Nokialla Maksut Japanissa

3G MAKSAA OSTOKSESI

Osta Nokian Smart Phone, matkusta Japaniin ja maksa ostoksesi siellä hipaisemalla hintalappua, näpyttämällä PIN-koodia ja tavara siirtyy omistukseesi. Nokia on pitkään kehittänyt NFC-teknikkaa (Near Field Communication, RFID), jonka avulla puhelin keskustelee ympäröivien tavaroiden ja etikettien kanssa (Nokia Connecting Objects).

”The venture, Venyon, aims to develop mobile phone payments based on the NFC (near-field communication) technology that uses a RFID chip and antenna to exchange information with a payment station if in a range of a few centimetres.”Writes Softpedia.

JAPANI, KOREA, KIINA…

Japani ja Korea ovat mobiilipalvelujen johtavia maita maailmassa. Digitaalisen lompakon lisäksi, siellä voi katsella useita telkkarikanavia kännykän pieneltä ruudulta. Maksaminen 3G puhelimilla tulee yleistymään. Nokia on tehnyt viisaasti, koonnut ryhmittymän, johon kuuluu muitakin eturivin toimijoita, he ovat yhdessä kehittäneet palvelukonseptin, joka mahdollistaa maksujen suorittamisen puhelinta näppäilemällä.

Like most technologies involving 3G mobile data, the NFC was also first thought of in Japan and now, major companies like Sony, Microsoft, HP, Visa or MasterCard are backing the technology through the NFC Forum.

CONNECTING OBJECTS

Jos kyllästyt kavereihisi, kun haluat keskustella tavaroiden kanssa ja ostella tavaroita ilman, että vaimo huomaa luottokortin vingutuksen, on Near Field Communication kätevä keino käyttöösi. Tämän saman voi tietenkin kääntää toisin päin, ettei synny sukupuolisyrjintää.

The venture, Venyon, aims to develop mobile phone payments based on the NFC (near-field communication) technology that uses a RFID chip and antenna to exchange information with a payment station if in a range of a few centimeters.

NEAR FIELD COMMUNICATION

Tuntuu hienolta ja kaikin puolin kätevältä, koska NFC mahdollistaa myös mainostekstien lukemisen valitsemallasi kielellä. Saat tarvittavat tuotetiedot ymmärrettävällä kielellä älypuhelimesi näyttöön, mikäli kaupan takahuoneessa on muistettu syöttää palvelimen tietokantaan tuotetiedot englanniksi tai miksei jopa Suomen kielellä.

MIDAS

Ainut ongelma on, ettei tässäkään tapauksessa, kaikki jota kosketat muutu kullaksi, koska maksaminen onnistuu vain, jos pankkitilillä hynää tai mastercardilla on luottorajaa. Joten Nokia-miljonääriksi tämä maksutapa tekee vain onnelliset osakkeenomistajat, jotka kännymaksamisen maailmanlaajuistumisen myötä hierovat karvaisia käsiään; taas virtaa lisää raahaa Nokian isoon laariin.

Miksi nämä uudet palvelut kehittyvät nopeammin suurissa maissa? Onhan meilläkin luotu systeemit ratikkalippujen ja parkkimaksujen maksamiseksi kännykällä. Miksi en voi Suomessa kävellä autokauppaan, hipaista hintalappua 3G kännykälläni ja uusi Mersu siirtyy omistukseeni; PIN-koodi varmistuksen jälkeen ajaisin pollena pihalle. Äkkiä kotiin naapureita naurattamaan: kyllä kade heräisi, kun kertoisin, että maksoin kännykällä!

PALVELUJEN AUTOMATISOINNIN VAIKEUDET

Palvelujen automatisointi on ilmeisesti kallista puuhaa. Systeemien ja arkkitehtuurien rakentaminen tulee halvemmaksi maissa, joissa on enemmän populaa perustamisekustannusten jakajiksi.

Meillähän myös valtio valvoo, ohjaa ja vaikeuttaa, virkamiestä / naista riittää laillisten esteiden rakentamiseen. Telkkari-tv:n saapumista Suomeen jarruttavat tekijänoikeuspalkkioiden metsästäjät, joiden mielestä Suomen säilyttäminen palvelujen takapajulana on oikeudenmukaisempaa kuin tv-ohjelmien kierrättäminen pienten ruutujen kautta. Oikeutuksensa kullakin, mutta olisi hienoa, jos Suomi nousisi jälleen mobiilisovellusten kehityslaboratoriona. Muuten keksinnöt meiltä kauas karkaa.

