Pelastaako Biodiesel?

Vastaus on selkeästi, ei pelasta! Uudella tekniikalla voimme valmistaa laadukasta biodieseliä kustannustehokkaasti, mutta biopohjaista bensiiniä emme vielä pysty tekemään. Suomessa dieselautot ovat verotuksen takia kalliita. Euroopassa puolet myydyistä autoista ovat dieseleitä. Meillä dieseleiden osuus on selvästi alle eurooppalaisen tason. Dieselautot kuluttavat vähemmän polttoainetta, joka jo sinänsä vähentää päästöjä. Päästöjä voidaan vähentää siirtymällä biodieseliin.

Suomalaisten kehittämät menetelmät biodieselin valmistamiseksi ovat Tekes teknologia-asiantuntijan, Jukka Leppilammen mukaan maailman kehittyneimpiä. Hän viittannee lausunnollaan StoraEnson ja Nesteen sekä UPM:n kaavailemiin biodiesellaitoksiin, jotka ovat vasta rakenteilla. Neste Oil tuottaa Sköldvikissä synteettistä biodieseliä öljyistä ja rasvoista. Nyt kiikarissa on synteettisen biodieselin valmistaminen puupohjaisista raaka-aineista. Hyvä, mielenkiintoista, metsien kasvualusta köyhtymisen seurauksia pelätään.

Synteettisten polttoaineiden valmistamista harjoiteltiin jo 1900-luvun alussa, sekä Suomessa että muualla maailmassa. Laajassa mitassa synteettisiä polttoaineita käytettiin suurten kriisien ja maailmansotien aikana; Suomessa häkäpönttöjä. Kannattavuus oli kyseenalaista, koska investoinnit olivat korkeita. Toisen maailmansodan jälkeen synteettisiä polttoaineita valmistettiin suuremmassa mittakaavassa vain Etelä-Afrikassa taloussaarron aikana. Biodieselin suurvallaksi on noussut Brasilia.

Suomessa Neste, metsäyhtiöt ja yliopistot ovat jatkaneet biodieselin valmistuksen kehittämistä ja tutkimustoimintaa. Ensimmäisen energiakriisin aikana biojalostamot olivat ideana nousussa, mutta öljyn halpeneminen vei pohjan tuotannolliselta toiminnalta. Vanhat ideat on nyt kaivettu esille vanhoista mappikaapeista ja koipusseista. Puupohjaisen biodieselin jalostamisen mielenkiinto ei rajoitu pelkästään Suomeen. Maailman suurin metsäyhtiö, International Paper (IP) on myös vakavalla mielellä leikissä mukana.

Mutta biodieselillä on myös nurja puolensa. Tänään biopolttoaineilla on vain prosentin markkinaosuus ja tuotantoon tarvitaan prosentti viljelypinta-alasta. Sataprosenttiseen biodieselin käyttöön siirtyminen vaatisi kaiken käytettävissä olevan viljelypinta-alan. Toinen varteenotettava näkökulma on, että biodiesel-hankkeet koukkaavat myös köyhien kansalaisten ruokapöytään; nostamalla elintarvikkeiden hintoja. Amerikassa maissin hinta on noussut, maajussit ovat innostuneita uudesta ansaintakeinosta, traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajat tekevät hyvää tulosta, mutta maissia käytetään myös raaka-aineena yli 2 000 elintarvikkeessa ja tuotteessa, jotka löytyvät amerikkalaisista keskivertomarketeista.

Energiatarpeen kasvu keskittyy tulevaisuudessa Kiinaan, Intiaan; siis Aasiaan ja siellä käytetään jo nyt biomassaa polttoon ja lämmitykseen yli kestävän kehityksen. Ehkä E-Onin idea, rakentaa Loviisaan ydinvoimala, jolla tuetaan Keski-Euroopan junarataverkon sähköistämistä, on nähtävä osana pakettia, joka vähentää eurooppalaisia kasvihuonepäästöjä? Ehkä Suomi saa rantaradan ja nopean junayhteyden Pietariin ja Moskovaan? Helppoja ratkaisuja ei ole.

Elintason kasvupaineet siirtyvät Aasiaan ja siellä biodieselillä on vain marginaalinen merkitys. Ydinvoiman vastustajat kokoavat rivejään Suomessa ja muualla. USA:ssa puhutaan vanhojen ydinvoimaloiden uudelleen käynnistämisestä. Kiinassa käynnistetään uusi suurehko hiilivoimala viikoittain. Talouskasvu saattaa väristää kuvaamme energian tarpeesta, mutta meno on monen mielestä kaikkea muuta kuin kestävällä pohjalla. USA:n uusi presidentti astuu virkaan 2009 ja silloin käynnistyvät uudet neuvottelut [seuraavasta ns. Kioton sopimuksesta]. Amerikkalaiset haluavat kiinalaiset ja intialaiset sopimuksen piiriin.

Advertisements

Puutullit venäläiselle puulle

VENÄJÄ ON SUURI MAA

Puutulleista on meillä kirjoitettu Suomen ja Venäjän välisenä ongelmana. Painotuksissa on jäänyt huomaamatta, että Venäjä on suuri maa ja sillä on muitakin naapureita. Raakapuutullien ideana on houkutella Venäjälle metsäteollisuuden investointeja. Kenttä on vapaana. Kiinalaisilla on suunnitelmia sellutehtaan rakentamiseksi Siperiaan.

VENÄJÄLLÄ ON MUITAKIN NAAPUREITA

Puutullit kohtelevat raakapuun ostajia tasapuolisesti. Suomen lisäksi, puuta menee runsain mitoin Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan. Maailmantalouden kehityksen painopiste on Venäjän itäisellä rintamalla.

”Suomi elää metsästä” slogan on iskostunut mieleemme ja ajattelemme Suomea maailmanluokan metsäteollisuusmaana, mikä väestöömme suhteutettuna osuu oikeaan, mutta metsäteollisuutta on toki muuallakin.

KAAKKOIS-SUOMEN KESKITTYMÄ

Japanin Hokkaidon saarella on maailman suurin metsäteollisuuden keskittymä. Kaakkois-Suomen jalostusyksiköt nostavat alueen maailman tilastokakkoseksi. Paperin tekeminen keksittiin Kiinassa ja sinne tekemisen taito näyttää palaavaan.

KIINASTA MAAILMAN SUURIN PAPERIN VALMISTAJA

Kiina nousee tämän vuoden aikana maailman suurimmaksi paperin valmistajaksi. Tulemme kuulemaan Kiina-ilmiöstä uudessa valossa. Amerikkalaisten rangaistustullit kiinalaiselle tuontipaperille on 10 – 20 prosenttia ja tämä yhdistettynä heikkenevään dollarin arvoon johtaa kilpailun kiristymiseen Euroopassa.

KIINALAISTA PAPERIA EUROOPPAAN

Kiinalaiset paperinvalmistajat ovat jo kohdistaneet huomionsa Eurooppaan. Valmistajien joukossa on myös UPM ja StoraEnso, jotka joutuvat hakemaan kissojen ja koirien avulla myyntikohteita Kiinaan rakennetulle paperituotannon ylikapasiteetille.

Kiinalaisia juttuja. Suomalaiset paperinvalmistajat kisaavat itsensä kanssa Euroopan „kotimarkkinoilla“, siksi papertuotteiden hintoja ei ole pystytty nostamaan, vaikka meillä on suljettu tehtaita; vähennetty kapasiteettia. Mutta niin on tehty USA:ssa, Kanadassa ja muualla Euroopassa.