VTT ja Luova Talous

jenny, osaaminen voi kompostoitua!

Jenny kirjoitti VTT:stä ja sai minut miettimään. VTT:n tilanteessa ei ole mitään uutta. Jokainen suomalaisyritys joutuu opiskelemaan uusia taitoja kantapään kautta. „Hyvästi luova luokka“, lausahdus on ennen aikainen. Nythän sitä pääsee käyttämään: luovuutta ja osaamista, teknologista ylivoimaa ja kaikkea sitä hienoa ja upeaa, joka VTT:stä löytyy.

Hei garçon, köpötäs tänne!

14.3.2007 10.52 | jenny | Uutiset

Keskiviikon Kauppalehti kertoi suurten työllistäjien työllisyysnäkemyksistä. Kuten moni on varmaan ihan omien empiiristen havaintojen perusteella voinut arvella, teollisuus siirtää jatkossakin tuotantoa ulkomaille halvempien kustannusten toivossa. Maanantain Kauppalehdessä maalailtiin pelottavia kuvia myös tuotekehityksen siirtymisestä muualle. Nokia-vetoisen tutkimuksen poislähtö romahduttaisi muun muassa VTT:n. Se siitä tietoyhteiskunnastakin sitten. Hei, hei luova luokka!

LUOVA LUOKKA KILOMETRITEHTAALLE

Luova luokka, VTT ja uudet tuulet: VTT on instituutio, tutkimuslaitos, postiin verrattavissa oleva laitos, joka on nauttinut tutkimuksen ja tuotekehityksen lihavasta rahoituksesta. VTT on elänyt suljetussa taloudessa, sen palveluksessa on osaavia ihmisiä, mutta nyt on aika tullut avautumiselle. Eihän Nokia ole Suomen ainut yritys. Täällä pusikoissa lienee muutama sata tuhatta yritystä. VTT:n monipuolisempi suuntautuminen toisi uutta osaamista pk-yritysten tarpeisiin. Tulevaisuuden tekijät lähtevät aina liikkeelle autotalleista ja pikkuverstaista. Esimerkkejä maailmalta: HP ja Apple ja tuhannet muut, muualla ja meillä, ovat aloittaneet pienestä.

ASIAKAS- JA MARKKINALÄHTÖISYYS

Lähtisin pohtimaan VTT:n asiakas- ja markkinalähtöisyyttä. Miten ahkerasti VTT:n väki kolkuttaa pikkufirmojen ovien takana? Montako osaamisen myyntimiestä VTT:llä on palkkalistoillaan? Tiedän, että talossa on kumuloitunutta osaamista, jota on kertynyt vuosikymmenien aikana, mutta Valtion Tekninen Tutkimuslaitos kertoo paljon liikeideasta ja taustavoimista. VTT on ollut valtion suojeluksessa. Nokian tarpeet ovat työllistäneet VTT:tä pitkään. Edessä on liikeidean reivaaminen markkinoiden ja laajempien tarpeiden suuntaan.

EIVÄT ASIAKKAAT OLE MAAILMASTA KADONNEET

Jokainen pk-yritys, joka on liian riippuvainen yhdestä suuresta asiakkaasta, joutuu vilkuilemaan uusien tilaajien suuntaan, jos näyttää siltä, että suuri näkymätön käsi ei enää lennätä paistettuja varpusia suuhun ja leivonnaisia ja pullakahveja iltapäivän Espresson aikana.

Mobile 2.0 aloitteellisuus on siirtynyt Amerikkaan. Miten tässä näin pääsi käymään? Web 2.0 ei ole vieläkään noussut suomalaiseen tietoisuuteen. Miksi Applesta ja Googlesta on tullut trendsettereitä? VTT on ollut busineksessä paljon kauemmin. Myönnetään, että meidät yllätettiin. Jankutimme suomalaista osaamista niin kauan, että muut ehtivät opiskella uusia juttuja. Hallitsimme mobilea, olimme tietoyhteiskunnan pioneereja. Nyt lähettelemm samoja vanhoja tekstareita ja sähköposteja. Maailma on muttunut. Me olemme juosseet juoksumatolla, polkeneet tunturiamme. Ovet Eurooppaan ja maailmalle ovat jääneet avaamatta. Ei Nokia voi vetää koko konkkaronkkaa perässään.