Gartner Kaipaa IT-näkijöitä

GARTNER JA ASIAKKAAT 

Otsikoin tämän postin: Gartner Kaipaa IT-näkijöitä. Tekstiä kirjoittaessani ajatteluni painopiste muuttui. MILLAISIA IT-NÄKÖIJÖITÄ ASIAKKAAT KAIPAAVAT? Neuvoja tulee vasemmalta ja oikealta, mutta tärkeintä lienee kuitenkin visioiden rakentaminen asiakkaiden tarpeisiin tukeutuen. IT on vain väline paremman palvelun toteuttamisessa. IT auttaa, toivottavasti, yrityksen tuottavuuden parantamisessa. IT parantaa parhaimmillaan kilpailukykyä.

NÄKYJÄ TAMPEREELTA 

Tässä esimerkki mielenkiintoisesta yhteisö-hankkeesta: Pirkanmaalle syntyy laaja avoin wlan-verkko. Rakentaminen on juuri käynnistynyt, ja kaikille avoimeen käyttöön verkko avataan syksyllä. Seuraavaksi tavoitellaan laajaa joukkoa eri kokoisia yrityksiä mukaan. Luova Tampere -ohjelman vetäjä Lasse Paananen toivoo, että Langaton Tampere -verkkoyhteisö voisi muodostua merkittäväksi liikkuvan työn edistäjäksi Tampereen seudulla.

MIHIN OVAT IDEAT KADONNEET?

Gartner väittää, että IT ideat ovat jämähtäneet arkisen puuhastelun tasolla. IT-johtajia (CIO) patistetaan töihin, visioimaan ja todellisten innovaatioiden kehittämiseen. Onko IT muuttunut koneiden ja laitteiden hallinnoinniksi? Onko ohentuneilla organisaatioilla aikaa miettiä ratkaisevia läpimurtoja ja palvelu-uudistuksia?

Väitetään, että suurten IT investointien aika on ohi. Kehittäminen kohdistuu jatkossa pienempiin asioihin; järjestelmien yksityiskohtiin, mutta tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten IT:n rohkeat uudistajat, jotka uskaltavat viedä, vääntää, kehittää palveluja uudelle tasolle.

1. Tee jotain, joka nostaa palvelun ykköseksi!

2. Tee toisin kuin muut, älä kopioi ja vilkuile muiden suuntaan (paitsi oppia varten)

3. Etsi ratkaisevasti toisenlaisia toimintamalleja: kaikkea ei ole vielä keksitty, ei tehty

4. Pienet, läpi organisaation vaikuttavat, muutoksetkin tuottavat tulosta, kun käyttö viedään loppuun asti ja laajalla rintamalla

KASVUA KONEILLA? 

”Ylimmän johdon mielestä tietotekniikka ei enää ole kasvun moottori”, toteavat Gartnerin analyytikot. Paljonko meillä puhutaan IT-palvelujen yksityiskohdista? Käydäänkö keskustelua liiaksi laite- ja järjestelmätoimittajien ehdoilla? Pitäisikö meidän tutkia IT:n menestystarinoita yritysten sisältä päin? En tarkoita liikesalaisuuksia, mutta olisi mielenkiintoista kuulla hyvistä käytännöistä ja surkeista mahalaskuista.

ORGANISAATIO, OSAAMINEN JA IHMISET 

Miten paljon vaikuttaa ostavan organisaation sitoutuminen IT-strategiaan ja uudistusten läpivientiin? Miten uuden teknologian haltuunottoa johdetaan ja manageroidaan? Onko ihmisjohtamisen osaamista riittävästi? Keskittyykö puhe koneisiin, verkkoihin ja ohjelmiin?

  • Onnistuneen IT-ratkaisun anatomia
  • Miksi onnistuttiin?
  • Mikä oli toimittajan ja mikä ostajan rooli?
  • Mikä meni pieleen?
  • Miksi?

YDINPROSESSIEN HALLINTA
Miten tämän muuttaisi selkokielelle? Yrityksen ydinprosessit, IT ja automaatio ovat työkaluja yrityksen liiketoimintastrategian toteuttamisessa. Nostaisin näiden rinnalle henkilökunnan valmennuksen ja osaamisen. CRM-käyttöönottoja on tutkittu meillä ja muualla, käyttöönotot eivät ole olleet riemujuhlaa. Monet myöntävät, että henkilöstön valmennukseen ei ole panostettu riittävästi. Sanotaan, että CRM is dead!, jolla tarkoitetaan yrityskeskeistä lähestymistapaa. Uusi määritelmä sijoittaa asiakkaan johtavaan asemaan: Clients Managing Relationships.

