Yritysbloggaamisesta Sellutehtaaseen

Ihmeellinen päivä. Päätin jo eilen illalla aloittaa sarjan, jossa esittelisin tunnettuja ja tuntemattomampia suomalaisia yritysbloggaajia ja verkkoaktivisteja, jotka käyttävät verkkoa aktiivisesti päivittäin työvälineenä; busineksen teossa. Sitten verkko näytti aurinkoisen puolensa. Postia tulee jatkuvalla syötöllä maailman laidoilta tulvimalla (The world is flat). Roskan seassa on tänään poikkeuksellisen paljon asiaa. Olemme uuden ajan kynnyksellä. Suomessa tapahtuu suuria muutoksia. Moni keksijä tulee kaapista ulos uusilla ideoilla. Cowboy kirjoitti jossain kaappihumanisteista. Muunnan hänen kehittämää sanaa kaappikeksijöiksi.

SKYPE

Päivä saikin toisenlaisen käänteen. Tästä tuli surfing safari. Ensin seikkailin Uudessa-Seelannissa. Matka jatkui Espanjan Kataloniaan, Barcelonaan. Sitten Ukrainaan ja Kazakstaniin. Kirjoitinko nimen oikein? Meidän pitäisi löytää sementtiä laivalasteittain. Huh! Tehtävä on osoittautunut oletettua vaikeammaksi. Eiköhän tuo tuosta. Kazakstanista pitäisi löytyä viljaa, maissia ja oli ostoslistalla jotain muutakin. Lampaita, aivan oikein, tarvitsen tuhansia lampaita, 3 000 tarkkaan ottaen. Niitä saa Uudesta Seelannista ja Austraaliasta. Suomalaiset pääsiäislampaat säästämme. Afriikka on nousussa. Mistä löydän 5 000 nautaa? Tuskinpa Suomesta. Mutta meiltä löytyy sahatvaraa, kännyköitä, kaapelia ja laadukkaita raknnustarvikkeita, sekä suunnittelua. Pohjois-Afriika panostaa matkailuun, koulutukseen, terveydenhoitoon ja teknologisen infrastruktuurin kehittämiseen. Suomelle on tulossa uusi rooli. Teimme siellä pitkään töitä ennen saartoa. Suomalaisilla on hyvä maine, rakentakaamme sen pohjalta uutta. Suomalaista osaamista tarvitaan.

PUHELU

Mietimme metsäteollisuuden tulevaisuutta. Miten nopeasti biodiesel (Podcast, MP3), biofuel ja etanoli nousevat? Mikä on printed electronics paperituotannon rooli parin vuosikymmenen kuluttua? Amerikassa ei enää ole perinteisen paperin kasvua. Painokoneet voidaan kohta siirtää Kiinaan ja Aasiaan, koska siellä vielä markkinat kasvavat. Vesien suojelusta kehittyy iso bisnes. Se on osa USA:n Homeland securtyä ja Globaalia ulkopolitiikkaa. Öljyn merkityksestä puhutaan paljon, pärjäämme ilman sitä, vaikka emme saisi tipan tippaa, koska onhan muita energialähteitä, mutta ilman vettä emme tule toimeen. Ihminen on 90 %:sesti vettä. Luut ja lihakset pitävät vain vesisäkkiä kasassa.

SELLUTEHDAS

Muutetaan se bioreaktoriksi. Puolet ajasta, kun tarvitaan markkinasellua, keitetään sitä ja sen jälkeen muutamme sen bioreaktoriksi. Mitä muutakaan voimme tehdä? Lämpötilan nousu lisää puun kasvua ja kohta meillä on metsät täynnä puuta ja paperikoneet mylläävät jossain muualla. Tehdään puusta sellupohjaista bioidieseliä. Siinä se, mutta ykstyiskohdat jääkööt sikseen. Googlatkaa, tämä on osa suomalaista tulevaisuutta: Suomi elää edelleen metsäsäs ja metsästä. Tekniikka on suomalaisilla hallussa. Asioita on tutkittu. UPM ja StoraEnson ovat jo polkaisseet käyntiin mittavat kehitysohjelmat biodieselin valmistamiseksi. Isot markkinat ovat muualla: mm. USA:ssa, EU:ssa ja Aasiassa. Käytännössä joka puolella.

HYVINVOINTI

Kasaamme kansainvälisten kumppaneittemme kanssa eurooppalaista high-tech klusteria. Onko lukijoiden joukossa asiantuntijoita, jotka tuntevat „Critically Ill Eldelrly Home Care“ hoito- ja hoivastrategioita? Olmme mukana rakentamassa euroopplaista kehitystiimiä, joka ottaa käytöön uutta teknologiaa. Kirjoitan tästäkin tarkemmin. Lisätietoja löytyy meidän kautta.

