Eurooppaa yhdessä

Kiinasta Maailman Tehdas

IST 2006 Helsinki on päättynyt. Tietoyhteiskuntakehityksen suurtapahtuma toi Helsinkiin tutkijoita, liikemiehiä/-naisia ja  uusien ratkaisujen kehittäjiä eri puolilta maailmaa. Osallistujia oli yli 4 000.

IST 2006 esitteli EU:n uutta tutkimuksen puiteohjelmaa. Seitsenvuotisessa ohjelmassa EU jakaa yli 50 miljoonaa Euroa. EU ohjaa tutkimusrahoja aiempaa enemmän aloille, joita eurooppalaiset yritykset pitävät tärkeinä. Teknologiayhteisöjen pitäisi huolehtia siitä, ettei tutkimus ja kehitystoiminta pirstaloidu liikaa. On tärkeää fokusoida tutkimus aloilla, joissa Eurooppa haluaa pysyä kärjessä.

Kiinasta on kehittynyt maailmanluokan tehdas, jossa tuotetaan kännykät, autot, moottoripyörät, iPodit ja tietokoneet. Intia nousee off-shore palvelutuotannon ja ohjelmistotuotannon supervallaksi. Mikä on Euroopan rooli? Tuleeko tästä suuren luokan keksintöjen keidas ja nollasarjatuotannon protopaja?

Mainokset

Suomi Paalupaikalla

Näin se menee. Olemme Euroopan kilipailukykyisin maa. Koulutuksen tasoa ja laajuutta ihmetellään. Innovaatiokykymme herättää ulkomaalaisissa kiinnostusta. Miten ilmiö nimeltä Suomi on saanut alkunsa? 1800-luvulla Suomi kuului Euroopan köyhimpiin maihin. Meillä kuoltiin nälkään. Sosiaalihuollosta ei ollut tietoakaan. Itsenäistyminen ja sisällissota olivat osa proesessia. Kehitimme itsellemme kielen, omperäisen kulttuurin ja kirjallisuuden. Ryhdyimme rakentamaan Suomea. Toinen maailmansota, talvisota ja jatkosota veti jälleen hyvällä mallilla olleen kehityksen polvilleen. Jälleenrakentaminen, teollistuminen, sotavelkojen maksu sujui suunnitellusti. Rintamamiehet rakensivat Suomea. Kuuskytluvulla hahmottui hyvinvointivaltio. Seitsemänkymmentäluvulla näkyi varhaisia merkkerjä high-tech klusterin synnystä. Kahdeksankymmentäluvulla innostuimme rakentamaan kylpylöitä ja ostoskeskuksia velkarahalla, päädyimme kasinoon. Mullistukset Venäjällä johtivat tuottoisan ja työllistävän venäjänkaupan tyrehtymiseen. Venäjänkaupan hiipumisen syventämä lama, länsikaupan kilpailukyvyn puute ja EU-kelpoisuuden hankkiminen johti satojentuhansien työpaikkojen menetykseen. Elimme pitkään kuilun partaalla. Lukuisat yrittäjtä joutuivat velkavankeuteen ja syöksykierteeseen, jonka oikaiseminen on vienyt vuosia. Nokiakin oli tuolloin myynnissä, mutta ei kelvannut kenellekään. Noista päivistä alkaen maatamme on jälleen rakennettu kovalla työllä ja pienen pelon vallassa. Milloin tulee seuraava takaisku? Olemme pitkään vallaanneet menestyksen mittareissa paalupaikkoja. Miten pitkään tämä tulee jatkumaan? Schumi jätti kilparadat ja Kimi siirtyi F1:sten huipputalliin. Kimi tienaa keskiverto-omakotitalon ostamiseen tarvittavan rahasumman parissa tunnissa. Mutta paalupaikalle rynnistäneet suomalaiset ovat velkaantuneet. Oman talon ja perunamaan hankkiminen tapahtuu nyt velkarahalla, jota monet ovat situoutuneet maksamaan 30-50 vuotta. Kuulin espanjalaiselta yhteistyökumppaniltani, että siellä Pankit tarjoavat jo 75 vuoden pituisia lainoja. Maksusuunnitelman allekirjoitustilaisuuteen tuodaan tässä mallissa jopa syntymättömät lasten lapset.

