Viekö verkko lehdiltä lukijat?

Moniko tilaa lehtiä kotiin ja toimistolle? Kuka ehtii lukea kaikkea tarjolla olevaa? Image Kustannus lopettaa Bisnes.fi -talouslehden julkaisemisen. Imagen mukaan lehdelle ei löytynyt riittävän suurta lukija- ja ilmoittajakuntaa, jotta lehdestä olisi saatu kannattavaa pitkänkään ajan kuluessa. Toimitusjohtaja Tomi Halonen arvioi talouslehtien markkinat niin kilpailluiksi, ettei pienellä haastajalla ollut mahdollisuutta rikkoa suurten lehtien rintamaa. Bisnes.fi -lehden viimeinen numero ilmestyy 17. joulukuuta. Oma havaintoni on, että suurin osa tiedosta tulee verkon kautta. Lehtitilauksia välittävät  Call  Contact Centerit tarjoavat entistä hienompia kylkiäisiä,  kelloja, kirjoitusalustoja ja  elektronisia vempaimia, mutta lisäaikaa  24 tuntiin ei ole vielä ollut jaossa.

Advertisements

MP3 etäopetuksessa

IST 2006 Helsinki tapahtumassa saimme runsaasti kysymyksiä mobiililaitteiden käytöstä opetuksessa. Linkitän tähän podcast -keskustelun, jonka äänitin pienellä MP3 Creative playerillä. Keskustelen podcastissa romanialaisen taloustietilijän kanssa, joka oli kiinnostunut MP3 käytöstä aikuiskoulutuksessa. Esimerkkinä on maantiellä liikkuvat rekkamiehet. Miten voimme siirttää opetussisältöä heille ja miten he voivat hyödyntää pitkiä ajoaikoja?

European Commission

Videokuvan muokkausta Prahassa

Löysin tällaisen artikkelin vuodelta 2002: „Maanantai 9. joulukuuta 2002 klo 10:54 Streaming-tekniikkaa Prahaan Oplayo mobilisoi Tsekin markkinat Mobiililaitteissa toimivaa videoteknologiaa kehittävä Oplayo toimittaa ohjelmistoja Tsekin markkinoille, matkapuhelinoperaattori Eurotel Prahalle. Teknologian avulla voi välittää streaming-videokuvaa kännykkään pakettikytkentäisellä GPRS-datayhteydellä. Ratkaisu toimii myös tulevissa kolmannen sukupolven verkoissa. Eurotel tilaa ohjelmistot videokuvan muokkaukseen ja videon automaattiseen näyttämiseen päätelaitteissa. Eurotel Praha on Tsekin suurin langattoman äänen ja datan toimittaja. Sillä on yli 3,7 miljoonaa asiakasta.“

Okay! Tämä saa minut mietteliääksi. Videokuvan automaattinen näyttäminen on kiinnostava ominaisuus. Siirtyykö YouTube video tällä keinolla myös älypuhelimeen? Palaan tähän sopivassa vaiheessa. Tuo uutinen oli vuodelta 2002!
Toinen Praha uutinen: „Microsoft valitsi Prahan ensimmäiseksi mobiiliteknologian tukikeskuksen paikaksi Tsekin it-markkinoiden avoimuuden ja asiantuntijoiden korkean laadun takia. Konserning Euroopan, Keski-Idän ja Afrikan strategiajohtaja Jan Mühlfeit on itse kotoisin Tsekistä. Tsekeissä on tilastojen mukaan 115 aktiivista matkapuhelinta 100 asukasta kohti“, kirjoittaa Kari Jyrkinen Prahasta (jsj.praha at Telecom.cz).

  • Olen tänään tutustunut Microsoftin Zune laitteeseen
  • Videota kaikille kännyköiden kautta
  • Telcogames

Oplayo offers companies a turn-key solution to easily launch mass market mobile video service for consumers. Oplayo Managed Media ServicesTM makes it extremely easy for companies to enter the growing mobile video market.