YRITYSBLOGIT

Kerron niistä tarkemmin, kun nämä arkiaskareet ovat alta pois. Kuten huomaatte, tämä päivä on vienyt miestä maailman laidalta toiselle. Olemme panostaneet traiding yhteistyöhön ja tulokset näkyvät päivä päivältä vilkkaampana toimintana. Suomalaisilla on hyvä maine, meihin luotetaan. Kansainvälisessä kaupassa sillä on merkitystä. Olemme myös ahkeria, tunnollisia ja vähäpuheisia. Kaikilla ei ole aikaa blogata. Ymmärrän senkin. Mutta silti minua kiinnostaa, miten erilaiset toimijat hyödyntävät verkkoja liiketoiminnassaan. Palataan asiaan. Pariisissa kaikki hyvin. Vastauksia odotellessani, toivotan hauskaa viikonloppua!

This is Pulp Fiction!

Tim Roth, Amanda Plummer, John Travolta, Samuel L. Jackson, Bruce Willis, Ving Rhaims, Uma Thurman, Rosanna Arquette, Eric Stoltz, Christopher Walken, Quentin Tarantino, Harvey Keitel, Steve Buscemi, and Danny Devito.

17 Kommentare zu „Yritysbloggaamisesta Sellutehtaaseen

  1. *onko kukaan laskenut biodieselin kokonaiskuormitusta ympäristölle? Maanviljely, lannoittaminen ja työstäminen; siihen käytetty energia ja henkilöresurssit, lisäksi tulee biomassan siirtokustannukset biodiesel-tuotantolaitokseen. Kuulostaa aika paljolta ottaen huomioon biomassan määrä suhteessa saatuun lopputuotteeseen. StoraEnson poistuva johtaja varoittelee, että se saattaa joutua tulevaisuudessa vähentämään paperi- ja sellutuotantoa Suomessa, koska puuta ei ole riittävästi. Puuta kuulemma käytetään liikaa lämmitykseen, entä jos siitä tehdään biodieseliä myös? Biodieselin valmistuksesta tulee myös globalisaation lieveilmiöitä.

    „Castro syyttää Bushia siitä, että polttoaineiden tuottaminen ruoasta rikkaiden maiden asukkaille johtaa nälänhätään kehitysmaissa. Castron mukaan Bush on tuominnut yli kolme miljardia ihmistä ennenaikaiseen kuolemaan edistämällä esimerkiksi maissista tai soijasta tuotettavan etanolin käyttöä polttoaineena.“ HS 29.3.2007

    Vaikka meillä on lääniä, niin biodieselin raaka-aineen valmistaminen vaatii paljon työtä ja aikaa. Onko meillä varaa siihen, maassa jossa työvoimakustannukset ovat erittäin kalliita. Argentiinassa ja Brasiliassa on paljon etanolilla toimivia autoja. Etanoli tuotetaan sokeriruo’osta. Tämä yhtälö toimii niin kauan kuin työvoima on erittäin halpaa ja sitä on riittävästi. Entä mitkä ovat ympäristövaikutukset, kun liikenne kasvaa ja sokeriruokoa tarvitaan enemmän?

  2. Olet pohtinut asiaa monelta kantilta. Oletettavasti paperin valmistus tulee meillä vähenemään. USA:ssa tämä on jo totta. Lyhyellä tähtäyksellä vaiktusuta lienee myös puun hintaan. Näitä malleja haetaan. Metsäteollisuus joutuu pohtimaan tulevaisuuden optioita. Kannattavuusrajaksi on ilmoitettu, kun öljyn hinta on yli 55 taalaa tynnyriltä.

    Ongelmitta muutos ei tapahdu. Tarkastelen asiaa teollisuuden muurroksen näkökulmasta. Suomalaisten kannatta aiankin kehittää tarvittavaa teknologiaa. Perinteiset paperikonemarkkinat tulevat todennäköisesti muuttumaan. Ostajat löytyvät Aasiasta. Näen sieluni silmillä myös, että tarvitaan minipaperikoneita (vrt. terästeollisuus), jotka valmistavat high-quality erikoispaperia.

    Biorekatoriasiassa riittää pohdittavaa. Asiaa pohtivassa tiimissä tarvitaan mikrobiologeja ja kemistejä sekä prosessien kehittäjiä. Tarvitaan myös elintarviketuotannon makroekonomian tuntijoita. Metsän kasvusta yms tietäviä SF on runsaasti. Asiasta kannattaa keskustella. USA:ssa tämä on erittäin vahvasti tapetilla. Nokian entisen vihertävät puheet ennakoivat myös tulevaa.