Voittoisan formulatiimin rakentaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Menestyäkseen kuljettajan on lähdettävä kisaan polvenkorkuisesta alkaen. Ajamisen taito tulee satojen kolarien ja ulosajojen kautta. Kumia palaa, renkaita kuluu, pakokaasu haisee ja mottorit paukkuvat. Kuskin työpaikka ei ole ergonomisesti erityisen viihtyisä. Liikkumatilaa ei ole nimeksikään ja aina on tuijotettava suoraan eteenpäin. Tylsää asfalttia riittää. Maisemia ei ehdi katsella. Paalupaikan saavuttaminen on tietenkin taitolaji, mutta vastustajatkaan eivät ole heikkoja. Voittojen kerääminen on vielä vaikeampaa. Osaamisen, hyvän tiimin ja taitavan kuljettajan lisäksi tarvitaan myös tuuria.

Mikä selittää Suomen yhtäjaksoiset onnistumiset 2000-luvulla? Olemmeko vain olleet muita onnekkaampia? Ken tietä? ”Vaikka meillä Suomessa menisi kuinka hyvin ja olisimme euroopan kilpailukykyisin maa, on hyvä muistaa lännen markkinoiden merkitys ja käyttäytyminen”, kirjoittaa Sijoitustaviaan Harmaat Pilvet niminen Presso-bloggari. USA.n talous on herkässä tilanteessa. Demokraatit saattavat vetää kotiinpäin. Maailmankaupan hidastuminen ei ole herkkua meille.

Innovation

Velkaantumisemme jatkuu vinhana. Varoituksen sanat kaikuvat kuuroille korville. Suomen kotitalouksien velkaantumisaste on ylittänyt 1980-luvun lopun tason. Yksinkertaistaen, olemme jo tammikuun alussa käyttäneet koko seuraavan vuoden palkan. Siitä eteenpäin eletään velkarahalla. Velan avulla olemme keränneet varallisuutta. Koti kullan kallis ja katto pään päällä on edelleen näillä meidän keleillä välttämättömyys. Olemme olleet onnekkaita. Muissa EU-maissa suositaan kiinteää korkoa, joka pienentää korkoriskiä, mutta meillä lainat sidotaan vaihtuvaan viitekorkoon, koska se on lainanottohetkellä edullisempi. Nuoret ottavat maksukykyynsä hipoavia luottoja, kun kuljemme kohti hiipuvan talouskasvun aikaa.

IST 2006 Helsinki päättyi

IST 2006 Helsinki tapahtuma päättyi. Lopputulemana on, että ensi keväänä erilaiset EU:n tutkimus ja kehitysverkostot voivat hakea FP7 rahaa. IST = Information Society and Technology tapahtuma toi 4000 ihmistä eri puolilta maailmaa Suomeen ja asemamme teknologia- ja innovaatiomaana on monen mielestä hyvällä tolalla. Suomi johtaa monilla tilastoilla mitattuna. Sijoitamme paljon T&K toimintaan, koulutusta kiitellään ja kehutaan, mutta sovellamme myös sellaisia työtapoja, jotka tuottavat paljon uusia kaupallisia ratkaisuja.

IST 2006 Helsinki

Ulkoa päin katsottuna Nokia haukkaa suuren osan huomiosta. Pienempiä elektroniikka- ja tietotekniikkapajoja maailmalla ei tunneta. Monet suomalaisyritykset toimivat kapeissa markkinaraoissa tai toimittavat upotettuja järestelmiä kokonaisuuksiin, joissa suomalaisten logot ja valmistusmerkit eivät pääse näkyville.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on edelleen luokan priimus. Valtiomme tuottaa pienin kustannuksin erittäin tervettä ja hyvin koulutettua kansaa. Taloutemme on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja kasvaa kauniisti. Käytäväkeskusteluissa ja SAS Radissonin päätösillallisilla mielikuva Pohjolan pienesät mutta sinnikkäästä innovaatorikansasta vahvistui. Olemme onnistuneet luomaan järjestelmän, joka on ainakin tähän asti auttanut meitä selviämään kriiseistä ja talouden myllerryksistä. Kestääkö järjestelmämme globalisaation synnyttämiä monelta suunnalta tulevia paineita?