SOPEUTUMINEN MARKKINATALOUTEEN

VTT:ssä luova luokka on toiminut suojatussa ympäristössä. Paha maailma, taloudellisine paineineen on pysynyt kauan hienojen toimitalojen porttien ulkopuolella. Tämä on tuudittanut turvallisuuteen. Suomessa uskottiin kauan, että pärjäämme osaamisella, mikä pitää paikkansa, mutta aika ajoin joudumme uudistamaan osaamistamme. VTT, Nokia, Suomi Elää Metsästä Klusteri, ja pienimmistä pienimmätkin narikat joutuvat kohtaamaan markkinatalouden nurjimman puolen ja silloin opetellaan nöyryyttä, kiristetään vyötä ja keksitään aidosti uutta ja innovatiivista.

GLOBAALIT MARKKINAT

Tutkimusrahat eivät ole tulleet VTT:lle kuin Manulle illallinen. Mutta onhan siellä eletty pitkään suhteellisen turvatussa taloudellisessa ympäristössä. Valtiolta on tullut ruhtinaallisesti T&K rahaa, Sitra, Tekes ja TE-keskus ovat tukeneet VTT:n hankkeita. Isolla valtiolla on ollut, millä mällätä ja tietenkin valtiotalouttamme suuremmalla Nokialla on ollut paljon rahaa ja tarjolla sopivia toimeksiantoja.

ONKO HUIPPUOSAAMINEN TYLSISTYNYT?

Puhutaan huippuyliopistojen tarpeesta. Nämä puheet eivät ole nousseet tyhjästä. Globalisaation seuraavan oppitunnin vaikutukset ovat olleet pidemmän aikaan tiedossa. Mutta usko nokialaisten suomalaisuuteen on järkyttynyt vasta viime kuukausina. Iso kännyjättiläinen taistelee kovia vastustajia vastaan maailmanlaajuisessa markkinasodassa ja sen on pakko pysyä huipulla tai joudumme kohta tilanteeseen, jolloin keilaniemen lasitaloista tehdään kasvihuoneita.

LUOVA ONGELMANRATKAISU

Jos koskaan, niin nyt sitä luovuutta tarvitaan. VTT:ssä, Nokiassa, KTM:ssä, KL:ssä ja kaiken karvaisissa pikkuyrityksissä. Suomi etenee ajopuun tavoin, päivä päivältä lähemmäs väistämätöntä rakennemuutosta, joka pakotta uuteen ajatteluun, uusiin strategisiin alliansseihin ja luoviin ratkaisuihin. Suomi on liian pieni Nokialle. VTT saattoi kasvaa liian suureksi Suomelle, mutta onhan tuolla markkinoita rajojemme ulkopuolella.

OPPIVA ORGANISAATIO OPPII MUILTAKIN

Eihän tästä maasta mitään luovan talouden ihmeverstasta tule, jos aina huudamme yhden ainoan autuaaksi tekevän nimeen. Jumala meitä auttakoon! hokema on muovattu muotoon: Nokia ja valtio meitä auttakoot! Näin toimien ajamme itsemme pienen lapsen tavoin nurkkaan. Aikuinen Suomi ottaa vastuuta itsestään, ottaa oppia esikuvistaan, taaplaa tyylillään, opiskelee globalisaation metkuja ja konnankoukkuja, kehittää, innovoi, kehittää uusia juttuja. Mitä Nokia on keksinyt? Ei siellä ole Bell’iä, ei Marcon’ia. Nokia oppi soveltamaan uusia teknologisia ratkaisuja, kamppaili monen kriisin läpi, oppi tekemistään virheistään. Näin jokainen kynnelle kykenevä suomalaisfirma oppii tekemään omia juttujaan. VTT:kin oppii. VTT:ssä on osaamista. Jos sieltä puuttuu taitoja, voihan niitä ostaa. Ostavathan yrityksetkin VTT:n palveluja. Kyl’ se siit’ selviää.

8 Kommentare zu „VTT ja Luova Talous

  1. Jos väität, että tämän aikaansaaminen vei kahvikupposellisen verran aikaa niin!!!!! Olihan muuten iso kuppi ja juoma kylmää kun lopetit.

    Otan kommentoidakseni yksityiskohtia myöhemmin. Kaksi asiaa:

    Muistetaan nyt, että nyt menee hyvin.

    Meidän ongelmamme tulevat olemaan ongelmia vain siksi, että olemme omilla päätöksillämme rakentaneet systeemin, joka elää omaa elämäänsä. Se on siis korjattavissa niin ikään omilla päätöksillä.

