Viipurissa Rakentaminen Vilkasta

SELLAINEN OL VIIPURI, KARJALAISTEN KAUPUNKI

YLE kertoi, että Viipurissa rakennetaan vilkkaasta. Rakentamisen kohteena on 160 000 kerrosneliötä. Uutisen mukaan, huomio on siirtynyt myös Viipurin vanhan kaupungin puolelle.

Tästä tuli mieleen, miten paljon / vähän tiedämme Venäjän kehityksestä. Pressossa käsitellään kotimaan asioita. Vientiteollisuutemme saavutukset nousevat aika ajoin pintaan. Politiikan ilmiöt ja lööpit saavat osansa, mutta Venäjä, kuka kirjoittaa Venäjästä? Kuka tietää Venäjästä? Mistä saisimme tänne bloggaavan Venäjä asiantuntijan?

Olisi mielenkiintoista käydä keskustelua metesäteollisuuden tulevaisuudesta Venäjällä ja suomalaisten teollisista investoinneista. Nokia renkaat rakentaa tehdasta Venäjälle. Mitä muuta rajan takana tapahtuu? Kostamuksessa on elektroniikan sopimusvalmistusta. Venäläinen öljy-jätti on pörssiarvoltaan kaksi kertaa Nokiaa suurempi. Tiedämmekö riittävästi venäläisestä energia-busineksestä ja -politiikasta?

SUOMI MENETTI VIIPURIN

Suomi menetti Viipurin 60 vuotta sitten. Mitä Viipuri on merkinnyt suomalaisille? Miten siihen on suhtauduttu sotien jälkeen? Entiset viipurilaiset palaavat suomalaisen Viipurin suuruuden päiviin ja siihen, miten sota hääti heidät kodeistaan.

Zong käsittelee „Paine kasvaa Kiinassa“ blogissaan Kiinaa, talouselämää, historia, arvoja, asenteita, ilmiöitä ja ajankohtaisia aiheita. Zong antaa arvoakasta taustatietoa Kiinasta, mutta en ole nähnyt aktiivista Venäjä asioista kirjoittajaa. Loviisasta Venäjän rajalle on matkaa sata kilometriä, Pietariin vaivaiset 300 kilometriä. Jyväskylä ja Kuopio ovat kauempana. Omat tietoni Venäjästä ovat pinnallisia ja pirstaleisia. Haluaisin kuitenkin tietää enemmän, mitä lähinaapurissa tapahtuu; ihmisten ääniä, tavallista puhetta, kertomuksia arjen sankareista.

ZSIRINOVSKI LUPAA VIIPURIN TAKAISIN

HS-haastattelu: Presidenttiehdokas Zsirinovski lupaa voiton tullen Viipurin. Puoluejohtaja ja presidenttiehdokkaaksi lähtevä Vladimir Zsirinovski epäilee, että Venäjän presidentti Vladimir Putin koettaa palata presidentiksi jo pian presidentinvaalien jälkeen.

Vauhdikkaana poliitikkona tunnettu Žirinovski naurahtaa, että voitettuaan hän palauttaisi Viipurin Suomelle. Žirinovski sanoo Helsingin Sanomille, että oikein toimiessaan suomalaiset eivät tosin olisi koskaan Viipuria edes menettäneet.

Suomessa asuu jo yli 40 000 (2006 lopussa 41 758) äidinkielenään Venäjää puhuvaa: suomalaisten kanssa 1) avioituneita, 2) inkeriläisiä paluumuuttajia sekä 3) venäläisiä eri alojen ammattilaisia. Näin Venäjästä ja Karjalasta kirjoitellaan Keskustelut Hesari.fi palstoilla.

Venäläiset ovat perustaneet Suomeen kymmeniä järjestöjä ja osallistuvat kunnallispolitiikkaan. Suuresta määrästään huolimatta venäjänkieliset ovat edelleen suomalaisille melko tuntematon vähemmistö.
KARJALASTA KAJAHTAA

Karjala aihetta käsitellään YLE:n 10-osaisessa dokumenttisarjassa Muistojeni Karjala. Vieraile Karjala-aiheisella verkkosivustolla, ks. www.yle.fi/teema/karjala.

Suomi menetti Viipurin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Kaikki kaupungin 86 000 asukasta ja koko Karjalan kannaksen yhteensä yli 400 000 asukasta asutettiin uudelleen Suomeen. Viipurin ja Karjalan kannaksen menetys on ollut itsenäisen Suomen historian suurin tappio. Se on ollut kansallinen trauma. Sodassa suuri määrä ihmisiä menetti kotinsa ja yhteytensä menneeseen.

RAUTAESIRIPPU

Sodan jälkeen rautaesirippu laskeutui Viipurin ja Suomen välille, kapitalismin etuvartiosta tuli neuvostokaupunki. Kotinsa rajan taakse menettäneet suomalaiset matkustivat turistibussilla 60- ja 70-luvuilla ”ystävyysmatkoille” Leningradiin, nykyiseen Pietariin, päästäkseen edes tunnin pysähdyksen ajaksi tutkimaan entisen kotitalonsa nurkkia. Niiden näkeminen kirvoitti matkalaisissa sekä surun että ilon kyyneliä. Uusia viipurilaisia entiset viipurilaiset muistivat kapitalistisen maailman pikku ihmeillä, kuten kuulakärkikynillä, sukkahousuilla ja purukumilla.

