Vladimir Putinin Puut ja 20 000 työpaikkaa

Pääministerit keskustelevat puutulleista tänään Suomessa. Odotamme mielenkiinnolla uutisia neuvonpidosta. Venäjä pakottaa länsimaiset yritykset siirtymään puunjalostajiksi Venäjälle, kun tuontipuun hintaa nostetaan riittävästi.

Heinäkuun 2007 alusta tulee voimaan ensimmäinen korotus. Nyt tulli on 4 euroa kuutiolta. Vuoteen 2009 mennessä tullin pitäisi kohota 50 euroon, mikä merkitsee puuntuonnin loppumista Venäjältä Suomeen.

Suomen teollisuuden puuhuollosta 20 % perustuu venäläiseen tuontipuuhun. Sulkutulli on järisyttävä muutos itäsuomalaiselle teollisuudelle ja siinä voi hävitä 20 000 työpaikkaa. Volyymin kasvattamiseen ei ole maassamme investoitu pitkään aikaan. Päinvastoin, näköpiirissä on sellutuotantomme uruguaylaistuminen. Paperikoneet viedään Kiinaan. Ja havupuusellua valmistetaan ilmeisesti 10 vuoden kuluttua useammassa uudessa tehtaassa Venäjän puolella.

Saimaan kanavan kannattavuus on puukuljetusten varassa. Jos ne loppuvat, kanavan ylläpito käy valtiolle entistä kalliimmaksi, todetaan Taloussanomissa. Toisaalta suomalaisilla ei ole sopimusta Saimaan kanavankaan jatkumisesta. Venäläiset eivät ole olleet innostuneita sopimuksen jatkamisesta. Kaakkois-Suomen metsäkeskittymän siirtäminen rajan toiselle puolelle saattaa olla osa suurempaa strategiaa. Tiedä häntä, mutta voimmehan spekuloida.

Venäläiset ovat ilmeisesti strategiakokouksissaan kymmen vuoden aikana, tai aikoja sitten päätyneet sellaiseen malliin, että pannaan puuhana kiinne, suljetaan kanavaliikenne ja vähitellen teollisuutemme tunnustaa tosiasiat ja investoinnit Venäjällä käynnistyvät. Ruukki Group on jo riisunut verkkarinsa.

HESARI KIRJOITTAA ASIASTA NÄIN

Venäjä ottaa käyttöön raakapuutullit. Tämä on varmaa, Venäjän pääministeri Mihail Fradkov vakuutti Helsingissä tiistaina.

Venäjä on halukas jalostamaan puunjalostustuotteitaan itse.

Helge: Kuka ostaa muutaman hyväkuntoisen sellutehtaan rajan pinnasta? Myynti-innostus alkaa sahoilta, kaupanpäälle muutama vaneritehdas, mutta tarjolla on hyväkuntoisia koneita Kaukopäältä ja Uimaharjulta. Vaihtoehtona on, että suomalaiset asvalttimetsänomistajat myyvät kalikoita kohtuuhinnalle sahoille ja tikunkeittäjille. Löytyykö metsistämme 20 miljoonaa lisäkuutiota? Nähtäväksi jää.

FRADKOV JA VANHANEN

Suomessa vierailulla olevan Fradkovin mukaan Venäjä on valmis tutkimaan puunjalostusalan teknisten tuotteiden tuontitullien alentamista ja investointien helpottamista.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoi toivovansa Venäjältä ratkaisua, jolla ei ole kielteisiä vaikutuksia Suomen teollisuudelle.

Helge: Teknisten tuotteiden tuontitullien alentamainen… Voisiko tuo tarkoittaa haketusta rajan toisella puolella? Tähän asti on puhuttu raakapuun sulkitulleista. Sellu on tietenkin tekninen tuote ja silloin toiselle puolelle on vietävä haketuslinjan lisäksi sellukattiloita, joten tätäkain vieraamme tarkoitti.