  3. Ensimmäinen askel ympäristöystävällisempään liikkumiseen olisi vapauttaa hybridi-, sähkö- ja vetyautot veroista. Diesel-vero tulisi poistaa. Tämä ohjaisi pienempään kulutukseen välittömästi. Näin saisimme lisäaikaa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtymiseen. Tämä myös muokkaisi yleisön mielipidettä vihreämpään suuntaa. Harva keskivertokuluttaja tekee vihreitä päätöksiä, jos ne eivät ole vaivatta tarjolla. Jos vaihtoehtopolttoaineilla kulkevat autot olisivat verottomia, kynnys hankkia „vihreä“ auto olisi aivan toinen kuin nykyään.

    GM on vetyauton vuosikymmenen loppuun mennessä. Jos sen hinnaksi Suomessa tulee 80000e verojen takia, ei sitä kukaan tule hankkimaan, mutta jos sen hinta on 40000e verottomana, varmasti sitä myydään. Lexuksen hybridiautot tarjoavat luxusautoja isoilla koneilla, mutta pienen auton kulutuksella. Näillekin avautuisi aivan uudet markkinat, jos niitä myytäisiin verottomana.

    En usko biodieselin kannattavuuteen pitkän tähtäimen ratkaisuna. Enemminkin uskon akku- ja sähköteknologian ja vetyteknologian kehittymiseen, ja ne tulevat korvaamaan nykyiset ratkaisut. Kannattaako siis uhrata resursseja lyhytnäköisesti jonkin kehittämiseen, jos se tulee kuitenkin korvatuksi jollakin muulla muutaman vuoden sisään. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja parin vuoden päästä tilanne on aivan toinen.

    Ympäristöasioista huolehtiminen on hyvä asia, mutta poliitikkojen tämän hetkinen ympäristöinnostus kansan suosion tavoittelemiseksi johtaa helposti huonoihin, lyhytnäköisiin ja kalliisiin ratkaisuihin. Miksi harkitaan päästöpohjaista verotusta? Ensi askel olisi laskea autoveroa, jotta pääsisimme eroon vanhasta moottoriteknologiasta, joka saastuttaa huomattavasti enemmän kuin uudet autot. Näin saisimme muutamassa vuodessa laskettua päästöjä. Nyt päästöverotus iskee pahiten niihin, joilla on vähiten rahaa käyttää auton ostamiseen. Nämä henkilöt, jotka ajavat 10-20 vuotta vanhoilla autoilla, eivät voi yllättäen vaihtaa uuteen autoon vaaditun investoinnin takia. Erityisesti köyhemmillä haja-asutusalueilla ihmisten liikkuvuus laskisi dramaatisesti kustannussyistä.

    „Vihreässä huumassa“ tulee tehdä järkeviä pitkäkantoisia päätöksiä, jotka hyödyttävät ympäristöä sekä ihmisiä, eivätkä rankaise niitä, joilla jo valmiiksi on vähän. Biodieselinkin kannattavuus tulee laskea TCO- ja ROI-analyyseillä, eikä pelkillä ideologisilla mittareilla.

  4. Olet perehtynyt asiaan. Minä lähestyn kysymystä selluprosessien muutostarpeen pohjalta. Mitä jos? paperin kysyntä jatkaa laskuaan? Jos metsäteollisuus tarvitsee uuden kasvualustan? Vertaa Oulu tunnetaan Tervakaupunkina. Mitä Kaakkois-Suomessa tehdään 20 vuoden kuluttua?

    * Hybriidiautot tekevät tuloaan; olen lukenut
    * Bioreaktoreista ei ole vielä käyty keskustelua; paitsi asiantuntijakammioissa
    * Poliitikot ovat tietoisia metsäteollisuuden kehitysnäkymistä; usa:ssa lasku näkyy jo

    Miten paljon kansa tietää näistä? Onko tämä oljenkorsikeskustelua? Pitäisikö miettiä metsälle aivan uudenlaista käyttöä?

  5. Tällä hetkellä StoraEnso valittaa kun Suomesta ei tunnu saavan puuta ja kapasiteettia joudutaan laskemaan joillakin tuotantolaitoksilla. Puuntuonti Venäjältä nähdään kasvavana riskinä, koska tullimaksut elävät ja lisääntyvät. Muutenkin puuntuonti Venäjältä ei ole kestävä ratkaisu, sillä en usko Venäjän yksityisomistajien harjoittavan kestävää puunjalostuspolitiikkaa rahanhimossaan, vaan Karjalan metsää kaatuu sitä mukaa kun paikalle päästään.

