Luova Talous

Tauno Matomäki oli aikoinaan sitä mieltä, ettei Suomessa kannata tehdä hevosta pienempiä vietäviä esineitä. Nokia on osoittanut tämän väitteen tai viisauden epätodeksi. Kalle Isotalo kirjoitti hiljattain luovan talouden mahdottomuudesta. Suomi elää metsästä ja teollisuudesta. Pakinoivan ja kirjoittavan Kallen mielestä, Luova talous on pelkkä vitsi, ei se pidä kansakuntaa pystyssä. Mitähän mieltä kirkon miehet ovat tästä lausunnosta? Pekka Himanen puhuu kuitenkin tästä teemasta Davosissa talousviisaille.

Kuuntelin tänään radio-ohjelmaa luovan alan koulutuksen kriisistä. Taiteilijoita koulutetaan tietoisesti työttömiksi. Luovan talouden työpaikkoja ei oikeasti ole lainkaan tarjolla. Ja jos YLE ja MTV ja muutama lehti edustavat luovan talouden tavanomaisia työpaikkoja, niin niistäkin vähennetään väkeä. Luovan talouden menestyjät joutuvat pelaamaan omillaan. Harvat huiput menestyvät, loput tekevät pikku keikkoja prekariaatista.

Mutta, miksi Google, Apple, Yahoo, Nokia, Microsoft, Web 2.0 yritykset, Hollywoodin unelmatehtaat pärjäävät? Emmekö näe riittävän selvästi luovan talouden mahdollisuuksia kovien ja pehmeiden keinojen yhdistelmissä? Perlos päätöksen jälkeen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Nokian imussa Suomessa säilyvät vain korkean tason strateginen tuotekehitys ja uusien vempaimien luominen. Tuotanto tapahtuu muualla. Nokia työllistää Suomessa 25 000 ihmistä.

Olemmeko uuden ajan kynnyksellä. Ovi menneeseen meininkiin sulkeutuu ja edessä on uusi uljas huominen, joka näyttäytyy utuisena. Suljemmeko oven uuteen talouteen liian nopeasti, ettei tulisi lunta tupaan?

Mainokset

Buscom

Buscom on keskittynyt tuottamaan joukkoliikenteen tiedonhallintajärjestelmiä, tarjoten asiakkailleen selkeän ja ymmärrettävän ratkaisun viimeisintä teknologiaa hyödyntäen.

Eilen kuulin, että Oulussa toimiva yritys on myyty norjalaisille. Joukkoliikenteen maksu- ja tiedonhallintajärjestelmiä kehittävän Buscom Oy:n johto vaihtuu vuoden 2007 alussa. Myynnistä kerrottiin muistaakseni tämän viikon alussa. Uutena toimitusjohtajana aloittaa yhtiön johto- ja kehitystehtävissä kymmenkunta vuotta toiminut Riku Niemelä.

Buscom -järjestelmä on suunniteltu vastaamaan joukkoliikenteen tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen, mahdollistaen yksilöidyn järjestelmän liikennöitsijän tarpeiden mukaisesti. Buscomin laitteita on käytössä mm. Helsingin ratikoissa ja busseissa. Ne lukevat vilautettavia maksukortteja.

Marimekko

Kävin eilen Helsingissä, poikkesin parturissa ja jäi aikaa kahvilassa istuskeluun. Mietin maakuntamatkallani, millaiset suomalaiset firmat jäävät mieleeni ja mitkä eivät. Eilen kirjoitin Nokian yllättävän hyvästä tuloksesta, mutta tarkoituksenani oli kirjoittaa Marimekosta. Kerron miksi.

Marimekon värikäs mainos pomppasi silmilleni Hesarin etusivulta. Yleensä en kiinnitä huomiota paraatisivun mainoksiin, vaikka se takaa printtimediassa mainostavalle maksimaalisen näkyvyyden ja maksaa paljon. Jäin miettimään, miksi etusivun mainokset eivät jää mieleen. Miksi en muista niitä? Miksi mainosalan ammattilaiset eivät saa minua koukkuun? Vaivaako minua mainos-dementia? Ja miksi satuin huomaamaan Marimekon mainoksen? Se ei tainnut olla edes koko sivun kokoinen.

En muista, millaisia tavaroita etusivulla promovoidaan. Autojako? Ilmeisesti. Kännyköitä? Varmaankin. Kännykkämainonta on mielestäni hirmuisen tylsää. Vain elintarvikekauppiaat esittelevät kyljyksiään yhtä innottomasti. Malleja on ilmeisen paljon ja eroja on vaikea tuoda tavallisen kansan tietoisuuteen. Mitä muita tuotteita etusivuilla mainostetaan? Kännykkäsopimuksia? Ilmeisesti, mutta epäselväksi jää, kuka, mitä ja miksi? Herranen aika, tämä on skandaali. Enkö minä osaa lukea mainoksia?