    Maamme on kotimarkkinoillammekin mittatappio, runsas 1 % EU:n väestöstä. Eli kaikki mitä täällä tehdään on vain vietävä. Markkinat eivät lopu kesken.

  2. Kun en juo kahvia, puhun ajasta. Kyllä 10-20 min. paljon kirjoittaa. Voisit ehkä muutenkin käsitellä tuota Aasiaa. Tunnet aluetta, mitä media ei tee. Mitä sanot Intian uhasta ainakin tuollaiselle laskentaa edellyttävälle suunnitelulle. Intiassa kai osataan melko runsaasti englantia, mikä lienee Kiinassa pullonkaula?

  3. Intia on uhka ja mahdollisuus. Sieltä löytyy sitä samaa osaamista kuin meiltä mutta toisenlaisessa paketissa. Intia ja Kiina tavoittelevat massa ja volymituotteita. Olmme nänheet kaiken aikaisemmin. Aikoinaan puhuttiin Japanista ja Koreasta. Viiden vuoden kuluttua suomalaisyritykset investoivat Afriikkaan. Kuljemme vielä kauan halvan työvoiman perässä. Kiinan pullonkauloja on paljon:

    1. maaseudulla vaaniva köyhyysloukku
    2. vesi, energia ja ympäristö
    3. kehitys tapahtuu pienillä rajatuilla alueilla
    4. hyvinvoinnin vieminen maaseudulle on suuri haaste
    5. väestötiheys tuntuu
    6. Shanghai vajoaa, kun vesi pumpataan alta pois
    7. ympäristökatastrofin aineksia on runsaasti

    Mutta Intiassa ja Kiinassa on huikeat markkinat

    1. Voimme tehdä yhteistyötä
    2. Hyinvointivaltion monet piirteet olisivat vientitavaraa
    3. Suomalainen ja Pohjoismainen malli kiinnostaa South East Asiaa
    4. Nokia ei olisi nykyisen kokoinen ilman Kiinaa
    5. Nokia oivalsi Kiinan 15 vuotta takaperin
    6. Rajat ylittävä yhteistyö on mahdollisuus
    7. Emme saa pelätä globalisaatioita, olemme edelleen voittajia

    Olen kirjoittanut mm. Kiinasta jossain blogissani englanniksi. Voin lähettää linkin, kun löydän.

  4. „7. Emme saa pelätä globalisaatioita, olemme edelleen voittajia“ olen 110 % samaa mieltä. Kun me vain oppisimme hoitamaan 5,3 miljoonaisen kotipesämme kuntoon siten, että kehtaisi peiliin katsoa.

  5. Olemme synkkämielisiä ja itseruoskintaan taipuvaisia. Näistä samoista jutuista keskustellaan muuallakin. Olemme luottaneet liiaksi vahvaan valtioon. Odotamme hunajaa ylhältä. Mutta eihän eduskunnassa ole edes ampiaisia. Ehkä muutama Bi. Vitsi-vitsi. Meidän on suunnattava katseemme rajojen ulkopuolelle. Palvelujakin voidaan myydä, kun opimme pakkaamaan osaamista ja omituisuuksiamme oikealla tavalla. Kiinalaiset ja urbaanit city ihmiset rakastavat suomalaista luontoa, saunaa, omaperäistä vieraanvaraisuuttamme, lähiruokaa, joulua, juhliamme, kännykän heittoa, suopotkupalloa, avantouintia…meillä on VTT:n kokoinen aukko tuotekehittelyssä. Myös pienet ja näkymättömät asiat ovat käännettävissä Suomen voitoksi. Mikrobilogiassa on miljoonia milenkiintoisia bakteereja. Maailmassa on muutakin kuin kännyköitä. Voimme monipuolistaa rakenteita.

  6. „Olemme synkkämielisiä ja itseruoskintaan taipuvaisia.“ Puhu vaan itsestäsi. (vitsi!) Minähän olen extrovertti optimisti vailla vertaa. „Olemme luottaneet liiaksi vahvaan valtioon.“ ehkä moni on. Mutta neuvostososialismi kaatui jo 15 vuotta sitten!! „Odotamme hunajaa ylhäältä.“ Juuhuuu… ja halleluja. Täyttäkää lasini mutta antakaa minun nauttia rauhassa kunnes seuraavaa tarjotaan.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s