Finland Eurooppalaisena Innovaattorina

Suomi on maailman neljänneksi kehittynein tietoyhteiskunta

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) arvioi jälleen eri maiden ICT-valmiuksia Networked Readiness Indexin (NRI) avulla. Suomi paransi sijoitustaan yhdellä sijalla: tänä vuonna olimme vertailun neljäs maa kun viime vuonna olimme viidennellä sijalla. Listan neljä ensimmäistä maata ovat:

  1. Tanska
  2. Ruotsi
  3. Singapore
  4. Suomi-Finland

Vanhasen ykköshallitus halusi vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja käynnisti vuonna 2003 poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman. Neljän aktiivisen vuoden jälkeen tietoyhteiskuntaohjelman toimisto haluaa kiittää sitä intoa, aktiivisuutta ja sitoutumista, mitä eri sidosryhmät ovat ohjelman aikana osoittaneet.

Suvi Lindén hallitsee golfin ja johtaa tietoyhteiskuntastrategian toteutusta

Hallitus päätti neuvottelussaan torstaina 26. huhtikuuta asettaa seitsemän ministerityöryhmää sekä politiikkaohjelmien ministeriryhmät. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutusta johtavan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi nimettiin ministeri Suvi Lindén.

Uusia mobiilipalveluja multimediapuhelinten käytön monipuolistamiseksi

Meillä on mahdollisuuksia uusien mobiilipalvelujen kehittäjiksi. Mediajulkisuuden perusteella tuntuu kuin mobiilikehityksen johtajuus olisi siirtynyt Japaniin, Kaakkois-Aasiaan ja USA:n länsirannikolle. Liikevaihdolla ja määrillä mitattuna Nokia on edelleen maailmanluokan jättiläinen mobiililaitteiden ja –ratkaisujen valmistajana. Meillä tapahtuu pinnan alla näkymätöntä organisoitumista.

Yksilöt ja yhteisöt innovoivat uusia ratkaisuja

Uusia mobiilipalveluja innovoidaan. Suurten toimijoiden lisäksi, tulemme näkemään myös yksilöiden ja pienten yhteisöjen synnyttämiä mobiiliuudistuksia (Vertaa IRC Galleria, Habbo, Igglog Internet / Social Media / Web 2.0 puolella). Mobiili-innovaatiot tulevat pienellä viiveellä. Merkkejä jäiden lähdöstä on näköpiirissä. Meillä tapahtuu myös uudistusta riskirahoituspuolella. Pankeilla on rahaa, tarvitaan vain kasvuhakuisia yrittäjiä. Sitra ja Tekes kehittävät omia palvelujaan. Suomi muuttuu innostavaksi ja iskukykyiseksi. Asemamme Euroopan johtavana innovaattorina tunnustetaan.

Yksilöt innovoivat ja kehittävät palveluja

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toimeenpano sisältyy tuoreeseen Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Tietoyhteiskuntaneuvoston manttelinperijänä jatkaa ministerivetoinen tietoyhteiskunta-asioiden neuvottelukunta. Alla olevat strategian painopistealueet ovat vahvasti mukana hallitusohjelman painotuksissa

  1. osaavat ja oppivat yksilöt ja työyhteisöt,
  2. innovaatiojärjestelmän uudistaminen sekä
  3. Suomen uudistaminen palveluyhteiskunnaksi

3 Kommentare zu „Finland Eurooppalaisena Innovaattorina

  1. Tärkeää asiaa, mutta totuus on valitettavasti karumpi. Meillä on aivan varmasti ITC -valmiuksia, mutta jo monta vuotta sitten on havaittu, että nämä valmiudet eivät lainkaan riittävästi materialisoidu ideoiksi, innovaatioiksi ja kaupallistettaviksi tuotteiksi. Suomea on usein verrattu siihen, että jollakin on piano olohuoneen nurkassa: eihän se vielä todista, että kysymys olisi luovasta ja musikaalisesta perheestä!

    Koulutan (täältä Kiinasta käsin) Opetushallituksen lukuun suomalaisia rehtoreita verkossa. Olen tehnyt sitä jo vuosikausia. Tarkoitus on luoda heille valmiudet rohkaista opettajia toteuttamaan Euroopan Parlamentin ja Neuvoston päätöstä joulukuulta 2003: „opettajien koulutukseen ja jatkokoulutukseen on kiinnitettävä tarkkaa huomiota, jotta he osaisivat käyttää Internetiä ja tietotekniikkaa opetuksessaan vastuullisella ja opetusta tukevalla tavalla…“

    Mutta mitä sanovat rehtorit: „jatkuvasti saa taistella opettajien kanssa, jotka sanovat yhä 2007, että tietokoneisiin en sitten minä ainakaan koske!“ ja kysyvät turhautuneina: „missä muussa ammatissa voi kieltätyä uusista menetelmistä ja silti säilyttää työpaikkansa?“

    Ongelma ei ole hallitusohjelmissa vaan ruohonjuuritasolla.

