Kauppakeskuksista ja Kiinteistöistä

Juttelimme eilen (25.4.2007) lahtelaisen asiantuntijan kanssa kiinteistöistä, rakentamisesta, kauppakeskuksista. Miten kauan rakentajilla, keskusliikkeillä ja yrittäjillä riittää intoa rakentaa lisää, entistä suurempia kauppahalleja ja ostoskeitaita? Pääsimme oikein vauhtiin Ideaparkia arvioidessamme. Pohdimme hankkeen kokoa, parkin sijaintia ja Etelä-Suomesta orgaanisesti generoituvaa asiakaskantaa. Vertailimme suomalaisittain suurta hanketta eurooppalaisiin malleihin. Amerikassahan Shopping mall’eja riittää, mutta Suomi on vähäväkinen maa; hyllyjen tyhjentäjien niukkuus meitä pohditutti.

Hankkeen nettisivuilla kerrotaan: ”Ideapark on Suomen ensimmäinen liikekaupunki ja täysin uudenlainen kaupan keskittymä. Katettu liikekaupunki luo ennennäkemättömät puitteet koko perheen viihtymiselle. Ainutlaatuinen miljöö, kansainväliset brändit, ravintolat ja lastenkulttuuripalvelut ovat nopeiden ja ruuhkattomien liikenneyhteyksien päässä.”

Suomalaiset jaksoivat aikoinaan matkustaa Tornioon/Haaparantaan voita ostamaan. Tallinnasta on rahdattu huikeita määriä kaljaa ja tiukkaa viinaa. Keskisen veljesten Tuurin kyläkaupassa on käynyt toinenkin bussilasti. Olemme vaeltajakansaa, mutta mahtuuko Suomen vielä lisää jumboja, retail outletejä, ostoskeitaita ja hypermarketeja?

– Ideapark on huono idea, sillä se perustuu yksityisautoilulle, edistää kerskakulutusta ja heräteostoksia ja vauhdittaa ilmastonmuutosta, kirjoittaa Laura Tohka blogissaan.

Kauppakeskuksia on rakennettu kuin teollisuushalleja aikoinaan. Uusimmissakaan kauppakeskuksissa kassat eivät aina kilise toivotulla tahdilla. Suurissa tiloissa tulee yksinäiselle kulkijalle orpo olo. Ideapark tavoittelee vuositasolla seitsemää miljoona vierailija. Alku näytti hyvältä.

– Miljoona meni rikki joulukuussa, tammikuussa väki väheni seitsemään sataan tuhanteen, mutta maaliskuussa isossa putiikissa kävi vain neljäsataa tuhatta, minulle kerrottiin.

Seitsemän miljoonan kävijän raja saattaa rikkoutua, mutta huolia riittää silti. Henkilökuntaa palkattiin alussa yli tuhat, nyt kaavaillaan myyjien ja avustajien kierrättämistä, koska väkeä ei voi pitää puodeissa tasaisena mattona. Kustannukset karkaavat käsistä, koska ostajia / asiakkaita ei tule taloon tasaisena virtana. Kesästä ei vielä tiedetä. Saadaanko turistit houkuteltua uimarannoilta ja kesämökeiltä ostoskeskuksiin kauppareisulle?

Liikekeskus Ideaparkissa on 100 000 neliömetriä, eli 10 hehtaaria. Se vastaa kooltaan kolmea Helsingin Messukeskusta tai 15:ta jalkapallokenttää. Rakennuksen betonirunkoon on uponnut 2500 henkilöauton verran terästä. Ideaparkia on verrattu maailman suurimpaan työllistäjään, WalMartiin. Minulle tulee mieleen Tuurin kyläkaupan toinen versio.

Tätä kirjoittaessani en ole vielä käynyt kohteessa. Olen ajanut muutaman kerran ohi ja mietteet ovat aina olleet tämän tekstin mukaisia. Projektin alulle panija on puolustellut hankettaan hyvillä argumenteilla. Tyrmääviä asiantuntijoita on ollut liikkeellä ennen ja jälkeen toteutumisen.