Pääministerit Mihail Fradkov ja Matti Vanhanen tapasivat Helsingissä tiistaina. Hesarin nettisivuilla julkaistussa kuvassa on kaksi iloista miestä. Asiat ovat kunnossa, ilmeet sen kertovat.

MITÄ ENSON HERRAT SUUNNITTELEVAT?

If America’s corn continues to become ethanol, we’ll pay for it at the grocery store, and other places as well. With 113 ethanol plants operating and another 78 under construction or in the planning process, that prediction could come true.

Jos suomalaiset oikein innostuvat biodieselistä nousee puupula toiseen potenssiin. Puuta ehkä riittää, mutta raaka-aineen hinta nousee. Pahimmoilleen tämä johtaa siihen, että Biodieselistä tulee väliaikainen vouhotus, josta luovutaan, sikäli mikäli öljyn hinta lähtee jossain vaiheessa laskuun alle 55 dollaria barrelilta.

Mutta jos USA tai Israel höökii Iranin atomirikastamon kimppuun, edessä on aika, jolloin tikusta kannattaa jalostaa muutakin. Silloin kuvaan astuvat biojalostamot ja biopohjainen talous.

Advertisements

18 Kommentare zu „Vladimir Putinin Puut ja 20 000 työpaikkaa

  1. Murheet kaukana ja kaverit lähellä. Suomalaisessa tikunkeitossa on paljon pelissä. Jos Itä-Suomen puumyllyt hiljenevät yhtäkkiää tai hiljaa hiipuen, koska epävarmuuden vallitessa suuryritykset eivät investoi, silloin meillä on oma pieni BRD / DDR asetelma lintukodossamme. Voikkaa ei jääne ainoaksi. Alvar Aalto suunnitteli Imatrasta aikoinaan 100 000 henkilön idyllistä (modernia) metsäteollisuuskaupunkia. Automaatio vei ensimmäiset kasvuhaaveet. Jos Putin laittaa luukkunsa kiinni, edessä on kaakkois-suomalaisten outplacement.

  2. Onko meillä pulaa johtajista? Metsäteollisuuden pamput voisivat neuvotella suorista sopimuksista. Poliittinen johtomme elää iltapäivälehtilööppimedia-ajassa ja nämä kohtalonkysymykset ovat sitä mennyttä Suomea. Savupiiput nurin, ideaparkkeja tilalle ja Suomi nousuun. Emme pese painoja toisillemme, vaan ostelemm halpoja kamoja Hong-Kong myymälöistä. USA:laisten hong-kong on nimeltään Wal-Mart.

    Sahat ja vaneritehtaat ensimmäisinä liipasimella.

  3. Putinin puutinki peräti mielenkiintoinen. Pitäisikö lohkaista lisäpala Suomea puunjalostustehtaineen Venäjän alaisuuteen? Ja jos tämä onkin puujalkavitsi, niin kohta ovat kyllä vitsit kaikkineen vähissä.

    Helge: Ajatuksesi on mielenkiintoinen. Myydään Imatra ja Kaukopää, Uimaharju ja sen takan olevat alueet venäläisille: maat, koneet, teknikka ja työväki. Venäläiset möivät aikoinaan Alaskan amerikkalaisille. Tuossa on huikea visio. Mutta mitä sanoo Suomen katajainen kansa?

  4. Venäjä on liian lähellä, olemme ilmeisesti kaikki likinäköisiä. Emme näe metsää puilta. Putinilla on havumetsää yllin kyllin. Uruguayn sellutehdas ei herätä suomalaisissa ihmetystä, kun rahat menevät kauas. Nokian investoinnit Kiinaan käynnistyivät 90-luvun alussa. Uusia yksiköitä rakennetaan Intiaan ja Romaniaan. Metsäteollisuudella on poikkeuksellisen vahva isänmaallinen leima. Metsästä alkoi suomalaisen teollisuuden nousu.