En puhu muiden puolesta, jäin vain päivittelemään, miten kallis ilmoitus tulee sivuutettua yllättävän helposti. Laiminlyönkö kuluttajana velvollisuuksiani? En päästä mainosviestejä tietoisuuteeni. Mikä aiheuttaa torjunnan ja välinpitämättömyyden? Kuvittelen itseni uteliaaksi ihmiseksi. Toivottavasti ne, siis mainokset, vaikuttavat alitajuntaani ja saa minut hullun lailla ostamaan.

Kävimme Gigantissa ja ostimme uuden matkaradion, kun entinen meni romuksi. Ostimme kivan näköisen Thomsonin, jossa on MP3 soittomahdollisuus. MP3 soitin tyrkätään radion etupaneeliin ja ei kun nauttimaan musiikkia.

Kirjoitukseni Marimekosta jatkuu. Löysin muistiinpanoistani tällaisen raapustuksen: ”Jos Hesarin etusivuun on uskominen, on kevään kuumin nimi Marimekko värikkäine kankaineen. Sisäsivuilla esiteltiin kännyköitä, matkoja, asuntoja ja autoja. Lidl myy ruokaa halvalla koko sivun voimalla. Lidlin mainota poikkeaa K-Kaupan ja osuuskauppaväen tyylistä. En tietenkään jaksa lukea runsasta tarjontaa ja hinnoista en pittaa. Mutta Lidl jää sentään mieleen. Johtuuko värin käytöstä? Oliko Lidlissä ja Marimekossa jotain samaa? Ehkä kaipasin valkoisen talven keskelle lisää väriä.

Nokian madonluvut

Olin tänänään Helsingissä. Kuulin Nokian tuloksesta. Riihikuivaa tulvii tilille rutkasti, puhelimia meni kaupaksi, odotettua enemmän, hurjia määriä: yli sata miljoonaa telefonia joulukuussa! Wau, 350 miljoonaa kännykkää 2006. Kännykkäjätin kurssi nousi kello kolmentoista tietojen mukaan kuusi prosenttia. Nokia yllätti myönteisesti, puhelimien keskihintojen laskusta huolimatta, Nokia porskutta, tulosta tulee ja markkinaosuus on kasvanut. Vastaavasti mobilemaailman kakkonen, Motorola, panee 3 500 kilometritehtaalle. Motorolan johtajat ovat uhonneet, että 1000 päivän kuluttua se kiilaa kärkeen. Juuri nyt, tuo uho tuntuu Sateenkaaren tuolla puolen, jossakin on maa…

Hyvältähän tuo Nokian meno suomalaisen silmin näyttää. Kallimmat multimediavehkeet ovat myös myyneet hyvin. En ole tarkistanut tämän hetken tietoja, koska tulin vasta äsken koneen ääreen. Tarkoituksenani oli kirjoittaa uusista kotimaisista asioista. Huomenna saatan tarkastella Marimekkoa.

Nokialla menee hyvin, mutta ongelmat Yhdysvalloissa jatkuvat sitkeinä. Amerikan markkinoita ei voi sivuutta, sen tietää O-P Kallasvuo. Amerikasta ei luovuta, on vain keksittävä keinot trendejä tehtailevien amerikkalaisten hurmaamiseksi. Vastassa on monta kovaa luuta: Motorola on ehkä pärjännyt isänmaallisuudella, mutta Apple soittelee jo aivan toisenlaista selloa. Amerikka on suuren luokan juttu Nokialle ja sitkeitähän me olemme; me suomalaiset. Eikö? Ehkä siellä purisi Marimekon näköinen kännykkä? Vitsi, vitsi, tämä oli viittaus Pradaan. Design & Craft nousee uudeksi aseeksi.

Nokian energia on mennyt Kiinan ja Intian massamarkkinoiden valtaamiseen. Eurooppa on enää välttämätöntä base-businesta. Mutta, the big thing is Back to USA.

Nokia julkistaa vuoden 2006 tulostietonsa 25.1.2007

(Tammikuu 18, 2007)