Sep 19,2006: „Oplayo is now poised to take a larger share of the forecasted $162bn revenues from mobile content forecast to be the size of the market by 2010. Oplayo enables the delivery of streaming video and rich media content to mobile phones. Oplayo products are commercially deployed either directly or via partners in over 70 mobile operator networks in more than 25 countries worldwide. Oplayo has currently almost 4,000 commercial video clips in its library. Oplayo’s complete mobile media delivery platform is carrier independent providing a reach of over 1.2 billion handsets across the globe. Almost any one with a mobile phone, regardless of which carrier they use, can access the world of mobile video content using Oplayo technology.“

Yep, jep, no niin, aivan…

Eurooppaa yhdessä

Kiinasta Maailman Tehdas

IST 2006 Helsinki on päättynyt. Tietoyhteiskuntakehityksen suurtapahtuma toi Helsinkiin tutkijoita, liikemiehiä/-naisia ja  uusien ratkaisujen kehittäjiä eri puolilta maailmaa. Osallistujia oli yli 4 000.

IST 2006 esitteli EU:n uutta tutkimuksen puiteohjelmaa. Seitsenvuotisessa ohjelmassa EU jakaa yli 50 miljoonaa Euroa. EU ohjaa tutkimusrahoja aiempaa enemmän aloille, joita eurooppalaiset yritykset pitävät tärkeinä. Teknologiayhteisöjen pitäisi huolehtia siitä, ettei tutkimus ja kehitystoiminta pirstaloidu liikaa. On tärkeää fokusoida tutkimus aloilla, joissa Eurooppa haluaa pysyä kärjessä.

Kiinasta on kehittynyt maailmanluokan tehdas, jossa tuotetaan kännykät, autot, moottoripyörät, iPodit ja tietokoneet. Intia nousee off-shore palvelutuotannon ja ohjelmistotuotannon supervallaksi. Mikä on Euroopan rooli? Tuleeko tästä suuren luokan keksintöjen keidas ja nollasarjatuotannon protopaja?

Suomi Paalupaikalla

Näin se menee. Olemme Euroopan kilipailukykyisin maa. Koulutuksen tasoa ja laajuutta ihmetellään. Innovaatiokykymme herättää ulkomaalaisissa kiinnostusta. Miten ilmiö nimeltä Suomi on saanut alkunsa? 1800-luvulla Suomi kuului Euroopan köyhimpiin maihin. Meillä kuoltiin nälkään. Sosiaalihuollosta ei ollut tietoakaan. Itsenäistyminen ja sisällissota olivat osa proesessia. Kehitimme itsellemme kielen, omperäisen kulttuurin ja kirjallisuuden. Ryhdyimme rakentamaan Suomea. Toinen maailmansota, talvisota ja jatkosota veti jälleen hyvällä mallilla olleen kehityksen polvilleen. Jälleenrakentaminen, teollistuminen, sotavelkojen maksu sujui suunnitellusti. Rintamamiehet rakensivat Suomea. Kuuskytluvulla hahmottui hyvinvointivaltio. Seitsemänkymmentäluvulla näkyi varhaisia merkkerjä high-tech klusterin synnystä. Kahdeksankymmentäluvulla innostuimme rakentamaan kylpylöitä ja ostoskeskuksia velkarahalla, päädyimme kasinoon. Mullistukset Venäjällä johtivat tuottoisan ja työllistävän venäjänkaupan tyrehtymiseen. Venäjänkaupan hiipumisen syventämä lama, länsikaupan kilpailukyvyn puute ja EU-kelpoisuuden hankkiminen johti satojentuhansien työpaikkojen menetykseen. Elimme pitkään kuilun partaalla. Lukuisat yrittäjtä joutuivat velkavankeuteen ja syöksykierteeseen, jonka oikaiseminen on vienyt vuosia. Nokiakin oli tuolloin myynnissä, mutta ei kelvannut kenellekään. Noista päivistä alkaen maatamme on jälleen rakennettu kovalla työllä ja pienen pelon vallassa. Milloin tulee seuraava takaisku? Olemme pitkään vallaanneet menestyksen mittareissa paalupaikkoja. Miten pitkään tämä tulee jatkumaan? Schumi jätti kilparadat ja Kimi siirtyi F1:sten huipputalliin. Kimi tienaa keskiverto-omakotitalon ostamiseen tarvittavan rahasumman parissa tunnissa. Mutta paalupaikalle rynnistäneet suomalaiset ovat velkaantuneet. Oman talon ja perunamaan hankkiminen tapahtuu nyt velkarahalla, jota monet ovat situoutuneet maksamaan 30-50 vuotta. Kuulin espanjalaiselta yhteistyökumppaniltani, että siellä Pankit tarjoavat jo 75 vuoden pituisia lainoja. Maksusuunnitelman allekirjoitustilaisuuteen tuodaan tässä mallissa jopa syntymättömät lasten lapset.