    Olemme toki edelleen metsäteollisuuden suurvalta, mutta emme suurin. Meillä on osaamista, mutta olemme hämillämme Venäjän suhteen. Meidän piti olla Euroopan, jos ei maailman parhaita Venäjä-tuntijoita. Julkisessa tilassa ei voi sanoa ”ja paskan marjat”, meidän on opittava Venäjä uudelleen talousmaantiedettä myöden. Tehtaamme saivat nauttia edullisesta Karjalan puusta toistakymmentä vuotta.

    Maailma muuttuu, Eskoseni, nyt on ajateltava juttuja uusiksi. Yhteistyö Venäjän kanssa on mahdollisuus. Turha sitä on pelätä. Pärjäämme siellä yhtä hyvin kuin muuallakin. Miksi Nokialla pelittää vallan mainiosti Kiinassa ja Intiassa? Eivät nämä ole mitään demokratian ja infrastruktuurin onneloita. Koittaa uusi aika ja uudet kujeet, siitä vaan, pelko pois Rosemary!

  5. Kun meillä todella eletään lööppitodelisuudessa, naapuri rakentelee visioita. Kaipa Perullakin on meille merkitystä jota arvostettu arvojohtajamme, tasavallan presidentti, hoitelee parhain päin. Ja annetaan nyt Vanhasen edes hymyillä. Tuskin sieltä paljon muuta positiivista voi edes löytyä.

    Puutulli iskee Suomen talouden ytimeen. Kieltämättä ilmeisesti 20% teollisuutemme puunkäytöstä tulee nykyjään ulkomaita, valtaosa kai Venäjältä. En tiedä nykytilannetta, mutta metsiemme kasvu kyllä ylittää ilmeisesti edelleen reilusti korjuun. Hakkuusäästöjä lienee syntynyt jo vuosikymmeniä. Tuo 20% puutos on todennäköisesti kokonaankin hoidettavissa puhtaasti kotimaisella lainsäädännöllä. Ja, jos ajatellaan kaikkea sitä, mitä me voimme tehdä niin eihän meillä ole huolen häivää. Aletaan rakentaa menettelyjä, lainsäädäntöä yms., joilla edes „kaikki“ kansallinen puu saadaan teollisuuden käyttöön. Sillä ostetaan varmasti 5 – 10 vuoden pelivara „siirtymäaika“.

    Voihan Putinilla olla moniakin strategioita samanaikaisesti. Jopa suhteessa Suomeen. Mutta en oikein usko, että Suomi kuitenkaan olisi Vladimirin painopisteitä. Rekkakuljetukset, muut transitokuljetukset, puut, broilerit, konttisatamat, Saimaan kanava ja kaikki muu ovat pikkuasioita, eivätkä suurvallan strategian väärttejä. Mutta jos ovat, meillä on aihetta huoleen. Putin kiristää kuitenkin ruuvia tavalla jonka Shemeikka on aina osannut.

    Meidän taloudellista perustaa syödään mahtavalla ruokahalulla. Teollisia työpaikkoja pannaan lihoiksi suomalaisten omistajien toimesta ja niistä suuri osa päätyy Kaakkois-Aasiaan. Toivottavasti edes osa vapautuneista pääomista päätyy kansalliselle foorumille. Merenkulku on jo pois käsistämme. Syntyperäisten venäläisten määrä maassa kasvaa. Venäläisten investoinnit maassa, erityisesti Kaakkois-Suomessa, ovat kasvussa. Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat nyt koskemattomia. Suomi ei.

    Ei globalisaatio ja kaupallisen riippuvuuden luoma rauhan illuusio välttämättä jatku tästä ikuisuuteen. Ei ole jatkunut ennen, tuskinpa jatkuu nytkään.

  6. Suomi on kokonaisuudessa pieni pelinappula. Raaka-aineiden ja energian tarpeet kasvavat Kiinassa ja Intiassa. Japanikin nousee lamasta. Sillä toisella reunalla on myös Etelä-Korea. Toki täällä lännessä on väkivahva Saksa, jolla on aina ollut silmää Venäjän suuntaan.