IST 2006 Helsinki

Mobiilipuolella on nousevia tähtiä. Pieniä sovelluksia on tulossa rikkaan median siirtämiseen Web 2.0 ympäristöistä pieniin kannettaviin älypuhelimiin. IST:n yhteydessä meiltä kysyttiin usein, miten mobiiliteknologiaa voitaisiin soveltaa koulutuksessa. Mielessä on monta viisauden levitykseen soveltuvaa applikaatioita. Kirjoitan näistä vähitellen mm. tässä blogissa.

Järkeä blogeissa?

Liikkeenjohdon tutkija Soshana Zuboff lainatakseni bloggaajat ovat uusia yksilöitä, joita yhdistää tarve ääneen. Zuboffi’n mukaan he saavat harvoin tarpeensa tyydytettyä käyttäessään muodollisia vaikutuskanavia kuten työyhteisöä tai poliittista järjestelmää.

Siksi kulutuksesta on tullut monille tapa yksilöllisen äänensä löytämiseen ja ilmaisemiseen. Voimme ostaa itseilmaisua, -tutkiskelua ja yhteyttä muihin ihmisiin. Hankimme omanlaisemme vaatteet, asuinpaikan ja ruokavalion.

Innovation

Lainaan edelleen Sitran 69 raportti: ”Kulutamme puheluita, katsomme samaa televisio-ohjelmaa satojen tuhansien ihmisten kanssa samaan aikaan. Rakennamme identiteettiämme harrastustemme ympärille. Olemme henkistyneitä joogaajia, räväköitä extreme-urheilijoita, kenkäfriikkejä, metsästäjiä, faneja, matkailijoita tai viherpeukaloita, tuunaamme tavaroistamme meidän näköisiämme. Kuluttaessamme keksimme uusia tapoja voimistaa ja ilmaista ainutlaatuisuuttamme, ryhmäämme ja arvoamme.”

Keskustelemme blogien avulla tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa. Yhtenä ideana saattaa olla halu saada lukijoita tai kuulijoita (podcastit) tai katselijoita (YouTube videot), mutta vielä tärkeämpää on olla äänessä. Blogin julkaiseminen on yhtä tietoturvallista kuin pöytälaatikkokirjaileminen tai paperisen päiväkirjan pitäminen. Vain muutamat, josko kukaan lukevat niitä. Olennaisempaa on oman äänen, tyylin ja ilmaisutavan löytäminen. Tämä ei poikkea mitenkään siitä, miten pukeudumme ja käyttäydymme julkisessa tilassa.

Blogi on kuin vaate, asuste, kampaus, tyyli, laulelma pikkujoulujuhlissa, hankkimamme auto, kesämökki, kännykkä, salkku, käsilaukku, lompakko. Bloggaamalla ilmaisemme itsämme. Mutta ei se poikkea mitenkään uudesta autosta, jolla kurvailemme kohtipihaan naapureiden kateuden herättämiseksi. Komea purjevene ja kesämökillä pidettävät rapujuhlat ovat paljon blogia merkittäviä itseilmaisun muotoja. Blogin etuna on oikeastaan muodon keveys ja edullisuus. Tästä syntyy paljon pienempi ekologinen jalanjälki, oletan.