TAHTOTILA JA ASIAKASSUHTEET 

Ilman osaavia ihmisiä, ajattelevaa ja tahdonvoimaista organisaatiota yrityksen tavoitteet eivät toteudu. Mutta vielä tärkeämpään rooliin nostaisin asiakkaat. Mitä väliä on meidän osaamisesta, tuotteista tai palveluista, jos asiakkaat eivät ota niitä omakseen?

Tarvitaan ihmisiä, jotka näkevät kauas, mutta myös niitä, jotka osaavat pyörittää firman arkea. On huolehdittava ihmisten, organisaatioiden ja koneiden jaksamisesta. Koko koneiston kunnossapitäminen (ihmiset ja koneet) vaatii moniammatillista osaamista; ei pelkkää IT:tä ja ATK:ta.

VUOROPUHELU

Mutta, olemmeko panostaneet riittävästi asiakas-toimittaja /palvelija dialogiin? Ymmärtäväkö kännykkämme ja tietokoneemme asiakkaittemme tarpeita? Osaammeko palvella heitä CMR ajatusmallin pohjalta; ei ylhäältä alas, vaan asiakkaiden tarpeista lähtien meidän suuntaan?

It is said that in business, people are the greatest asset. It’s not just the people, but the knowledge they possess. If this is true, why aren’t businesses acting accordingly? Operations are automating and expectations are that the business can produce more with fewer and fewer people.

Acquisitions and mergers persist in our competitive, global economy. With this consolidation, people are often the first to be cut in the interest of cost reductions and improving the bottom line for shareholders.

Training and other investments in people are viewed as discretionary expenses, often rationalized away.

Lean is a focus on greater operational efficiency and continuous improvement. Some of the benefits include reduced lead times, lower operating costs and a reduction in inventory.

However, implementing lean can be a daunting task as it completely changes the way most organizations think about their business practices. That’s where caring about people and asset maintenance comes into play.

Wikipediassa 2047 Kirjoitti Virginia Tech Verilöylystä

Virginia Techin verilöyly Wikipediassa

Vieras saapui luoksemme Pariisin ja Frankfurtin kautta. Juttelimme automatkan aikana Vantaan kentältä Loviisaan blogeista, Ranskan vaaleista, sosiaalisesta mediasta, ilmaston lämpenemisestä, kansalaisjournalismista sekä Herald Tribune artikkelista, joka käsitteli Wikipedian kaaottista mutta tarkkaa online raportointia Virginia Tech murhenäytelmästä.

Yli kaksituhatta (2047) kirjoittajaa osallistui surullisen tarinan rakentamiseen; sähköisen tarinan kerrontaan ja yksityiskohtien tarkistamiseen. Wikipediassa julkaistiin laadukasta ja ajankohtaista tietoa. Sivuston tiedot kiinnostivat maailmanlaajuista lukijakuntaa. Ihmiset kaipasivat tarkkaa tietoa tapahtumien kulusta.

Herald Tribune writes:”Imagine a newspaper with more than 2,000 writers, researchers and copy editors, yet no supervisors or managers to speak of. No deadlines; no meetings to plan coverage; no decisions hand down through a chain of command; no getting up on a desk to lead a toast after a job well done.

Herald Tribune kertoi, että kaaosta hallittiin tavalla, joka teoriassa ei ole mahdollista. ”Wikipedian tuotantomalli toimii van käytännössä”, toteaa Miikaa Ryökäs, 22-vuotias turkulainen tietotekniikkaopiskelija, joka osallistui Virginia Tech raportin rakentamiseen. Hän panoksensa oli viisitoista tuntia kirjoittamista, tietojen tarkastamista ja korjauksissa hävinneiden oikeiden tietojen hakemista ja uudelleen julkaisemista.

Wikipedian Virginia Tech sivuilla vieraili kahden päivän aikana 750 000 lukijaa. Tarinaa päivitettiin jatkuvasti, yksityiskohtia lisättiin, kertomusta korjattiin, virheitä poistettiin. Kirjoittajat nimittävät itse itsensä tehtäviin, kukaan ei pomottanut valtavaksi paisunutta tiimiä. Joukosta löytyi faktojen tarkastajia, kieliasun korjaajia, kuvatoimittajia, tarinoiden taustoittajia.