Nokia julkistaa vuoden 2006 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulostietonsa torstaina, 25. tammikuuta noin klo 12.00. Tiedote on nähtävissä Nokian Internet-sivuilla heti julkistamisen jälkeen.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan englanninkielistä tiedotustilaisuutta, joka alkaa klo 13.00 Nokia-talossa, Keilalahdentie 4, Espoo. Tilaisuutta voi seurata reaaliajassa Internetin välityksellä osoitteessa http://www.nokia.com/press.
Analyytikkopuhelu alkaa klo 15.00, ja lehdistö voi kuunnella sitä numerossa +1 706 634 5012, konferenssitunnus 4868360. Analyytikkopuhelua voi seurata myös Internetissä, osoitteessa http://www.nokia.com/investor.
Lisätietoja lehdistölle:
Nokia
Viestintä
Puhelin: 07180 34900
Sähköposti: press.office@nokia.com
Näiden numeroiden valossa Apple on vielä aloittelija. Apple ei ole myynyt kännykän kännykkää. Myrsky vesilaisissa oli kuitenkin enteellinen. Nokia ei voi ohittaa Applea olankohotuksella. Amerikkalaiset eivät ole vielä toden teolla lähteneet kännykkäbisnekseen.  Heillä on kuitenkin huikeat voimavarat trendien ja konseptien tehtailuun. Amerikkalaisten teknokulttuurihegemonia näkyyn tällä hetkellä Web 2.0 tematiikan suvereenissa hallinnassa.

Tavaramerkki iPhone

Asiantuntijat pohtivat iPhone tavarmerkin käyttöä. Amerikkalaiset tavaramerkki-asiantuntiajat ovat kahta mieltä asiasta. Onko Ciscon tavaramerkki vielä voimassa? Samalla kun kirjoitan näistä Amerikan länsirannikon asioista, mieleeni tulee, miksi suomalaiset valmistajat synnytä samanlaista intoa? Emmekö vielä ole heränneet blogi-aikaan? Vierastammeko vielä jokamiehen oikeutta päivitellä tuotteiden ominaisuuksia ja oikeutuksia? Ajattelin tässä aamukahvin aikana, että kaivan pintaan suomalaisia kohdeyrityksiä ja ryhdyn kirjoittamaan niistä.

Apple iPhone lanseerauksen jälkeen, tuo kuvassa näkyvä postinkortin kokoinen näyttä tuntuu vitsiltä. Isommat näytöt tekevät tuloaan.

  1. Lähden maakuntamatkalle
  2. Kirjoitan omista yrityksistämme
  3. Tarkastelen tuttujua ja tuntemattomia
  4. Aloitan tänään Helsingistä
  5. Mitä siellä on?
  6. Saapas nähdä…
  7. Mikä tarttuu mieleen
  8. Onko postauksen aiheita?

Tavaramerkki

If Cisco didn’t launch a product using the iPhone name, their trademark registration would be canceled and they would have no bargaining chips with Apple. So in order to keep the trademark active, they had to file the Declaration of Use, and start selling a product under that trademark.

According to Jay Behmke, a partner at CMPR who specializes in trademark law, ”The Cisco iPhone trademark was registered 11/16/1999 (Reg. No. 2293011). In order to keep a trademark registration active, you have to file a Declaration of Use on or before the sixth anniversary of the registration date, in which you state, under penalty of perjury, that you have been using the trademark continuously during that period. The sixth anniversary would have been 11/16/2005.”

Yahoo parantaa

Yahoo joutui pahasti nuoremman ja nopeamman Googlen varjoon, mutta uudelleenjärjestelyt ovat vaikuttaneet. Yahon tulos on parantunut. Yritys ostaa Web 2.0 yrityksiä ja yrittää puskea itseään uudelleen kansalaisten kaveriksi. Yahoon muutos ei ole mikään suuri uutinen, mutta ”Still going strong and making money”.

Yahoo closed the books on a tough year Tuesday, reporting that its sales rebounded in the fourth quarter from an especially sluggish third quarter and promising investors that it would soon turn on technology that it hoped would close the widening gap with Google.

Management by Luovuus (Perkele)

Lainaan muutaman rivin Kuulaa Tulee bloggajalta päästäkseni alkuun. Mitä luovuus on ja mistä se tulee? kysyy Kuulaa.

”Se on myös sitä alkuvoimaisuutta, jota ruotsalaiset miehet suomalaisissa miehissä pelkäävät, ja jos ruotsalainen pelkää suomalaista, niin siinä on viisauden alku. – Tätä suomalaisten metsäyhteyttä ei vain pidä globalisaation huumassa hukata, ja jos hukataan, niin samalla hukataan myös perisuomalaisuus ja paljon sen mukana.”

Mitä luovuus on? Onko se vesiväreillä läträämistä? Liekö siistiä sisätyötä kameralla tai pensselillä? Onko luova luokka etuoikeutettujen etujoukko? Onko luovuutta kaikkialla, myös rajojemme ulkopuolella? Kuka koulutta ja ken osaa touhuta luovasti?