En halua esiintyä pahan ilman lintuna, en piirrä pirua seinälle. Ilmoittaudun uteliaaksi ja tiedonjanoiseksi kansalaiseksi, joka kaipaa lisätietoa kaupan kehityksestä. Pitääkö Suomeen rakentaa lisää neliöitä kauppaa varten? Pankeilla riittää toki rahaa, koska teolliset investoinnit ovat laskussa. Mitä mieltä olette? Ovatko kaupan kasvavat neliöt viisasta tai visaista talouspolitiikkaa?

Joulukuussa keskisuomalaisessa kerrottiin Jyväskylän suunnitelmista rakennuttaa massiivinen kauppakeskittymä Keljonkankaan tuntumaan 9-tien varrelle. Eteläportti-nimellä kulkevasta keskuksesta kaavaillaan yli 200.000 neliömetrin suuruista kompleksia. Aika huimaa, jos vertaa Lempäälässä vasta avattun Ideaparkin „vain“ 104.000 neliöön. Kaupunginjohtaja Markku Andersson korostaa volyymin ja näyttävyyden merkitystä hankkeen markkinoinnissa yrittäjille ja yleisölle. Ovatko Lappeenrannasta Jyväskylään muuttanut Andersson ja kaupunginarkkitehti oikeassa?
– Herre min Gud, ajattelen itsekseni loviisalaisen minimalistin ja pikkusievistelijän näkökulmasta.

Meillä [Loviisassa] kaavaillaan kahta atomivoimalaa. Voimme kaupata ylimääräiset ytimen halkeamiset ja elektronien värinät saksalaisille, ruotsalaisille, muille eurooppalaisille, mutta mistä ihmeestä porukat saadan pyyhältämään Jyväskylään ostoksille? Olenkohan minä tipahtamasta kehityksen kärryiltä, kun en ymmärrä näiden investointien [hypermarkettien] valo- ja vetovoimaa? Mistä nämä ideanikkarit ovat ideansa ammentaneet? Vai, ovatko ostoskeitaat tervettä ja tarpeellista post-industrialismia, palveluyhteiskuntaan siirtymistä?
„Mikä minussa on vikana?“ kirjoittaa blogissaan ydinvoimasta näin.

Mielenosoittajat rummuttivat tänään Tshernobylin vuosipäivänä Loviisan torilla tunnin verran, symbolina heillä oli mukan oljesta rakennettu mammutti. Seurasimme tilaisuutta toimistomme ikkunasta (torin laidalla) ja ranskalainen vieraamme pyysi mielenosoittajia miettimään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä (Ranska on tunnetusti ydinvoimaan tukeutuva maa).

Al Goren oskarilla palkittu filmi innoitti vielä energia- ja „climate change“ keskusteluun. Elämme hulluja aikoja. Mikään ei riitä, tavoittelemme yhä suurempia ratkaisuja. Ihmisen kokoiset asiat ovat karanneet käsistämme. Olemmeko menttäneet lanttumme hallinnan? Kertokaa se minulle: olen utelias, tiedonjanoinen ja innostun monipuolisesta keskustelusta.

6 Kommentare zu „Kauppakeskuksista ja Kiinteistöistä

  1. „Ideapark on huono idea, sillä se perustuu yksityisautoilulle, edistää kerskakulutusta ja heräteostoksia ja vauhdittaa ilmastonmuutosta, kirjoittaa Laura Tohka blogissaan.“

    Voe helevata sentään näitä kommentteja. Puretaanpa tämä väite osiin ja selvitetään mikä on totuus:

    „perustuu yksityisautoilulle“
    – Ideapark on rakennettu suuren liikenneväylän varrelle, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Sinne on olemassa myöskin säännölliset linja-autokuljetukset. Kun yksityisautolla lähdetään kauppaan, niin silloin todennäköisesti halutaan ostaa sen verran tuotteita, että niitä ei ole kovin mukava kantaa julkisissa liikennevälineissä. Sen sijaan, että yksityisautoilija ajaa ympäri Tampereen ympäristöä ruokakaupassa, huonekalukaupassa ja parissa muussa erikoisliikkeessä, hän voi kaikki ostokset tehdä saman katon alla ja auto seisoo parkissa pihalla. Sen sijaan, että yksityisautoilija ajelisi ympäri Tampereen keskustaa eri liikkeissä ja seisoisi liikennevaloissa tyhjäkäynnillä, hän voi ajaa isoja väyliä pitkin suoraan Ideaparkkiin ja kotiin ja sitä kautta kuluttaen vähemmän aikaa ja energiaa.