Sama ilmiö on toistunut useita kertoja. Etelä-Aasian Tsunamin aikana vuonna 2004 Wikipedia kertoi tapahtumien kulusta, Lontoon pommituksesta raportoitiin vuonna 2005 tarkkoja tietoja minuutti minuutilta. Hurrikaani Katariina jne.
Kuitenkaan kukaan ei todellisuudessa nouse prosessin johtajaksi. Wikipedia on ilmiönä uutta Internetiä.

Mitä 3G Palveluja Emme Osta?

3G OSTETAAN, EI PALVELUITA

Näin kirjoittaa Taloussanomat: ”Telia-Sonera myös sanoi, että vaikka ihmiset ovat ottaneet käyttöön 3g-kännyköitä ja -liittymiä, he eivät ole varsinaisesti innostuneet käyttämään 3g-palveluita. Eikä Elisankaan lukujen perusteella 3g ole vielä tehnyt läpimurtoaan. Vasta reilut 10 prosenttia Suomen kännyköistä on 3g-puhelimia. Elisa ei kuitenkaan suunnittele muutoksia kytkykauppamalliinsa.”

MIKSI 3G PALVELUT EIVÄT KIINNOSTA?

Mitkä palvelut? Kukan on yrittänyt myydä 3G palveluja? Mikä niistä on jäänyt huomaamatta? Operaattoreiden mainokset eivät korosta palveluita. PR ja mainonta kyntää edelleen tuotekeskeistä peltoa. Nokian uusin hitti on N 95, mutta palvelut, ei niitä näy: tuotteiden ominaisuudet listataan, ei palveluja. Mitä uutta on sähköpostissa? Lisää spämiä kännykkäänkö? Tekstiviesti on edelleen kätevä, lähetän tekstarini tietokoneelta. Musiikin kuunteleminen kännykältä syö puhelimen patteria, käytän mieluummin erillistä MP3 soitinta podcastien kuunteluun. Lataan mielenkiintoisia ohjelmia Internetistä; jopa radio-ohjelmia.

MAINOSMIESTEN LUOVUUS

Onko mainosmiesten luovuus on tärvelty poliittisen mainonnan kehittämiseen? En minä keksi järkeviä tai tiedostamattomia syitä kännykkäpalveluiden käytön lisäämiseksi. En kirjoita jurnuttaakseni käyttöä vastaan, mutta en keksi palveluluettelosta teemaa tai formaattia, joka muuuttaisi verkottunutta ajankäyttöäni. Siirrään entistä enemmän työnteostani ja tiedonhankinnastani verkkoon. Mitä voisin tehdä kännykälläni? Kertokaa kätevästä kännykkäpohjaisesta CRM-sovelluksesta; jotain uutta. Kuka tarjoaa? Mitä? Mitä maksaa? Millainen ROI?

3G PALVELUINNOVAATIOT

Jutellaan niistä. Mitä uutta voisimme tehdä kännyköillämme? Olin aikoinaan innostunut Visualradiosta. Odotin sen tuloa, kuvittelin sitä uudenlaiseksi, uuden sisällön jakelukanavaksi. Nyt tiedän, että tarjolla on sitä samaa Yleä, MTV:tä ja Nelosta, jota en muutenkaan katsele. Radio-ohjelmatkin tulevat vanhoista putkista. Parasta YLE:ssä on viidenkymmenen vuoden takainen kierrätyskama. Se tuntuu uudelta ja kiinnostavalta. Haluaisin digitaalikanaville uusia, tuoreita, innostavia, osaavia, riippumattomia (independent) tuottajia, jotka kertoisivat uusia digitaalisia tarinoita.

HUUBERIN JÄLKELÄISET

Kirjoittaessani huomasin, miten seisovassa vedessä palvelujen uudistuminen on maassamme. Top-down, ylhältä alas tiedotusopin aikakausi on ohi. Tarvitsemme 3G palveluita, jotka välittävät monelta monelle jotain sellaista, johon nämä nykyiset tuotantomallit eivät yllä. Mitä mieltä olette? Koska kansa ottaa vallan 3G:stä? Tekstarivallankumous tapahtui vahingossa ja nuorison keskuudessa, levisi sieltä tuulipukukansan syvien rivien käyttöön. Tuleva 3G applikaatio löytää tiensä kansalaisten suosioon samalla tavalla. Yllättyisin, jos Elisa ja Sonera pystyisivät kehittämänään laajaleviikisiä koko kansan palveluja. Operaattorit ovat putkifirmoja: Huberin jälkeläisiä.