    Ainoa tapa, jolla Suomi voi selvitä globalisaatiosta kehittää teknologiaa ja alkaa erikoistua aloilla, tuottaa pienempiä sarjoja kehittyneempiä tuotteita. Tämä sama pätee myös paperiteollisuuteen. Jos saatavan puun määrä on rajallinen, miksi tehdä alhaisen voittomarginaaliin bulkkituotteita, kun voidaan erikoistua ja tuottaa korkean voittomarginaalin erikoistuotteita. Uskon, että massateollisuus tulee poistumaan Suomesta halvemman työvoiman perässä ja jos emme toimi ajoissa, niin myös massatyöttymyys voi olla edessä, jonka vaikutusta tosin vähentää väestön ikääntyminen ja eläkelöistyminen.

    Uskon Suomen olevan 50 vuoden sisällä kaksijakoinen (positiivisella tavalla); yksi ryhmä tuottaa kehittyneitä ja erikoistuneita tuotteita, palveluita tai tietoa Suomeen ja vientiin. Tämä määrä on todennäköisesti huomattavasti pienempi kuin mitä nykyinen teollisuus työllistää. Toinen ryhmä tulee olemaan tämän ensimmäisen ryhmän tukiorganisaatio, joka tuottaa palveluja koko kansalle, mutta jonka viennin arvo on pieni. Tähän kuuluu kaikki poliisista siivoojaan ja valtion virkamieheen. Tämä ei ole vastakkainasettelua, vaikka siltä kuulostaa, enemmänkin erikoistumista omaan osaamiseensa ja symbioosissa elämiseen.

  6. Olen samaa mieltä:

    1. Venäjän puu jalostetaan jatkossa Venäjälle: koneita siirretään sinne

    2. Mallia terästeollisuudesta: erikoispaperikoneita (erikoisterästä), joilla tehdään vaikkpa printed electronics tai muit high-value tuotteita

    3. Selluteollisuudelle tarjosin biorekatoria: olet skeptisempi sen suhteen (biofuels tai muita high-value kemian / mikrobiologian keinoin tuotettuja tuotteita)

    4. EU on kymmenen – parikymmentä vuotta USA:sta jäljessä: palvelut kasvavat ja erityvät eri osaamisalueille.

    5. Globaalit markkinaraot sopivat meille: kun puuhastelemme riittävän monimutkaisten juttujen parissa (sitkeys ja osaaminen) niin muut keskittyvät volymeihin, joka palvele meitäkin, koska voimme ostaa hybriidiautoja ja gadgetteja halvalla, ehkä myös elintarvikkeita, vaikka siinä suosisin lähruokaa omasta ryytimaasta (henk.koht valinta)

  7. Vielä kun saataisiin valtio tukemaan yrittäjyyttä ja suuryritykset ymmärtämään avoimen innovaation päälle, niin lähtökohtaisesti meillä voisi olla lupaava tulevaisuus.

  8. Mielenkiintoinen keskustelu. En ole asiantuntija tälläkään alalla. Ja , kuten Kekkonen aikoinaan esitti, olisin mieluummin lekuri kuin dumari.

    Mutta Suomi on iso maa, joka on ryhtynyt tyhjentämään syrjäkyliään jopa siihen määrään, että kaikissa kunnissa ei ole postia, pankkia, apteekkia, kauppaa. Niiden, jotka vielä ovat paikalla on pakko liikkua tavalla tai toisella. He eivät muuten elä. Ratikka ei liene vaihtoehto Koillismaalla? Metro ei kai sovi Kainuuseen? Kumipyöräinen joukkoliikenne elämisen ehtona saattaa sekin olla liian kallis. Elämisen edellytykset täyttyvät vain omin, vaatimattomin kyydein. Ne on pakko turvata.

    Alkaa vähitellen tuntua siltä, että ainoa tapa pitää maa elinvoimaisena on vetää Pähkinäsaaren rauhan raja. Meistä ei tällä menolla ole isommasta alueesta huolehtijaksi.