    „edistää kerskakulutusta“
    – Jokainen liike, joka myy muuta kuin aivan perustarvikkeita voidaan luokitella edistäväksi kerskakulutusta. Tällä ideologialla kaupoissa saisi olla vain yhtä geneeristä merkkiä oleva tuote eikä sillä kilpailijoita, sillä brändien mielikuvien perusteella ostospäätösten tekeminen on kerskakulutusta. Saman tien voisimme mennä säänntöstelytalouteen, jossa kaikilla on tietty määrä tiettyjä tuotteita, joita saavat kuukaudessa vastineeksi yhteiskunnalle tehdystä työstä (eikö sitä kokeiltu tuossa naapurimaassa).

    „heräteostoksia“
    – näitä heräteostoksia ei varmasti tehdä sen enempää kuin siinä lähikaupparyhmittymässä. Joskus ihminen tarvitsee jotain, joskus ehkä ei? Etkö itse ole tehnyt yhtään turhaa ostosta? Jos ihminen ei pysty vastustamaan mainontaa, ei hän voi olla vastuussa omista (tai muiden) rahoista.

    „vauhdittaa ilmastonmuutosta“
    Onko esittää jotain todisteita tästä? Tiedämme, että liikenne mahdollisesti aiheuttaa ilmastonmuutosta, mutta edellämainittujen seikkojen perusteella on mahdollista, että ostosten keskittämiminen Ideaparkkiin voi jopa vähentää pakokaasupäästöjä.

    Miksi hyökätään Ideaparkkia vastaan, jossa ihmiset käyvät hankkimassa perustarvikkeita, joita tarvitaan elämiseen?

    Miksi nämä ihmiset eivät hyökkää Lapinmatkailua vastaan? Kymmenet- jopa sadantuhannet ihmiset matkustavat Lappiin joka talvi ja usein henkilöautolla. Kun etelästä lähtee Lappiin, niin kilometrejä tulee yli 2000km. Se on pientä verrattuna siihen muutamaan kilometriin mitä ihmiset ajavat ylimääräistä kun poikkeavat Ideaparkkiin.

    Miksi nämä ihmiset eivät hyökkää Ruotsin ja Viron matkailua vastaan. Nykyään suurin osa näistä matkailijoista tulee kauempaa kuin aivan etelä-Suomesta. Ensin ajetaan muutama sata kilometriä linja-autolla, junalla tai henkilöautolla ja sen jälkeen laivalla edestakaisin. Siinä saastutaan Itämerta yhtälailla ja tuodaan Virosta kaikkea turhaa ja litroittain alkoholia. Miksi kukaan ei valita näistä heräteostoksista ja kerskakulutuksesta? Eikö ole parempi että sekin raha jää Pirkanmaalle kuin Viroon?

    Voi kun ihmiset ajattelisivat asioita ennen kuin kommentoivat…

  2. Lisäyksenä vielä:

    Kävin katsomassa Laura Tohkan blogia, koska en henkilöä tuntenut. Blogi selitti kommenttien sisällön. Hän on Vasemmistoliittolainen, jossa vastustetaan kaikkea yksityisyrittäjyyttä siitä huolimatta että ne yritykset pitävät tätä maata pystyssä. Siellä on taidettu ajaa Vasemmistoliiton poliittinen ideologia niin syvälle, että oma kriittinen ja puolueeton ajattelu ei ole enää mahdollista. Näitä vastaan on turha taistella, Meinasin kommentoida hänen kirjoitustaan, mutta sitten huomasin, että ei kukaan muukaan ole hänen kirjoituksiaan kommentoinut. Ajanhukkaa…

    Omien aivojen käyttö ja kriittinen ajattelu sallittua, jopa suositeltavaa. QES/QED – Question Everything Said/Question Everything Done

  3. Kiitos hyvästä puheenvuorosta. Olet ruotinut asiaa hyvin. Onhan ostokset rahdatavat myös pienempiin kauppoihin. Pirkanmaa ja Viro vertaus on hyvä. Heräteostoksia tulee tehtyä, myönnetään. Tavaraa on nurkat pullollaan. Sidoin tähän vielä paikallisen päänsärkymme – ydinvoiman – joka Hiroshima päivänä herättä tunteita. Elämme monimutkaisessa maailmassa. Pressosta löytyy asioita ruotivia ja pohtivia ihmisiä. Olemme aidosti hakemassa monipuolista vastausta Ideapark tyyppisille investoinneille. Sinä vastasit rohkealla ja raikkaalla kannanotolla.