Voittoisan formulatiimin rakentaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Menestyäkseen kuljettajan on lähdettävä kisaan polvenkorkuisesta alkaen. Ajamisen taito tulee satojen kolarien ja ulosajojen kautta. Kumia palaa, renkaita kuluu, pakokaasu haisee ja mottorit paukkuvat. Kuskin työpaikka ei ole ergonomisesti erityisen viihtyisä. Liikkumatilaa ei ole nimeksikään ja aina on tuijotettava suoraan eteenpäin. Tylsää asfalttia riittää. Maisemia ei ehdi katsella. Paalupaikan saavuttaminen on tietenkin taitolaji, mutta vastustajatkaan eivät ole heikkoja. Voittojen kerääminen on vielä vaikeampaa. Osaamisen, hyvän tiimin ja taitavan kuljettajan lisäksi tarvitaan myös tuuria.

Mikä selittää Suomen yhtäjaksoiset onnistumiset 2000-luvulla? Olemmeko vain olleet muita onnekkaampia? Ken tietä? „Vaikka meillä Suomessa menisi kuinka hyvin ja olisimme euroopan kilpailukykyisin maa, on hyvä muistaa lännen markkinoiden merkitys ja käyttäytyminen“, kirjoittaa Sijoitustaviaan Harmaat Pilvet niminen Presso-bloggari. USA.n talous on herkässä tilanteessa. Demokraatit saattavat vetää kotiinpäin. Maailmankaupan hidastuminen ei ole herkkua meille.

Innovation

Velkaantumisemme jatkuu vinhana. Varoituksen sanat kaikuvat kuuroille korville. Suomen kotitalouksien velkaantumisaste on ylittänyt 1980-luvun lopun tason. Yksinkertaistaen, olemme jo tammikuun alussa käyttäneet koko seuraavan vuoden palkan. Siitä eteenpäin eletään velkarahalla. Velan avulla olemme keränneet varallisuutta. Koti kullan kallis ja katto pään päällä on edelleen näillä meidän keleillä välttämättömyys. Olemme olleet onnekkaita. Muissa EU-maissa suositaan kiinteää korkoa, joka pienentää korkoriskiä, mutta meillä lainat sidotaan vaihtuvaan viitekorkoon, koska se on lainanottohetkellä edullisempi. Nuoret ottavat maksukykyynsä hipoavia luottoja, kun kuljemme kohti hiipuvan talouskasvun aikaa.

IST 2006 Helsinki päättyi

IST 2006 Helsinki tapahtuma päättyi. Lopputulemana on, että ensi keväänä erilaiset EU:n tutkimus ja kehitysverkostot voivat hakea FP7 rahaa. IST = Information Society and Technology tapahtuma toi 4000 ihmistä eri puolilta maailmaa Suomeen ja asemamme teknologia- ja innovaatiomaana on monen mielestä hyvällä tolalla. Suomi johtaa monilla tilastoilla mitattuna. Sijoitamme paljon T&K toimintaan, koulutusta kiitellään ja kehutaan, mutta sovellamme myös sellaisia työtapoja, jotka tuottavat paljon uusia kaupallisia ratkaisuja.

