Tulitikkutehdas

SAARIS TÄNDSTICKSFABRIK – parafinerade
SAAREN TULITIKKUTEHDAS – parafineerattuja
Made in Finland

———————————————–

Olemme kirjoittaneet Pressossa mm. Vanhanaikisen kanssa metsäteollisuuden loistavasta menneisyydestä, puutavaran sulkutulleista, biodieselistä, bioreaktoreista ja tulevaisuuden uhkista. Mahdollisuuksiakin on. Metsäteollisuutemme elää murroskautta. Uuteen sellun ja paperin jalostuskapasiteettiin ei ole investoitu vuosiin. Päinvastoin, odotettavissa on toimia ylikapasiteetin purkamiseksi. Sahat ovat modernisoineet koneitaan, vähentäneet väkeä, lisänneet automaatiota ja jotenkuten säilyttäneet kannattavuutensa. Puusepänteollisuus näivettyy. Meille ei ole syntynyt Ikean kaltaista jakeluliiketoimintaa.

MÄNTSÄLÄSSÄ OLI YHDEKSÄN TULITIKKUTEHDASTA

Kävimme tänään Mäntsälässä tutustumassa Saarne kartanoon, joka on Helsingin yliopiston käytössä. Aikoinaan Saaren kylässä toimi yhdeksän tulitikkutehdasta. Suurin näistä tuotti alussa mukavasti rahaa Saaren kartanon omistajille.

Monien vaiheiden jälkeen kartanon tulitikkutehdas myytiin vastentahtoisesti bulvaanin kautta ruotsalaiselle tulitikkukeisarille Kreugerille, jonka tapoihin kuuluu ostettujen tehtaiden sulkeminen, koneiden murskaaminen ja tuotannon keskittäminen Ruotsiin. Ivar Kreuger tavoitteli maailmanlaajuista monopolia.

IVAR KREUGER OSTI TEHTAITA, SULKI NE JA ROMUTTI KONEET

1920-luvulla suomalaisissa tulitikkutehtaissa tapahtui raju mullistus. Koko 1920-luvun alkupuolen ruotsalaisen tulitikkutrustin hallitsija Ivar Kreuger raivasi joskus jopa kovin epäilyttävin keinoin ensin ruotsalaiset tulitikkutehtaat ja pikku hiljaa suomalaisetkin omistukseensa.

Viimeinen taistelija oli savolainen konsuli Lauri Hallman, kunnes hän vuonna 1926 möi tulitikkutehtaansa ruotsalaisille. Mäntsälän kunnassa sijainneen Saaren kartanon tulitikkutehtaan kohtaloksi koitui sama mies, Ivar Kreuger, joka viimein ampui itsensä pariisilaisessa hotellissa, kun hänen oma tulitikkuimperiuminsa romahti. On myös väitetty, että Kreuger murhattiin huoneistossaan 12 maaliskutta 1932.

MÄNTSÄLÄN SAAREN KYLÄN KARTANO

Mäntsälän historiaan ovat voimakkaasti vaikuttaneet lukuisat kartanot. Niiden menneisyys on täynnä voimakkaita naisia, kyvykkäitä miehiä ja värikkäitä tapahtumia. On niitä eletty vaikeita aikoja ennenkin. Tulitikkutehtailun nousukausi alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Saaren kylässä oli tehtaan perustamista varten tarpeellista osaamista. De la Chapelle -suvun aikana Saaren kylässä, kartanon mailla toimivat meijeri, saha, mylly, tiilitehdas, kauppa ja tulitikkutehdas. Haapaa oli runsaasti tarjolla ja tulitikkubuumin hiipumisen jälkeen haapaa höydynnettiin mm. Skinnarbyn nappi- ja jäätelöpuikkotehtaassa, jonka toiminta hiipui vasta 60-luvulle tultaessa.

SAAREN KOMEA KARTANO

Vuonna 1693 ¾ kylän maista käsittänyt ratsutila joutui Petter Fischerin haltuun. Hänen sukunsa omisti kartanon 1790-luvulle saakka, jolloin tilan osti helsinkiläinen Sederholmien kauppiassuku. Vuonna 1885 Saaren kartano siirtyi Vapaaherra Richard Casimir de la Chapellelle. Hän perusti Saarelle tulitikkutehtaan, jonka toimintaa hänen poikansa Knut Richard jatkoi.