    * Venäläistä rahaa
    * Arabien rahaa
    * Amerikalaisten rahoja
    * Antaa tulla taaloja ja ruplia kuin lunta tupaan
    * Suomalaisten sijoitukset ulkomaille ovat myös kasvussa

    Ulkomaalaiset yritykset ovat tutkimusten mukaan paremmin johdettuja ja kasvuhaluisempia kuin kotikutoiset yritelmämme, joten uutta rahaa ja hapekasta verta (aivoissa) tarvitaan. Olemme eläneet täällä onnelassa (Lottovoitto syntyä Suomeen) niin pitkään, että emme ehkä aina näe mahdollisuuksiamme.

    * Avautuminen maailmalle
    * Rohkeita uusia vetoja
    * Globalisaatio marssi suomalaiseen todellisuuteen monen oven kautta

    Myös venäläiset osallistuvat globaaliin kauppasotaan omilla keinoillaan. Meidän on osattava tulkita heikkoja ja vahvoja singaaleja. Suomalaisten voimat eivät riitä säätöjen muuttamiseen, mutta kykymme sopeutua uusiin tilanteisiin on ollut parhaimmillaan, kun on oltu kunnolla puun ja kuoren välissä.

    * Talvisodan meininkiä
    * 90-luvun lamasta selvittiin
    * Mobiilijättiläisen ja Nokia ekosysteemin nousu
    * Seuraavaksi puujalan kuntoon laittaminen (biojalostamot ja muut innovaatiot)
    * Järkeä ja osaamista on, kun vain saamme luistamaan

  7. Haluamatta heittäytyä pessimistiksi, ja kaikkea optimismiasi kunnioittaen (ja sitä todella tarvitaan), vain ensimmäisessä kohteessa vaadittiin „munaa“. Loput neljä ovat urbaanilegendaa.

  8. Heittelen näitä pehmoarvoja peliin, koska mielestäni mahdollisuutemme toiseen talvisotaan ovat olemattomat. En suosittelisi, joten tämä sosiaalisen kanssakäymisen ulottaminen Venäjä-suhteisiin (social media) on ainut toivon utopia. Napit vastakkain, kun vaatisi sellaisia resursseja, joita ei ole edes EU:lla. Eli optimistini on „Real Politik“ osastolta.

  9. Kuten aiemmista asiaa koskevista kirjoituksista on toivottavasti käynyt ilmi, en todellakaan kannata vastakkaisasettelua Venäjän, sen paremmin kuin kenenkään muunkaan, lähemmän tai kauemman valtion kanssa. Päin vastoin. Yhteistyötä tulisi lisätä erityisesti talouden alalla. Kuten Paasikivi totesi; valtioiden välisiä kiistoja ei ratkaista kihlakunnanoikeuksissa, eikä sitovina missään muuallakaan. Sitä paitsi, samaan kaveriin viitaten, olemme itse syypäitä jos olemme kasvattaneet yhden teollisuudenala suuremmaksi kuin mihin omat ja „hallinnassamme olevat“ resurssit antavat mahdollisuuden.

    Pehmoarvoja tarvitaan, mutta omien kansallisten tavoitteiden on oltava kristallinkirkkaita. Ja niiden takana on oltava kättä pitempää.

  10. Kuulin pääministereiden neuvotteluista, että puutulleista voidaan neuvotella, jos suomalaiset sijoittavat Venäjän metsäteollisuuden kehittämiseen. Tässä on se kristallinkirkas konkretia: raha. Rahalla saa ja junalla pääsee. Venäjälläkin puutulleista ollaan eri mieltä. Lypsävää lehmää ei haluta tappaa, mutta rehusta maksamme korkeamman hinnan.