  9. Tuohon klo 18.00 jälkeiseen keskusteluun.

    Jos 20 % puuraaka-aineesta jää tulematta, niin kuin Jukka Härmälä kai sanoo, se on meille tosi tiukka paikka. Siitä sinänsä ei vielä massatyöttömyyttä seuraa, mutta sen viimeistään pitäisi herättää. Jotain uutta pitää synnyttää. Aivan niin kuin ennenkin. Tervanpoltosta, sahoihin, selluun, paperiin ja sitten ?. (Eräisiin aikaisempiin kirjoituksiini viitaten: niitä eivät käynnistäneet syntyperäiset suomalaiset vaan maahanmuuttajat) Mobilecowboy; voit hyvinkin olla oikeassa tuossa 50/50 ajattelussa (ei kuvaa prosentteja). Jälkimmäinen hoituu kuitenkin vain jos ensimainittu on kunnossa. Eli mitä nämä „yksi ryhmä tuottaa kehittyneitä ja erikoistuneita tuotteita, palveluita tai tietoa Suomeen ja vientiin.“ tuottavat? Se kai tässä se avainkysymys on?

    Meillä on täällä vain kaksi luontaista raaka-ainetta: Puita ja päitä. Kalikoista voidaan varmaan kehittää taas jotain uutta (vertaa yllä). Mutta globaalissa taloudessa ja vapaassa liikkuvuudessa (joita kumpaakin varauksetta kannatan) aivoviennin riski ylittää kansallisen intressin.

  10. 20 % on 14 – 15 miljoonaa kuutiota. Lämpötilan nousun myötä metsiemme vuosikasvu vahvistuu. Ehkä saamme nuo kalikat irti metsistämme. Härmälän myllyihin tuodaan jo sellua StoraEnson Brasilian tehtailta. Syynä vähroutainen talvi: raskaat koneet eivät saa pöllejä ulos metsästä, sisut ja volvot jumittuvat, kun metsätiet eivät kestä.

    Tätä kirjoittaessani ajattelen, että hirvittäisi olla imatralainen tai lappeenrantalainen, mutta eihän Kaukopäästä ole pitkää matkaa Svetogorskiin. Jos masinat rahdataan rajan toiselle puolelle, niin voivat paperimiehet / naiset käydä sielläkin töissä.

    Toisaalta: Suomi pärjää nyt hyvin. Minulla on sellainen hytinä, että tässä maassa on nouseva polvi, joka hanskaa tervanpolton jälkeisen tilanteen. MobileCowboy lienee yksi näistä. Suhtaudun optimistisesti mahdollisuuksiimme. Ei tämä ole talvisotaa kummempi tilanne. Rautaa rajalle ja sillee!

    HUOM! Takoitin tuolla viimeisellä lauseella paperikoneiden vientiä rajan toiselle puolelle. Siirtymistä on historiamme aikana tapahtunut aikaisemminkin, kun Enso-Gutzeit siirsti koneet ja laitteet Svetogorskista Kaukopäähän.

  11. Kunhan eivät veroita meitä kuoliaaksi, eivätkä pyri leikkaamaan yksilön vapauksia niin Suomi on potentiaalinen vaihtoehto, mutta ei suinkaan ainoa. Tilanteet muuttuu nopeasti ja niihin tulee reagoida nopeasti = personal agility.

  12. Juu Helge, niin suhtaudun minäkin, optimistisesti meinaan. Mutta alkaa olla luovuuden paikka. Aikaa ei ole kamalan kauan. 5 – 10 vuotta. Toki vaikka mitään ei tehtäisi, kyllä täällä elettäisi sen jälkeenkin.

    Kaikki talvet eivät kuitenkaan ole vähäroutaisia eikä markkinalogiikka taivu kalevalaiseen perinteeseen. Kun markkinat ovat siellä missä raaka-ainetta on eniten, niin mitä ihmettä ne yritykset täällä tekisivät? Vaikka kyllähän 500 miljoonan vanhenevalla markkina-alueella vielä mahdollisuuksia on. Vaikka ei välttämättä kasvulla, bulkki tuotteilla.

    „Ei tämä ole talvisotaa kummempi tilanne. Rautaa rajalle ja sillee!“ – Jätettäisikö kuitenkin tämäntasoiset vertailut sikseen? (No offense)

  13. Helge – sorry. Mutta ymmärrän, että ymmärrät.

    „Tätä kirjoittaessani ajattelen, että hirvittäisi olla imatralainen tai lappeenrantalainen, mutta eihän Kaukopäästä ole pitkää matkaa Svetogorskiin. Jos masinat rahdataan rajan toiselle puolelle, niin voivat paperimiehet / naiset käydä sielläkin töissä.“ Ihan hyvä näin. Mutta entä jos ne ei halua masinoita, vaan siirtää rajan?

  14. Se ei taida olla meikäläisen hallinnassa. Uskon, että itäraja säilyy rauhallisena. Kansainvälinen yhteistyö – EU / Venäjä – syvenee. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Viite: Putinin suuri mainos saksalaisessa laatulehdessä EU:n 50 v synttäripäivänä. Tyylikäs ele.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s