Google Bränditaivaan Kirkkain Tähti

OLEMME HAKENEET GOOGLEN YKKÖSEKSI

Asiakkaat sen tekevät. Olemme päivittäin tekemisissä Googlen kanssa, nettiriippuvuuten asti. Google nousi seitsemänneltä sijalta ykköseksi markkinatutkimusyhtiö Millward Brownin vuosittaisessa bränditutkimuksessa. Amerikkalainen hakujätti tekee hyvää tulosta, ostaa profiilia korottavia ja palveluaan laajentavia yrityksiä. Google on nyt noussut bränditaivaan kirkkaimmaksi tähdeksi. Näitä brändimittareita on useita, mutta Googlen nousu näkyy ja tuntuu monella tavalla. En ihmettele Microsoftin laskua. Applekin pärjää hyvin: CEO Steven Jobs on tehnyt hyvää työtä.

MICROSOFT TIPAHTI KOLMANNEKSI

Viime vuoden (2006) valovoimaisin Microsoft putosi kolmanneksi. Pörssiarvolla mitattuna (Market Value) Microsot on edelleen lähes kaksi kertaa Googlea arvokkaampi yritys. Millward Brownin mukaan Google melkein tuplasi brändinsä arvon viime vuoden aikana. Toinen kova nousija oli Apple, joka ponnahti 13 sijaa ylemmäksi 16:nneksi. Apple jää kuitenkin Nokian taakse. Microsoftin brändiarvo laski Windows Vistan julkaisemisesta huolimatta 11 prosenttia.

  • Microsoft United States Software & services 41.36 13.06 67.26 279.02

NOKIA ON EUROOPAN VALOVOIMAISIN YRITYS

Eurooppalaisyhtiöistä korkeimmalla sijoittui Nokia. Se nousi kaksi pykälää 12:nneksi. Hyvä Suomi. Paras ei-amerikkalainen yhtiö listalla oli viidenneksi sijoittunut China Mobile. Millward Brownin mukaan aasialaisyritysten nousu onkin yksi tämän hetken suurista trendeistä. Olisi mielenkiintoista Saada Kiina-asiantuntijaltamme luettelo Kiinan kovimmista brändeistä.

USEITA BRÄNDILUOKITTELIJOITA

Tunnetuin brändirankkaus lienee Business Week -lehden tekemä. Sen viimevuotisen listan kärki oli Coca-Cola, Microsoft ja IBM. Nokia sijoittui kuudenneksi.

Arvokkaimmat brändit BRANDZ Top 100 -raportin mukaan
Sija Brändi Brändin arvo milj. $ arvon muutos
1 Google 66 77%
2 GE (General Electric) 62 11%
3 Microsoft 55 -11%
4 Coca-Cola 44 7%
5 China Mobile 41 5%
6 Marlboro 39 2%
7 Wal-Mart 37 2%
8 Citi 34 9%
9 IBM 34 -7%
10 Toyota 33 11%
Lähde: Millward Brown

Boris Jeltsin on kuollut

Venäjän muutoksen symboli, ex-presidentti Borsi Jeltsin on kuollut, kerrottiin uutisissa äsken. Mies, joka nousi panssarivaunun päälle heiluttamaan Venäjän uutta lippua. Jeltsin uhmasi systeemiä, Gorbatschowilta vallan kaapanneet remonttimiehet joutuivat lähtemään. Jeltsinin aikana Venäjä siirtyi markkinatalouteen. Nämme muutoksen päivittäin Valtatie 7:lla. Venäläisiä ökyautoja on kohta yhtä paljon kuin suomalaisia Toyota Mark II:sia. Rekat rahtaavat lisää autoja Hangon vapaasatamasta. Putin nousi valtaan Jeltsinin jälkeen. Kuka seuraa häntä?

Venäjän entinen presidentti Jeltsin on kuollut

Julkaistu 23.04.2007, klo 16:46
(päivitetty 23.04.2007, klo 17:40)

Venäjän entinen presidentti Boris Jeltsin on kuollut. Asiasta kertoo Kremlin edustaja. Hän oli kuollessaan 76-vuotias. Jeltsinin poismenosta kertonut Kremlin edustaja ei kertonut kuolinsyytä. Eläkkeellä ollut presidentti oli kuitenkin pitkään kärsinyt sydänvaivoista. Jeltsinista tuli Venäjän ensimmäinen presidentti vuonna 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Hän toimi virassa vuoteen 2000.

