Perlos

Tämän päivän uutinen: ”Perlos käynnistää koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelujen piiriin kuuluu noin 1 400 henkilöä. Alustava arvio vakituisen henkilöstön vähennystarpeesta on noin 1 200 henkilöä.”Yhtenä vaihtoehtona neuvotteluissa selvitetään tuotannollisen toiminnan lakkauttamista Suomessa. Perlos toimii Suomessa

  1. Vantaalla,
  2. Turussa,
  3. Ylöjärvellä ja
  4. Pohjois-Karjalassa.

Koko konsernista irtisanotaan vuonna 2007 arviolta:

  1. 4 000 henkilöä tämän vuoden loppuun mennessä.
  2. Tällä hetkellä konsernissa työskentelee 12 900 henkilöä, joista
  3. vuokratyövoimaa on 5 700 henkilöä.

Nämä ovat suuria lukuja. Tämän kaltaiset uutiset eivät enää hätkähdytä. Tuotantoa siirretään kiihtyvällä tahdilla edullisempiin toimintaympäristöihin. Suomen osuus maailman väestöstä on 1 promille. Tältä pohjalta on vaikea rakentaa massatuotantoa. Samaan sarjaan kuuluvat:

  1. Elcoteq siirtää pääkonttorinsa Luxemburgiin, tuotanto on jo muualla
  2. Foxcon on sulkenut tehtaita
  3. Efore sulki Saarijärven tehtaansa
  4. Perlos
  5. Jne

Kännykänkuorien tapaisissa tuotteissa suomalainen työ ei kykene kilpailemaan aasialaisten palkkojen kanssa. Viime vuonna UPM pani puuta halki, poikki ja pinoon: Voikkaa suljetiin ja Kuusankoskella lopetettiin yksi paperikoneita. Vähennyksiä tuli myös Jämsään ja Valkeakoskelle. Mutta Perlos iskee pöytään uudet madonluvut: Tämä on kova isku Pohjois-Karjalalle. Silti: tämä ei tunnu enää uutiselta, vaan itsestäänselvyydeltä. Joudumme keksimään paljon uutta tekemistä tähän maahan.

Mainokset

Elintarvikealan brändistrategioista

Kirjoitan elintarviketalojen brändeistä kuluttajan näkökulmasta. Vastan kotitaloutemme elintarvikkeiden ostamisesta ja ruokatarvikkeiden kotiinkuljettamisesta. Olen ruokapuolen logistiikkavastaava. Saan muutaman kerran viikossa kouraani lapun, jossa on tarkkaan lueteltu, mitä kaupasta pitää tuoda. Suullisessa evästyksessä on ohjeita ja vihjeitä, mitä ei kannata ostaa, mikä on terveellistä, missä juustoissa on liian paljon rasvaa ja mitkä leipämerkit eivät meidän ruokapöytään kelpaa.

Meillä kiellettyjen tavaroiden listalle nousevat aika ajoin erään ruokatalon sininen ja toisen samankaltaisen punainen lenkki, koska niissä on ostoslistan tekijän mielestä on ”liian paljon suolaa, lisäaineita ja muuta lihottavaa”. Turun sinappi on muistini mukaan ”sallittujen listalla”, mutta fazerin sinistä ”ei pitäisi” ostaa, koska suklaassa on liian paljon houkutusta; maistuu hyvältä ja tulee naposteltua ja sitten joutuu polkemaan vimmatusti Tunturin kuntopyörällä lisäkilojen välttämiseksi. Öklön näköisiä, ja samoin liian suolaisia, marinoituja broilerinkoipia ei myöskään pitäisi ostaa, jos vain jotain muuta on lähikaupassa tarjolla.

Mutta, mitkä ovat Raision brändejä? Kun Raisio uudistaa brändistrategiaansa ja karsii kotimaan 19 brändin joukkonsa muutamaan pääbrändiin, niin, mitä nämä heidän brändinsä ovat kuluttajan näkökulmasta? Ulkomailla Raisio on operoinut jopa 30 eri brändillä. Huh! Kallista puuhaa ja kuitenkin kyseisen firman brändimielikuva kuluttajatasolla on lähes olematon. Myönnän tietäväni, että Elovena on suomalainen tuote ja tiedän Benecolista. Elovenaa ostamme silloin tällöin, mutta Benecolia emme tarvitse, kun emme käytä margariineja, emmekä liiemmälti voitakaan. Katsoin Kauppalehden sivuilta yhdistelmäkuvaa Raision pakkauksista. Brändejä? kysyin itseltäni. Kuka ne on määritellyt? Elovena on Raision tekemä? Benecolia yritettiin USA:n ja siitä on ollut paljon puhetta. Tuotteen yhdistäminen Raisioon tai MTK:hon onnistuu pienellä miettimisellä.

Mikä tekee tuiki tavallisen näköisestä tuotepakkauksesta brändin? Talouslehden tai Kauppalehden kuvassa oli kourallinen erinäköisiä pakkauksia, joiden värit ja logot eivät tuoneet mitään erityistä mieleen. Päädyin siihen tulokseen, että Raision tuotteet tulevat meidän talouteen sattumalta, jos ollenkaan, koska niistä ei heijastunut mitään brändiin tai tunnettuuteen viittaavaa. Elovenan pakkaus muistuu mieleen lapsuudenkodista, mutta silloin en tiennyt Raisiosta. Kuvittelin, että sitä tehtiin Vaasan myllyssä.