IST 2006 Helsinki

Ulkoa päin katsottuna Nokia haukkaa suuren osan huomiosta. Pienempiä elektroniikka- ja tietotekniikkapajoja maailmalla ei tunneta. Monet suomalaisyritykset toimivat kapeissa markkinaraoissa tai toimittavat upotettuja järestelmiä kokonaisuuksiin, joissa suomalaisten logot ja valmistusmerkit eivät pääse näkyville.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on edelleen luokan priimus. Valtiomme tuottaa pienin kustannuksin erittäin tervettä ja hyvin koulutettua kansaa. Taloutemme on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja kasvaa kauniisti. Käytäväkeskusteluissa ja SAS Radissonin päätösillallisilla mielikuva Pohjolan pienesät mutta sinnikkäästä innovaatorikansasta vahvistui. Olemme onnistuneet luomaan järjestelmän, joka on ainakin tähän asti auttanut meitä selviämään kriiseistä ja talouden myllerryksistä. Kestääkö järjestelmämme globalisaation synnyttämiä monelta suunnalta tulevia paineita?

IST 2006 Helsinki

Mobiilipuolella on nousevia tähtiä. Pieniä sovelluksia on tulossa rikkaan median siirtämiseen Web 2.0 ympäristöistä pieniin kannettaviin älypuhelimiin. IST:n yhteydessä meiltä kysyttiin usein, miten mobiiliteknologiaa voitaisiin soveltaa koulutuksessa. Mielessä on monta viisauden levitykseen soveltuvaa applikaatioita. Kirjoitan näistä vähitellen mm. tässä blogissa.

Järkeä blogeissa?

Liikkeenjohdon tutkija Soshana Zuboff lainatakseni bloggaajat ovat uusia yksilöitä, joita yhdistää tarve ääneen. Zuboffi’n mukaan he saavat harvoin tarpeensa tyydytettyä käyttäessään muodollisia vaikutuskanavia kuten työyhteisöä tai poliittista järjestelmää.

Siksi kulutuksesta on tullut monille tapa yksilöllisen äänensä löytämiseen ja ilmaisemiseen. Voimme ostaa itseilmaisua, -tutkiskelua ja yhteyttä muihin ihmisiin. Hankimme omanlaisemme vaatteet, asuinpaikan ja ruokavalion.

Innovation

Lainaan edelleen Sitran 69 raportti: „Kulutamme puheluita, katsomme samaa televisio-ohjelmaa satojen tuhansien ihmisten kanssa samaan aikaan. Rakennamme identiteettiämme harrastustemme ympärille. Olemme henkistyneitä joogaajia, räväköitä extreme-urheilijoita, kenkäfriikkejä, metsästäjiä, faneja, matkailijoita tai viherpeukaloita, tuunaamme tavaroistamme meidän näköisiämme. Kuluttaessamme keksimme uusia tapoja voimistaa ja ilmaista ainutlaatuisuuttamme, ryhmäämme ja arvoamme.“

Keskustelemme blogien avulla tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa. Yhtenä ideana saattaa olla halu saada lukijoita tai kuulijoita (podcastit) tai katselijoita (YouTube videot), mutta vielä tärkeämpää on olla äänessä. Blogin julkaiseminen on yhtä tietoturvallista kuin pöytälaatikkokirjaileminen tai paperisen päiväkirjan pitäminen. Vain muutamat, josko kukaan lukevat niitä. Olennaisempaa on oman äänen, tyylin ja ilmaisutavan löytäminen. Tämä ei poikkea mitenkään siitä, miten pukeudumme ja käyttäydymme julkisessa tilassa.

Blogi on kuin vaate, asuste, kampaus, tyyli, laulelma pikkujoulujuhlissa, hankkimamme auto, kesämökki, kännykkä, salkku, käsilaukku, lompakko. Bloggaamalla ilmaisemme itsämme. Mutta ei se poikkea mitenkään uudesta autosta, jolla kurvailemme kohtipihaan naapureiden kateuden herättämiseksi. Komea purjevene ja kesämökillä pidettävät rapujuhlat ovat paljon blogia merkittäviä itseilmaisun muotoja. Blogin etuna on oikeastaan muodon keveys ja edullisuus. Tästä syntyy paljon pienempi ekologinen jalanjälki, oletan.