Otamme osaa, Jeltsin oli rohkea uudistaja.

Hän pani alulle muutoksen. Ilman häntä historiallinen prosessi olis voinut kääntyä toiseen suuntaan.

Mobile 2.0 Enterprise Solutions

NOKIA ENTERPRISE SOLUTIONS

Mielenkiintoinen kirjoitus Mobile Cowboy: Nokia ES. Mikäs ES? Mielikuvatasolla Nokian Enterprise Solutionsia (ES) ei ole olemassa. Oletan, että Enterprise Solutions lähestyy suuryrityksiä ja tarjoaa niille järjestelmäratkaisuja.

TeliaSonerallakin on ES yksikkö, jonka vetovastuu on suomalaisilla, kunnes TeliaSonera pilkotaan ja organisoidaan taas uuteen uskoon. Jatkan mielikuvittelua. Nokian imago on 90 % tuotekeskeinen; kännyköitä, ei muuta.

Nokia Siemens Networks on 100 % B to B, näkymätöntä kuitujen putkien vetoa ja siilojen rakentamista. Nokia valmistaa puhelimia, siinä kaikki, mikään muu ei näy ulospäin. Asiakas on oikeassa, kerrotaan. Näen välähdyksiä multimediapuhelimista, mutta nekin ovat puhelimia, pelkkiä puhelimia; siis kännyköitä. Google on hakukone, mutta sieltä näkyy sentään apps ja muitakin sovelluksia. YouTube lisäsi Googlen tunnettuutta merkittävästi. Google maps’kin kannattanee mainita. Nokian viestintä ei nosta esille B-to-B sovelluksia tai olen lukutaidoton.

OMINAISUUKSIA, JOITA EI KÄYTETÄ

Näen harvoin ihmisiä, joKta hyödyntävät puhelimeen (kännykkä) tulevaa Internetiä (en tarkoita hard-core käyttäjiä vaan peruskäyttäjiä). Kännykkä on edelleen 1) puhetta 2) SMS ja 3) ehkä herätyskello. Itse käytän Skypeä puhelimena enemmän ja useammin kuin kännykkää. Olen kirjoittava ihminen. SMS:t lähetän mieluummin tietokoneen kautta, herätyskello soi kerran vuorokaudessa. Henkilökohtaisesti en välitä edes puhelimen kalenteriominaisuuksista. 4) kamerat ovat yleistyneet, mutta kameroiden ja videoiden käyttö on satunnaista, mutta yleistyy, myönnetään. Elämme kännyköiden Kodak Instamtic aikaa. Syrjäydyin ES:stä ja käyttäjien tavasta hyödyntää puhelimen ominaisuuksia liiketoiminnassa.

ENTERPRISES SOLUTION TORJUU PK-YRITYKSET JA MIKROYRITYKSET?

Näkökulma USA:sta: „Nokialla on liian monta mallia. Yrityspuhelimessa ei saa olla kameraa, koska kamerakännykkää ei voi ottaa mukaansa yritykseen, tehtaalle, asiakaskäynnille, ei viedä firman sisälle, kamerapuhelimen joutuu jättämään tehtaan portille (yritysvakoilun estämiseksi). Palm, Blackberry, Dell, H&P ovat vaihtoehtoja, koska niiden kyydissä kulkevat PowerPointit, sähköpostit, lähes koko läppärin sisältö. En tarvitse raahata läppäriä asiakaskäynneilläni. Kannettavaa on usein muutenkin niin paljon mukana. Nokian puhelimet ovat tähän asti olleet liian paksuja: pullottavat takin tai paidan taskussa.”

Tilanne on parantanut. N 95 on mielenkiintoinen uutuus. Miten Jenkit suhtautuvat siihen? Saas nähdä.

TYÖHEVONEN

Viesti USA:sta: ”Nokialla on mieletön määrä vaihtoehtoisia ja samankaltaisia tuotteita myynnissä. Enterprise tason tyypit ajattelevat työhevosta, yhtä laitetta, joka kulkee mukana; taskussa. Käyttöjärjestelmäksi toivotaan Microsoftin Mobile 6 tms. Vaihtoehtona Linux, mutta käyttöjärjestelmäasioita kentällä liikkuvat field force henkilöt eivät välttämättä mieti (se on nörttien tehtävä). Enterprise Solutions OS ja arkkitehtuuriratkaisut tehdään tietenkin yritysten IT -strategiasta päättävien toimesta. Field force ehkä saa valita sopivien laitteiden joukosta mieleisensä. Nokia ei tule USA:ssa ensimmäisenä mieleen.