  4. Poimin tuon väitteen nimenomaan hänen [Laura Tohkan] blogista. Olin kiinnostunut uuden asian synnyttämistä reaktioista. Jyväskyläläisten reaktiot kaksi kertaa suuremman idean ympärille ovat jyrkän torjuvia.

    Loviisassa torjuntaa tulvii saksalaisen E-Onin suunnittelemaa ydinvoimalaa vastaan. Täällä puhutaan kahdesta uudesta y-voimalasta, missä on järkeä, koska kahden aikaisemman elinikä on vain plus parikymmentä vuotta. Rakentamiseen ja suunnitteluun menee kymmenen vuotta. Poliittisen päätöksenteon aikajanasta ei ole aavistustakaan. Ilmastomuutoskeskustelu auttaa kuitenkin keskustelun avaamisessa. Tämän päivän Östra Nyland lehdessä oli täyslaidallinen Y-voiman vastaista tunneälyä.

  5. En tiedä tarkalleen mikä on Jyväskylän tilanne ja ymmärrän vastustuksen, jos se kauppakeskus on suunniteltu lähelle muuta asutusta. Toinen asia, mitä pitää miettiä on mikä on Jyväskylän keskuksen asiakaspotentiaali. Muistaakseni Ideaparkin tapauksessa asuu 1.5 miljoonaa ihmistä 200km säteellä. Onko tilanne sama Jyväskylässä, vaikka siellä suunnitelmissa on kaksi kertaa isompi liikekeskus. Ideapark ei todennäköisesti tule jäämään tuon kokoiseksi jos se vähänkään menestyy.

    Ymmärrän loviisalaisten huolen ja ydinvoimalan sijoitus tulee aina olemaan ongelma. Toisaalta se on yksi tehokkaimmista ja puhtaimmista energianlähteistä mitä meillä on tällä hetkellä tarjolla.

  6. Ideaparkilla on laajennussuunnitelma. Sijainti on liikenteellisesti ja demgraafisesti mielenkiintoinen. Kanadasta ja USA:sta löytyy tietenkin malleja ja esimerkkejä. Jyväskylästä tulee mieleen copy-cat. Ahkeroin tämän kysymyksen parissa lisätäkseni ymmärrystäni.
    Kun Katinkulta rakennettiin aikoinaan Sotkamoon, pidettiin sitä huikeana virheinvestointina. Muutaman konkan ja laajennuksen jälkeen siitä on tullut alueen matkailun pelastaja. Club Medin edustajat totesivat minulle 90-luvun alussa (pankkikriisin jälkeen), että Katinkulta on liian pieni; ei kiinnosta. Mielenkiintoa vähensivät myös logistiset syyt: Kajaanin kenttä ei vetänyt tarpeeksi isoja koneita. Kommentoit jo matkailua ja sen ilmastovaiktuksia, joka tietenkin voi sekin olla urbaanilegendaa, koska pitkän aikavälin ilmastovaihtelut saattavat johtua aurinkoenergian heilahteluista. Käytössäni ei ole mittareita, ei pätevää tietoa, joten mielipiteillä on pakko pärjätä.

    Katinkulta siirtyi yrittäjien, Skopin, roskapankin ja Pöyryn omistuksen jälkeen brittiläiselle kiinteistö / matkailualan yritykselle. Pääsiäisenä väkeä riitti sekä Vuoktatin rinteillä, Katinkullan huviloissa ja tiloissa sekä yölintujen tahdittamalla parketilla. Vuokatissa rakennetaan vilkkaasti. Kiinteistörakentamisessa on se hyvä puoli, että ne jäävät taloudellisista heilahteluista huolimatta pystyyn.Loppu hyvin, kaikki hyvin.

    Amerikkalainen näkökulma: matkailukohde tulee kannattavaksi kolmen konkurssin jälkeen. Pääomakulujen maksattaminen alkuvaiheen toimijoilla helpottaa kannattavaan toimintaan siirtymistä. Mitähän Zhong sanoo tästä väitteestä?

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s