Onko se tätä? Sibelius setä säveltää. Osallistuminen Idols’iin. Radio tekee murron. Famo paistaa maukasta leipää iänikuisessa puu-uunissa. Parempaa ei saa mistään. Minusta ei tullut leiväntekijää, mutta bloggaan. Hevari polttaa Porvoon kirkon katon ja Porvoon matkailu piristyy. Bushin porukat hyökkäävät Irakiin kuvitellen tuovansa demokratian ja lopputuloksen on hirtettyjä partaisia ukkoja, päättömiä kanoja ja sisällissota. Perlos muuttaa Kiinaan, Joensuussa tartutaan Perloksen lähdön jälkeen Kalevalaan. Apple kehittää uuden puhelimen ja Nokia kutsuu designerit apuun.

Luovuuteen kuuluu myös destruktiivinen ja tuhoava elementti. Maailma muuttui toisen maailmansodan jälkeen. Eurooppalaiset saivat sotimisesta tarpeekseen. Amerikkalaiset ovat joutuneet yksin kalistelemaan sapeleitaan. Demokratian myyntimiehet olivat alussa innoissaan. Marssi Bagdadiin sujui kuin Hitleriltä Barbarossa. Luovan syöksykierteen alkua edusti Bushin 9/11 sodanjulistus ”The war against terror”. Rajut muutokset panevat aivosolut liikkeelle. Kuulan mainitsemien professoreiden ajatus luovan toiminnan rajaamisesta Kehä III sisälle lienee tarkoitettu aamu-teeveeseen sopivaksi viihteeksi.

Luova prosessi saattaa lähteä vasta siitä liikkeelle, kun joku onnistuu ärsyttämään, vetämään jalat alta. Syntyy ”Perkele, minä näytän efekti”. Uuden luomisen sytykkeeksi tarvitaan myös pöydän puhdistamista ja vanhan siivoamista pois mielestä. Tyhjiö täyttyy vähin erin uusilla ajatuksilla ja ajatukset muuttuvat toiminnaksi. Teollisen toiminnan kato Suomesta avaa polkuja uusien mahdollisuuksien lähteille.

Onko Apple ylimielinen?

Onko Aplle ylimielinen? Kaikki mittarit näyttävät ylöspäin. Uude tuotteet saavat valtaisan huomion, pörssikurssi läpäisee Apple Storen lasikaton. Steven Jobsia kohdellaan kuin rokkistaraa, mutta kuitenkin. Apple on vielä kaukana Nokiasta. Se joutuu monta muuta päänahkaa ennen kuin Nokia menee polvilleen.

Mutta Applen touhuissa on myös opetusta. Huomiotaluden arvot ovat siirtymässä teknologiasta ns. epäolennaisempiin asioihin: desing, ulkonäkö, kosketus ja presentaatio. Porukka kaipaa vanhaa kunnon showbusinesta.
Apple ja Google

Until now, Apple has been a darling. The story is great. CEO Steve Jobs comes back to Apple, unleashes the iPod and the rest is history. Apple fans love the company and its products. They also treat Jobs like a rock star.

However, since Macworld earlier this month a series of corporate events have unfolded that make Apple look downright arrogant. At the least, Apple could risk alienating its customers–arguably the reason the company is so successful.

This was it. At Macworld 2007 in San Francisco, Apple Computer CEO Steve Jobs unveils the new Apple phone. The mobile device has built-in features such as music and video playback, plus Wi-Fi, Bluetooth and a digital camera. The 4GB version is priced at $499 with a two-year contract; the 8GB version, $599.

Roskaruoka

Amerikkalaiset ovat tutkineet ja tulleet siihen tulokseen, että roskaruoka toimii kondomin tavoin. Lapsettomuus on yleisempää roskaruona syöjien keskuudessa. Mielenkiintoista. Roskaruokaa syömällä maailma pelastuu liikakansoittumiselta.

Roskaruoka

Olemme pohtineet tätä asiaa. Ruoka on meille välttämätöntä. Miten saisimme maahamme enemmän slow food paikkoja?

Aina verkossa

Joka hetki verkossa, ajasta ja paikasta riippumatta, on mielestäni matkustavan ihmisen kannalta tärkeä tavoite. Tämä tavoite on kuitenkin vielä kaukana. Parasta palvelua saa pysymällä paikoillaan. Läppäri on vielä työtä tekevän paras renki. Mutta näen unta sellaisesta puhelinkopista, jossa voi tehdä töitä, soitella puhelimella ja kuunnella musiikkia. Olen menettänyt uskoni Powerpointiin, joka lupaa paljon, mutta ei anna kaikkea. Joka hetki verkossa vaatii kätevien laitteiden lisäksi maailmanlaajuisen palvelun. Miten kaukana se on? Onko kukaan nähnyt edes Powerpointia tällaisesta lupauksesta? Kuka rakentaa? Kuka yhdistää? Miten roamaan? Tapahtuuko se sittenkin Internetin kautta? Näin oletan. Puhelin säilyy leikissä mukana apuvälineenä.
Aina verkossa