Symbian, miten monta OS tähän maailmaan mahtuu? Symbian johtaa mobilen sovellustilastoissa, mutta, mikä voittaa kisan?

Apple iPhone tuskin sekoittaa ES markkinoita. Microsoftin Steve Ballamer nauraa hörähti (tyylilleen uskollisena) Apple’n OSX:lle ja iPhone hinnalle avoimesti. Apple tähtää tietenkin alussa omiensa, Mac-fanaatikkojen, varustamiseen uudella Mac -tuotteella. Suuryrityksiin Macit tulevat vain takaovien kautta. Mac säilyttää paikkansa kermankuorintasegmentissään. Pörssikurssia se ei ole haitannut.

ENTERPRISE SOLUTIONS MASSATUOTANTOA?

Pitäisikö Enterprise Soloutions lähestyä maailman miljoonia pk- ja mikroyrityksiä? Yrittääkö Nokia myydä mobile-ratkaisujaan kuin HP ja Digital minikoneita aikojen alussa (70-luvulla)? Kännykkä on jokamiehen / naisen tuote. Läppärien myyjätkin ymmärtävät, että PC on massakäyttöön tarkoitettu perustyökalu. En tarkoita puhelinta, kännykkää, kännykän myyntiä, vaan Enterprise Solutions asennetta, joka näkee asiakkainaan vain Fortune 500 tms. kokoluokan yritykset.

KEHITTYVIEN MAIDEN MIKROYRITYKSET

Kehitysmaiden ja kehittyvien maiden pienyritykset hyötyisivät eniten kännypohjaisista Enterprise Solutions ratkaisuista. Onko ES:llä toimivaa mikroyritysstrategiaa? Cisco on yrittänyt lähestyä SME (pk-yrityksiä), mutta kokeilu on jäänyt puolitiehen. Tähtääkö Nokia liian korkealle? Puhelin on massojen työkalu: vasara, ruuvimeisseli, jakoavain. Massojen innostamiseen tarvitaan Martha-yhdistyksiä! Tervetuloa kansan ja kansalaisten pariin.

– Millaista ratkaisua Nokian ES tarjoaa suuryrityksille, pk-firmoille?, mikroyrityksille?

– Miten ES tehostaa Field-Force, Back-office ja muita toimintoja?

– Miltä näyttää Nokian ES mobile phone based Intranet?

– Minkä kokoiset yritykset voivat hyödyntää ES palveluja?

– Millaiset VAR’it ja partnerit toimittavat ES ratkaisuja?

– Millainen ratkaisujen tuottaja Nokia ES on?

– Miten hyvin Nokia tuntee non-tech, low-tech pk-yrityskentän?

– Onko Nokian ES asiakas vain Fortune 500 listalla oleva suuryritys? (norsunluutornifirmoja)

– Miten Nokia lähestyy operaattoreita? (avoin yhteistyö välttämätöntä!)

– Miten joustavasti Nokia mukautuu yhteistyöhön operaattoreiden kanssa?

– Todellinen ES edellyttänee palvelujen / ratkaisujen yhteisräätälöintiä operaattoreiden kanssa

– Mobile ja CRM yhdistelmät? Mitä on tarjolla?

INTERNET

Internet on tullut lähemmäs kännykkää: User Interface on edelleen mitä on. Puhelin toimii ehkä parhaimmillaan Enterprise Solutions saattomuistina, jolla asiakastiedot siirretään kenttäkäyntien yhteydessä suuremmalla näytöllä varustettuun laitteeseen, tykkiin tai näyttölaitteeseen. Wap tuotiin yrityksiin aikoinaan suurena lupauksen; siksi se jäi. Nykyään internet kulkee melko vaivatta ja vaivattomasti puhelimeen, mutta onko Internet ja sähköposti puhelimessa enää mikään big deal?

Enterprise Soultions pitäisi ilmeisesti lisätä esim. palvelutuotannon tehokkuutta? Olenko ikinä nähnyt (kuullut) mitään sellaista mobilepalvelua, jossa Enterprise Solutions olisi havaittavissa joustavana ja asiakastyytyväisyyttä lisäävänä palveluna. Myönnetään: numero- ja osoitepalvelut ovat käteviä. Mutta nykyajan puhelin- ja palvelukeskuksiin (Contact ja Call Center) ei kannata soittaa, kun neuvotaan jonottamaan ja painamaan seuraavaa näppäintä. Onko tämä palveluautomaatiota? Parempaa palvelua? No deal, se on asiakkaiden ärsyttämistä ja karkottamista. Hotline nostaa asiakkaan sisäistä lämpötilaa kiehumispisteeseen.