  2. Totta: ideoiden hidas muovautuminen innovaatioista tuottavaksi liiketoiminnaksi vaivaa suomalaisia yrityksiä. Liiketoimintamallit hautautuvat liiallisen teknouskon alle. Tämä tauti on vaivannut kauan ja lääkettä pitäisi hakea asiakkaiden suunnalta (avoin yhteistyö käyttäjien ja asiakkaiden kanssa ohjaisi nopeampiin menestystarinoihin).

    Kommenttini: postini ei ollut geneerinen, tarkastelin muutamaa heikkoa signaalia ja lavensin ehkä liiaksi elämää suuremmaksi. Satuin kirjoittaessani olemaan hyvällä tuulella.

    Siitä pianosta: Web 2.0, sosiaaliset yhteisöt, interaktiviisuus ovat meillä aluillaan, meillä ei – se näkyy halki EU:n – tajuta, miten kauas interaktiivisten sovellusten (esim. User Generated Content) hyödyntäminen on edennyt Silikonilaaksossa, USA:n länsirannikolla; myös Kiinassa ja Intiassa. Elämme täällä omissa kuvitelmissamme; lintukodossamme.

    Opettajista: olen samaa mieltä opettajista, nuorisolla on onneksi irc-gallery, youtube, myspace, toinen elämä. Nuorten energia murtaa kuitenkin vastaanhangoittelevien opettajien vastavoiman. Olen tämän suhteen optimistinen.

    Läppärit koulussa: kiellettiin, koska IT-turva menisi sekaisin; ei tajuata hakkeroinnin ideaa, onglemien ratkominen oilsi hieno tapa oppia yhdessä oppilaiden kanssa (isoissa kouluissa on intohimoista luomisvoimaa, joka oikeassa ohjauksesssa – tai sen puuttuess – rohkaisisi uusien sosiaalisten yhteisöjen syntyyn (vrt. SMS syntyvaiheet 90-luvulla, silloin opettajat eivät ehtineet kieltää kännyköitä koulussa).

    Hallitusohjelma: tietoyhteiskuntaohjelma on julistus, paljon Powerpointia, myönnetään; virkamiespuhe ja politiikan liturgia ovat toisesta maailmasta (another world), muttei silti Second Life’sta.

    Näkökulmani: start-upit, autotallit, ict:n ruohonjuuri, Israelista palannut innovaattori soitti äksen kentältä, keskustelimme tärkeästä kehitysaskeleeesta.

    Paljastit tärkeän virheen myötäsukaisessa INNO-postissani. Ajattelin muutamaa myönteistä uutista (ICT ruohonjuuri) ja annoin „hidden agendan“ tukea yleistävää mielikuvaani. Olisi pitänyt kirjoittaa tarkemmin, mutta en voi hyödyntää lähteitäni.

    Tämä kertoo myönteisellä tavalla blogien voimasta. Epätarkkuudet ammutan alas lennosta. Tässä on samalla tiedostamaton viesti Kiinan suuntaan, miksei suomalaisen virkavaltaisuudenkin suuntaan: avoin, maailmanlaajuinen, verkottunut yhteistyö on valtava voimavara.

  3. Konkretisoin yhtä sovelluskenttää:

    1. Olisiko tarvetta mikrobilogisiin mittauksiin, joiden avulla voidaan valvoa?
    – veden laatua (juoma- ja käyttövesi, ei lähteellä vaan käyttökohteessa)
    – jätevesien puhdistukseen liittyvää mikrobiologista osaamista
    – teollisuuden päästöen mikrobiologiset määritykset
    – elintarviketuotannon arvoketju (Supply Chain Management) mikrobiologinen laatu
    – sairaalahygienia, sairaalabakteerit, ongelmien ennaltaehkäiseminen
    – jätteiden käsitteleminen mikrobiologisin keinoin
    – jne.

    2. Pakkausteollisuuden hygieniavalvonta
    – esim. kartonkikoneet

    3. Paperikoneiden ajettavuus
    – viirojen tukkeutuminen, telojen limaantuminen yms.
    – biosiidiannostus

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s