Knut Richard de la Chapelle avioitui Anni Erichin kanssa vuonna 1919. Heidän ainoa poikansa Curt Richard syntyi vuonna 1929. Anni de la Chapellen ensimmäinen puoliso oli sosiaalidemokraattien kansanedustaja Mikko Erich, jonka puhetilaisuutta Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla oikeisto vastusti niin, että sysäys Mäntsälän kapinaan lähti liikkeelle tästä tapahtumasta.

Vapaaherra Knut Richard de la Chapelle kuoli lyhyen sairauden jälkeen jo vuonna 1934; 1930-luvun alun vuodet olivat olleet taloudellisesti vaikeita, vapaaherran sijoitukset olivat epäonnistuneet ja uuden kartanon rakentaminen oli ollut kallista.

Knut Richardin kuoleman jälkeen pesän velat olivat varoja suuremmat. Ruotsalainen trusti kaappasi tulitikkutehtaan, asutushallitus osti kartanon maineen ja myös kartanon irtaimistoa, karjaa ja maatalouskoneita myytiin useassa huutokaupassa.

MITÄ OPIMME TÄSTÄ?

Tervanpoltto, sahaaminen, tulitikkujen valmistaminen, puisten jäätelölusikoiden valmistus, sulfiittisellun tekeminen, tikkuviinan keitto, puusepän verstaat jne. ovat kukoistaneet, mutta ajan hammas on pyyhkäissyt pois kannattamatonta tuotantoa.

Suomi elää edelleen metsästä ja teollisuus on uuden haasteen edessä. Mitä seuraavaksi? Miten ontuvaa puujalkaa voitaisiin parantaa, vahvistaa ja monipuolistaa? Metsäteollisuus r.y.:n toimitusjohtaja Anne Brunila on puoltanut biojalostamoiden kehittämistä.

Öljyn hinnan nousu yli 65 dollaria barrelilta tekee tilaa uudelle tuotannolle. Biopohjainen talous häämöttää nurkan takana. Historian esimerkit osoittavat, että lopullisia ratkaisuja ei ole. Biojalostamot ovat NYT kuitenkin mielenkiintoisessa vaiheessa. Tälle alalle kaivataan uusia ja ennakkoluulottomia yrittäjiä. Onko tietoa?

KUVAUS

Saarenjoen ja vanhan Lahdentien välissä sijaitseva Saaren kartano on ollut vuodesta 1940 valtion maatalousoppilaitoksena. Kartanon tiilinen, valkeaksi rapattu päärakennus on vuodelta1929 (J.Eklund). Klassistinen rakennus lukeutuu aikakautensa huomattavimpiin kartanoihin. Kartanopuisto on totetutettu samanaikaisesti (P.Olsson). Kartanon vanhempi asuinrakennus, Tivoli l. Ylikartano, on 1800-luvun alusta. Alueen vanhin rakennus on 1797 rakennettu hirsinen viljamakasiini. Saaressa toimi 1904-34 tulitikkutehdas, jonka rakennukset ovat korjaamohalleiksi muutettuina joen rannalla. Tiilinen seuratalo on vuodelta 1919.

Tulitikkutehdas

2 Kommentare zu „Tulitikkutehdas

  1. Muistaakseni yksi tulitikkutehdas on kunnostettu ja entisöity kalliilla rahalla asunnoiksi, joita nyt vielä kalliimmalla rahalla myydään. Josta voidaan päätellä, jos ei muuta, niin ainakin sen, että tuotantoa tulee ja menee, mutta maa ja punatiiliset rakennukset säilyvät!

  2. Fiskars tulee mieleen mallina meillä. Skattan vankila muuntui hiljattain hotelliksi ja yöpyminen 2h huoneessa maksaa 240 euroa / 2h. Tulitikkutehtaan tytöt ja Skattan kundit ovat rakentaneet tätä lisäarvoa. Elämmehän elämysyhteiskunnassa. Tässäkin on sitä WAU’ta!

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s