AVOIMET YHTEISTYÖRATKAISUT (SOCIAL MEDIA MOBILEEN)

Ehkä Nokian pitäisi avautua yhteistyöhön käyttäjien ja kehittäjien kanssa? Mobile 2.0 voisi tarkoittaa avoimuuden ja kehitysyhteistyön laajentamista (UGC ja User Generated Solutions kehitystyötä yhdessä käyttäjien kanssa). Nokia ratkoo ymmärtääkseni edelleen Mobile ja business ongelmiaan perinteisellä tavalla lasitalon seinien sisällä, pienessä piirissä, salaa, julkisesta pulinasta välittämättä (Yksinäinen keksijä kammiossaan tai laboratoriossaan). Laboratorion ikkunasta näkee ulos, mutta lasimuuria ei ole vielä murrettu.

ULKOPUOLINEN MAAILMA

Ulkopuolista maailmaa ei päästetä sisälle häiriköimään. Tulee mieleen entisaikojen YLE, joka nyt Jungnerin arvion mukaan joutuu miettimään olemassaolonsa edellytyksiä. Onko YLE:n kaltaista broadcasting toimintaa enää 10 vuoden kuluttua? YouTube on vain kahden vuoden ikäinen, mutta perinteinen top-down, ylhäältä alas ohjelmia heittelevän telkkari on umpikujassa. DigiTV on kömpelö yhdeltä monelle jakelutekniikkaa. YouTube ja sen kaltaiset rikkovat hallitun kanavatodellisuuden miljooniksi erillisiksi sisältövirroiksi (monelta monelle). Jokainen on tuottaja – metaforalle naureskellaan, silti hikipisarat nousevat perinteisestä mediajakelusta päättävien otsalohkoille, kun entinen todellisuus murenee, sulaa kevätjään tavoin alta pois. Apple I, Apple II, Liisa, Mac, PC, Laptop, Mobile vie kohti henkilökohtaista. Alussa henkilökohtaiset PC:t olivat leluja, joille ATK-ammattilaiset nauroivat katketakseen.

TÄYTTÄ VAUHTIA AVOIMEN YHTEISTYÖN SUUNTAAN

Vaihtoehtona on, että Mobile 2.0 kehitysmyllytys lähtee (kevätjäiden irtoamisen tavoin) liikkeelle Web 2.0 kaltaisen ekosysteeminä, jonka mashupit, demot, summitit ja expot kehittyvät ja innovoivat omia aikojaan ja omalla tavallaan.

Ehkä Mobile 2.0 kehityksen orgaaninen kolmas tie toimisi parhaiten? Ehkä avoimen yhteisyömetodologian (Open Source Methodology) soveltaminen kehittämistyöhön synnyttäisi tässä vaiheessa Amerikan valloitukseen tarvittavan iskuvoiman? Avoin yhteistyö synnyttäisi todellisia ”Big and Small Enterprise” ratkaisuja. Entä jos verkottuisimme suureksi kehittäjälaumaksi, joka keksisi Mobile 2.0 juttua Web 2.0 kehityssolujen tapaan? Olisiko siinä järkeä?

KIVITTYNEET JA KANKEAT SUURYRITYKSET

Murtuuko ylhäältä – alas (top – down) kehittämismalli?

Milloin kuluttajat ottavat Mobile 2.0 kehityksen omakseen?

Miten kauan suuret suljetut käskyttävät ja säätävät (Command Control) mallit voivat toimia?

Mitä muutoksia tapahtuu Mobile 2.0:ssa 2010 mennessä?

IBM yrittää avautua (embracing the OS methodology)

Milloin Nokia murtaa lasimuurinsa?

Onko tarvetta? Toimiiko suljettu malli?

SULAKE OSTI IRC-GALLERIAN

Tämän päivän yrityskuappauutinen kertoo, että nuorison suosikkipalvelut Habbo Hotel ja IRC-Galleria laitetaan samaan koppiin. IRC-Galleiralla on yli 800 000 käytääjää. Joku kommentoi, onko Suomessa näin montaa nuorta? Seuraavaksi spekuloidaan, kuka ostaa Sulake Oy:n.