    Tämä menee taskulaskinpolitiikaksi ja excel-taulukkolaskentadiplomatiaksi. Hintaneuvotteluihin mennään asenteella „puutullit tulevat“, mutta niiden tasoon ja nousutahtiin voidaan vaikuttaa investoinneilla.

    Saimaan kanava-neuvotteluista Hesarissa 28.5.2007

  11. Näinhän se on. Mutta aina voi lisätä kansalaisten paniikkia ja revitellä lööppejä.

    Tanja Karpelako sittenkin Matti Vanhasen salarakas?

    Tuskin metsäpäälliköt tai metsäpomot ikkunoista hyppivät. Mutta mitä tekee eduskunta? entä hallitus?

  12. Hallitus? Eduskunta? Väyrynen? Vanhanen? Halonen? Uusi ulkoministeri Condin-kaveri Kanerva?

    Kanerva Puolassa: Itämeri-yhteistyö tärkeää.
    http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?

    Financial Times analysoi puutullien vaikutuksia Suomen metsäteollisuuteen. Tässä valikoituja palasia. Linkin takana koko juttu finlandiseerattuna (på finska)
    http://formin.finland.fi/public/?contentid=88713&contentlan=1&culture=fi-FI

    Artikkelissa haastateltujen suomalaisasiantuntijoiden mukaan puutullit ovat rinnastettavissa Venäjän energiapolitiikkaan: Venäjä yrittää ottaa haltuunsa maan metsävarat kehittääkseen omaa metsäteollisuuttaan. Artikkeli ruotii, kuinka mittavat puutullien korotukset lähivuosina ajavat suomalaisen metsäteollisuuden ahtaalle. „Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden kilpailukyvyn heikentyessä tuotantolaitoksia joudutaan sulkemaan sekä työpaikkoja vähentämään.“

    Suomalaisten mukaan erityisen turhauttavaa Venäjän toiminnassa on se, että raakapuuta riittäisi hyvin sekä vientiin että maan omalle metsäteollisuudelle. Venäjällä sijaitsee 22 prosenttia maailmaan metsävaroista. Tämä tarkoittaa, että Venäjä voi kestävästi kaataa 600 miljoonaa kuutiota metsää vuodessa, mutta se korjaa tästä vain kolmanneksen.

    Helge: Suomen kestävä kaatotahti on reilusti alle 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Muistaakseni 70 miljoonaa kuutiota. Venäjällä on kymmenkertaiset metsävarat.

    „Venäjälle voisi hyvin rakentaa 100 tuotantolaitosta ja silti puuta riittäisi vietäväksi Suomeen,“ Stora Enson Imatran tuotantolaitoksen toimitusjohtaja Ari Johanson arvioi.

    Artikkeli korostaa metsäteollisuuden merkitystä Suomen kansantaloudelle. Teollisuus työllistää Suomessa kaikkiaan noin 200 000 ihmistä ja sen osuus maan teollisuustuotannosta oli 16 prosenttia ja viennistä 20 prosenttia vuonna 2005.

    Venäjä ryhtyy perimään puun viejiltä tullia kymmenen euroa kuutiolta. Ensi vuonna tariffi kohoaa 15 euroon, ja vuonna 2009 se kohoaa 50 euroon. Artikkelissa suomalaisasiantuntijat myöntävät, että tullien kohotessa 50 euroon puun tuonti Suomeen käytännössä loppuu.

    Helge: Saimaan kanava on osa Itä-Suomi pakettia. Mitä virkkaa Kouvolan Sanomat Saimaan kanavasta?

    Kouvolan Sanomista: Helsingin Sanomissa oli 21.05.2007 lyhyt maininta liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön pohdinnasta, että puutullit voivat pienentää vesiväylän (Saimaan kanavan) rahtimäärää. Hän mainitsee myös, että „Meidän on pakko harkita mitä se merkitsee, jos kolmannes liikenteestä poistuu kokonaan“. Savon Sanomien mukaan kansliapäällikkö jopa katsoi, että „koko kanava käy kyseenalaiseksi“.