TV1
pe 8.12. klo 17.10 ja su 10.12. klo 12.05

Ohjelmassa menetettyä Viipuria muistelivat arkkitehti Riitta Thuneberg ja arkkitehti. Riitta Thuneberg on yksi Viipurin viimeisistä ylioppilaista. Viipurissa syntynyt Vieno Remes tapaa venäläisen Nadezhda Lavrinenkovan, joka muutti sodan jälkeen hänen kotitaloonsa asumaan. Toisen polven viipurilainen Eve Hietamies löysi Viipurin vasta tutustuessaan Viipurin katulapsiin huoltokoti Dikonissa.

GLOBALISAATIO NÄKYY OHUENA TARINAVIRTANA

Kuka kirjoittaisi Venäjästä, Viipurista, Moskovasta, suuresta Venäjän maasta? Samalla huomaan, ettei Presossa oli blogeja Ruotsista, Norjasta, Eestistä, Ranskasta, Belgiasta, Britanniasta, Saksasta, USA:sta. Viva Espanjasta kirjoitetaan, muttei Vietnamista, Brasiliasta, Romaniasta, Puolasta, Mexicosta, Kanadasta jne. Globalisaatio ei heijastu blogien kautta. Elämme edelleen omassa pienessä Satumaassamme. Tarkastelemme elämän menoa paikallisista ja kansallisista näkökulmista. Takapiriu kirjoittaa PersonalEU:sta. Löysin Americano nimisen blogin. Oletan, että Mobile Cowboy tuntee kansainvälisiä asioita. Voisimmeko lähestyä globalisaatiota ilmiönä ja vaikutuksia uudella tavalla.

Lähden tästä Oma mökki 2007 messuille Helsinkiin. Mahdolliset kommentit menevät hyväksyntään vasta iltamyöhään. Hauskaa viikonloppua!

6 Kommentare zu „Viipurissa Rakentaminen Vilkasta

  1. Siinä olet, Helge, kyllä harvinaisen oikeassa, että useimmat suomalaiset elävät kyllä jossain kumman satumaassa. Varsinainen sokea piste on Venäjän kohdalla. Sattuvasti on sanottu, että kun suomalainen menee Venäjälle, siirtää hän kelloaan tunnin eteenpäin ja asenteitaan 20 vuotta taaksepäin. Sellaista bloggaria emme takuulla tänne Pressoon halua, mutta asiallinen havainnoija voisi olla kullan arvoinen.

    Itse toimin yrityksen hallituksessa, jonka asiakkaina ovat mainitsemasi PKC Kostamuksessa, Nokian Renkaat Pietarissa, sekä Connecto Viipurissa. PKC on sitä paitsi juuri startannut kunnianhimoisen projektin Pihkovassa, josta käsin aikoo palvella sekä Leningradin alueen asiakkaat, että kenties myös osaa Eurooppaa. Mutta kun minulle ehdotettiin, että pystytettäisiin edustusto Pietarin sijasta paljon kustannuksiltaan edullisempaan Viipuriin, nousi heti omaankin mieleeni romahtamassa oleva Viipurin asema, räntäsade ja Adidaspipoiset ja näädännaamaiset trokarit. Kyllä nyt olisi tosiaankin aika herätä.

  2. Totta puhut. Tuo asenteen ruuvaaminen 20-vuoden takaisesta ‚tähän aikaan‘ vaatii asiallista ja monipuolista tietoa Venäjän talouselämän kehityksestä. Venäjää käsitellään edelleen uhkana eneriga-, puu- ja maahantuolopuolella.

    Vieläkin meillä pelätään vallan vaihtumista Venäjällä. Demokratioissahan se vaihtuu jaktuvasti. Äsken Suomi sai uuden hallituksen. Se tuskin pelotti ketään muita kuin osaa suomalaisia. Ranska saa muutaman viikon kuluttua uuden presidentin. Valta vaihtuu USA:ssakin. Yritystasolla USA on high-techissä Venäjää suurempi uhka. Ruotsi kilpailee kanssamme monilla tasoilla. Yhteistyö Venäjän kanssa saattaisi edelleen avata meille uusia mahdollisuuksia.

  3. Hieno avaus Helge!

    Olisi todella upeaa jos saisimme „edustajamme“ kaikkiin kulttuureihin. Mieluiten jopa paikan päälle mutta ao. maan syvällisesti tunteva Suomessa asuva voisi lisätä kulttuurien vuorovaikutusta. Maailmassa lienee noin 200 maata, joten nyt olisi lähettiläspaikkoja tarjolla. Eikä kieli varmaankaan ole ensisijaisena rajoitteena. Riittää jos on sanottavaa. Aiheet voi valita itse.

    Ja kaikki saadaan saamalla mukaan ensin se ensimmäinen ja sitten…

  4. Olen miettinyt, miten Expatit saataisiin tänne kirjoittamana. Asuin itse 90-luvulla Ranskassa ja meillä oli silloin sisäinen JataNews -palvelu, jonka kautta saimme faxilla tuoreimmat uutiset Suomesta ja välitimme omat tietomme takaisin. Internet ja blogit mahdollistaisivat monikansallisen Presson.

    Hyvä pointi, tuo kieliasia, kirjoittaisivat vaikkapa jotain yleiskieltä käyttäen. Eihän Presson tarvitse olla umpisuomalainen. Kirjoittahan Takapirukin EUGLISHIA.

  5. Ja kyllähän tässä maassa on sellaisia maahanmuuttajiakin, sekä pakolais- että työperäisiä, joilla halutessaan olisi paljonkin annettavaa. Ja monilla meistä saatavaa.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s