Finland Eurooppalaisena Innovaattorina

Suomi on maailman neljänneksi kehittynein tietoyhteiskunta

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) arvioi jälleen eri maiden ICT-valmiuksia Networked Readiness Indexin (NRI) avulla. Suomi paransi sijoitustaan yhdellä sijalla: tänä vuonna olimme vertailun neljäs maa kun viime vuonna olimme viidennellä sijalla. Listan neljä ensimmäistä maata ovat:

  1. Tanska
  2. Ruotsi
  3. Singapore
  4. Suomi-Finland

Vanhasen ykköshallitus halusi vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja käynnisti vuonna 2003 poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman. Neljän aktiivisen vuoden jälkeen tietoyhteiskuntaohjelman toimisto haluaa kiittää sitä intoa, aktiivisuutta ja sitoutumista, mitä eri sidosryhmät ovat ohjelman aikana osoittaneet.

Suvi Lindén hallitsee golfin ja johtaa tietoyhteiskuntastrategian toteutusta

Hallitus päätti neuvottelussaan torstaina 26. huhtikuuta asettaa seitsemän ministerityöryhmää sekä politiikkaohjelmien ministeriryhmät. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutusta johtavan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi nimettiin ministeri Suvi Lindén.

Uusia mobiilipalveluja multimediapuhelinten käytön monipuolistamiseksi

Meillä on mahdollisuuksia uusien mobiilipalvelujen kehittäjiksi. Mediajulkisuuden perusteella tuntuu kuin mobiilikehityksen johtajuus olisi siirtynyt Japaniin, Kaakkois-Aasiaan ja USA:n länsirannikolle. Liikevaihdolla ja määrillä mitattuna Nokia on edelleen maailmanluokan jättiläinen mobiililaitteiden ja –ratkaisujen valmistajana. Meillä tapahtuu pinnan alla näkymätöntä organisoitumista.

Yksilöt ja yhteisöt innovoivat uusia ratkaisuja

Uusia mobiilipalveluja innovoidaan. Suurten toimijoiden lisäksi, tulemme näkemään myös yksilöiden ja pienten yhteisöjen synnyttämiä mobiiliuudistuksia (Vertaa IRC Galleria, Habbo, Igglog Internet / Social Media / Web 2.0 puolella). Mobiili-innovaatiot tulevat pienellä viiveellä. Merkkejä jäiden lähdöstä on näköpiirissä. Meillä tapahtuu myös uudistusta riskirahoituspuolella. Pankeilla on rahaa, tarvitaan vain kasvuhakuisia yrittäjiä. Sitra ja Tekes kehittävät omia palvelujaan. Suomi muuttuu innostavaksi ja iskukykyiseksi. Asemamme Euroopan johtavana innovaattorina tunnustetaan.

Yksilöt innovoivat ja kehittävät palveluja

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toimeenpano sisältyy tuoreeseen Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Tietoyhteiskuntaneuvoston manttelinperijänä jatkaa ministerivetoinen tietoyhteiskunta-asioiden neuvottelukunta. Alla olevat strategian painopistealueet ovat vahvasti mukana hallitusohjelman painotuksissa

  1. osaavat ja oppivat yksilöt ja työyhteisöt,
  2. innovaatiojärjestelmän uudistaminen sekä
  3. Suomen uudistaminen palveluyhteiskunnaksi
Advertisements

Telkkarin katselu > Ihmisen työaika

KATSELUUN ENEMMÄN KUIN TYÖNTEKOON

Keskiverto amerikkalainen katselee telkkaria neljä tuntia vuorokaudessa. Tämä vastaa kahden pitkän elokuvan katsomista joka ikinen päivä. Elämän aikainen TV:n katseluaika on 116 800 tuntia verrattuna 98 000 tuntia työn tekoa varten. Televisio syö enemmän aikaa kuin elämän aikainen työpanoksemme. Nämä luvut mittaavat kohtuullisen hyvin myös suomalaista todellisuutta; telkkarin katselua ja työntekoon käytettyä aikaa.

En ihmettele mainostajien kiinnostusta televisiota kohtaan. Ihmiset katsovat sitä ‚työkseen‘. Voin tässä elvistellä vähäisellä television katselulla. Meillä on telkkari vain Sotkamossa, jossa vietämme neljänneksen (kvartaalin) vuodesta, mutta Loviisassa keskitymme työn tekemiseen. Radio, Internet ja printtimedia täyttävät arkiset tietotarpeemme.

TELKKARIRIIPPUVUUDEN LUVUT YLLÄTTIVÄT

Telkkaririippuvuutemme selittyy tietenkin sillä, että aloitamme aikaisemmin, nuorempina, ja töihin menemme vasta pitkän koulutusjakson jälkeen. Telkkarin katselu jatkuu viimeiseen hengen vetoon asti; työtä tehdään nelisenkymmentä vuotta. Käytettyjen TV-tuntien määrä työmäärään verrattuna yllätti minut. „Töllötin“ on oiva nimi laitteellee, joka on nykymuotoisena YLE:n pääjohtaja Michael Jungnerin taannoisen lausunnon mukaan siirtymässä historiaan. Digitaalisuuskaan ei pelasta telkkaria? Nuoret eivät enää siitä piittaa. Tilalle tulee uusia ajan tappamisen välineitä (kännykät, ipod, mp3, internet jne.).

Ajankäyttömme uudelleen organisoituminen kiinnostaa tietenkin mainostajia ja poliitikkoja. Ranskan vaalit kertovat edelleen medioiden keskeisestä roolista kamppailussa. Sarkozy voi voittaessaan kiitellä hyviä suhteitaan media-alan johtajiin. Royal kamppailee ruohonjuuritason menetelmiä hyödyntäen (sissimarkkinointi, mielenosoitukset ja julkisuustempaukset).

MITEN SUOMESSA?

Finnpanel on suomalainen sähköisiä medioita tutkivat yksikkö. ”Suomessa on tutkittu television katselua jo vuodesta 1960 lähtien. Tuolloin tutkimukseen valitut henkilöt pitivät päiväkirjaa siitä, mitä ohjelmaa kuka kulloinkin katsoi. Päiväkirjamerkinnät tehtiin viidentoista minuutin jaksoissa. Vuonna 1987 television katselun mittaamisessa otettiin käyttöön TV-mittari, jolloin tutkimukseen osallistuvien talouksien television katselua siirryttiin mittaamaan elektronisesti sekunti sekunnilta.”

KOLME TUNTIA JA YHDEKSÄNTOISTA MINUUTTIA

Finnpanel lehdistötiedote julkaisuvapaa: 8.4.2002. ”Television katseluun käytetty aika on kasvussa. Television katselu on lisääntynyt 9 minuuttia eli noin 5 % keskimääräisenä päivänä tammi – maaliskuun aikana verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Eniten Tv:n katselu on lisääntynyt ikäryhmissä 15–24 v. sekä 35–44 vuoden ikäiset. 10 vuotta täyttänyt henkilö käytti tammi-maaliskuussa 2002 television katseluun keskimäärin 3 tuntia ja 19 minuuttia päivässä.

Amerikkalaiset tekevät pidempää työpäivää. Suomessa työuupumus on ahkerasti esillä medioissa. Pitäisikö huomion siirtyä telkkariuupumukseen? Informaatioähkystä puhuttiin Internetin alkuaikoina, nyt kun ihmiset ovat verkossa aamusta iltaan, tämä puhe on vaimentunut. Selittyykö sillä, että mainostajat ovat oivaltaneet, missä ihmiset viettävät aikansa ja valmistautuvat uudenlaiseen kampanjointiin. Saas nähdä. Hauskaa vappua!