  13. Helgr: „Ilmeisesti hätä ei ole vielä muuttunut konkretiaksi.“

    Mä näen jo uusien irtisanomisten kommentit:

    – Tämä tuli täytenä yllätyksenä.
    – Tuomioja myy Stora Enson osakkeensa
    – Eikö hallitus voisi tehdä jotain? Hankkia suom. TE-keskuksesta jotain „EU:n“ kehitysalueen rakennekehitysrahaa.

  14. You are so right, Mr Vanhanaikainen.

    Lausunnoista päättelen, että tilanne on jo hyväksytty. Seuraavaksi tulevat nämä kuvaamasi „yllätykset“.
    21.5.2007 LVM: Puutullit uhkana Saimaan kanavalle
    Venäjän asettamat raakapuun tuontitullit saattavat kyseenalaistaa Saimaan kanavan tarpeellisuuden. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen mukaan tuontitullit voivat pienentää vesiväylän rahtimääriä.- Meidän on pakko harkita, mitä se merkitsee, jos kolmasosa liikenteestä poistuu kokonaan, Pursiainen pohti Savon Sanomien haastattelussa.Pursiainen huomauttaa, että kanavan osuus koko rahtiliikenteen tonnimäärästä on painunut alle kahteen prosenttiin. Paikallisesti merkitys on kuitenkin suuri varsinkin Lappeenrannan seudulle.Saimaan kanavan nykyinen vuokrasopimus Suomen ja Venäjän välillä on voimassa vuoteen 2013 saakka. Pursiaisen mukaan jatkosopimuksen tärkein avoinna oleva kysymys liittyy vuokraan. STT

    Tarja Cronbergin mielestä bioenergian lisääminen pelastaa työpaikat. 

    – Uusiutuvien energioiden käytön lisäämisellä on mahdollista luoda viidennes hallituksen tavoittelemista uusista työpaikoista eli jopa 20 000 uutta työpaikkaa. Tämä kuitenkin edellyttää kolmea asiaa: Suomelle asetetaan kunnianhimoinen uusiutuvien energioiden lisäämistavoite, panostuksia ilmasto- ja energiateknologiaan lisätään merkittävästi sekä metsäteollisuuden ja metsäenergian käytön lisäämisen välille kehittynyt ristiriita selvitetään, työministeri Tarja Cronberg linjasi uusiutuvan energian kehitysnäkymiä Itä-Suomen bioenergiapäivillä Joensuussa tänään 28. toukokuuta.

    MITÄ SANOO NIINISTÖ 30.5.2007?
    Liimaan tähän hänen viestinsä:


    <!–AGSETUP UseLineEnd=–> Niinistö kaipaa aktiivisempaa Venäjä-politiikkaa

    <!–AGSETUP LastLineEnd=–> Vaasa, 30. 5. (STT)
    Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) toivoo Suomen ottavan nykyistä näkyvämmän roolin EU:n ja Venäjän suhteiden parantamisessa.– Näiden on löydettävä toisensa nopeasti, koska koko vanha manner näyttää nykykehityksen valossa jäävän sivustakatsojan asemaan kansainvälisessä talouskilpailussa, Niinistö sanoo sanomalehti Pohjalaisen haastattelussa 30.5.2007.
    Niinistön mukaan yhteistyö Venäjän kanssa on EU:lle elintärkeää.– Koska maailmantalous kaksinapaistuu kovalla vauhdilla Kaakkois-Aasiaan ja Yhdysvaltoihin, ainoastaan EU:n ja Venäjän strateginen liitto pitäisi Euroopan jollakin tavalla mukana talouskehityksessä.

    Niinistön mukaan Suomen on kuitenkin koko ajan huolehdittava myös kahdenvälisistä suhteista itänaapuriin.

    Puhemies Sauli Niinistö kaipaa aktiivista Venäjä-politiikkaa. Kuva: Lehtikuva

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google+ Foto

Du kommentierst mit Deinem Google+-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s