseen ja lähettää sen sitten palvelimelle jakelua varten. Sovitin ja lukemiseen käytetty tietokone voidaan myöhemmin varustaa toimimaan ääniohjauksella.

Sovittimessa on sisäänrakennettu kaiutin, mutta sitä voidaan käyttää myös kuulokkeilla tai yhdistää suurempaan äänentoistolaitteistoon. Laitteen etupuolella on säätöpyörä äänenvoimakkuutta varten.

Sovitinlaitteessa on ohjauspaneeli, jossa on kahdeksan nappulaa, joilla digitaalista materiaalia voidaan käsitellä. Sovitin kommunikoi käyttäjän kanssa äänellä, joka kertoo, mitä sovitin tekee, missä kohtaa lehteä lukija on ja mitä hän voi tehdä.

Suunnistamisominaisuuden ansiosta voi lukija selata materiaalia arkistosta, esimerkiksi vanhempia lehtiä. Ohjauspaneelin avulla voi myös lisätä äänen nopeutta sekä pitää taukoja kuuntelussa.

PuhElias vaatii yhteyden, jonka nopeus on vähintään 256 Kbps, eli esimerkiksi ADSL-yhteyden. Sovittimessa on sisäänrakennettu RJ-45-liitin Ethernetiä varten ja ADSL-kortti. Langattomat yhteydet, kuten WLAN, ovat myös mahdollisia lisälaitteen avulla.

Sovittimessa on valmius moniin eri lisälaitteisiin ja sitä voidaan tulevaisuudessa helposti muunnella, koska se perustuu avoimiin standardeihin ja siinä on järjestelmä, joka on räätälöitävissä erilaisiin tarkoituksiin sopivaksi. Sovittimen ohjelmiston päivitys tapahtuu yksinkertaisesti vaihtamalla siihen cd-levy.

Sovittimen kehittelystä vastaa (RAY:n tuella) projekti: Den digitala taltidningen / Digitaalinen äänilehti. Yhteistyöprojektissa ovat olleet mukana: Norra Österbottens Svenska Synskadade, Jakobstads Tidning, JT på kassett, Trefoil Data, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy ja Multi.fi Finland Ab Ltd.

Puhelias