Killeri applikaatio

”Kainuun maaseudun asukkailla on tulevaisuudessa mahdollisuus tavata lääkäri liikkumatta kotoaan yhtään mihinkään. Nettikameran välityksellä tapahtuvan vastaanoton toteutumisaikataulusta ole tietoa, mutta sitä ollaan kehittämässä kovaa vauhtia”. Kertoo Mediuutiset. Vielä ei ole tiedossa, milloin umpisuolen poistaminen onnistuu kotioloissa ja kotipoltetun puudutuksella. Tämä olisi sitää kaivattua User Generated Medikalisaatiota.

User Generated Medical Services

”Hanke on Kajaanin puhelinosuuskunnan ja maakunta -kuntayhtymän yhteinen. Tarkoituksena on kehittää järjestelmää, joka mahdollistaisi lääkäritapaamiset nettikameran välityksellä. Toiminnan laajuudesta ja käyttöönoton aikataulusta ei vielä ole tietoa. Ylen maakuntauutisissa haastatellun sairaanhoitajan mukaan järjestelmä ei korvaa kaikkia lääkärikäyntejä, mutta saattaa helpottaa joidenkin potilaiden elämää”. Kertoo Mediuutiset.

Sitran 69 raportti

”Yhteiskunta 2.0 toimii hiukan samalla tavalla kuin internetin uusi kehitysvaihe Web 2.0. Sitä vie eteenpäin teknologian sijaan käyttäjien ja heidän yhteisöjensä tuottama sisältö. Molemmissa tarvitaan valtiota ja teknologiaa, mutta vain mahdollistamaan. Julkisella sektorilla on merkittävä rooli yhteisten kohtauspaikkojen ja toiminnallisten alustojen rakentamisessa”. Pohtivat Sitran  69  raportin kijroittajat [Tämän kirjan kirjoitti Demos Helsinki Helsingissä 7.11.2006].

Uskomme valtioon ja valtioon tuntuu edelleen olevan korkea, vaikka kirjassa mainitut organisaatiot ja www-palvelut näyttävät tällaisilta:

  1. IRC-galleria http://www.irc-galleria.net
  2. YouTube http://www.youtube.com
  3. Kuukuppikunta http://www.kuukuppikunta.net
  4. Craiglist http://www.craigslist.org
  5. Loppukiri http://www.aktiivisetseniorit.fi
  6. MySpace http://www.myspace.com/
  7. TimeBank http://www.timebank.org.uk
  8. Wikipedia http://www.wikipedia.org
  9. Verkostopalvelu.fi http://www.verkostopalvelu.fi
  10. Amazon http://www.amazon.com
  11. Oranssi http://www.oranssi.net
  12. Ebay http://www.ebay.com
  13. Kulman kundit http://www.kansalaistalo.fi /kulmankundit/
  14. BBC Backstage http://backstage.bbc.co.uk

En erota valtiota noista. Mutta, jos tulevaisuuden valtio onkin Google, Yahoo, Murdoch (YouTube), eBay yms. Eilen kirjoitin ns. User Generated R&D toiminnasta. Demos Helsinki pohtii Käyttäjäkeskeisen valtion luomisprosessia. Valta kuuluu kansalle. Yllättävä lopputulos: olemmeko palauttamassa valtaa kansalaisille? Mihin poliitikot joutuvat? joutavat? Tuleeko heistäkin kansalaisia? Nostammeko me heidät Gatekeepereikis, jotka valvovat, että ihanteisiin ei sekoitu spämiä, viruksia ja vakoiluohjelmia.

Huomio! Talous

Googlen arvo on 154 000 000 000 dollaria. Meidän ei tule suhtautua Internetiin liian vakavasti. Tämän on vain bisnestä. Paremman puutteessa voimme etsiä tietoa verkosta ja huolehtia siitä, että Googlen omistajat eivät joudu kärsimään pikkurahan puutteeseta. Julkaistujen numeroiden valossa olemme suoriutuneet globaalitalouden velvotteista kohtuullisen hyvin. Ei ku’ googlaamaan.

Uudet tuulet puhaltavat Aasiasta

Talouden uudet tuulet puhaltavat Aasiasta. Hongkong ja Guangdong (Kiina) tavoittelivat suomalaisten huomiota seminaarissa, joka pidettiin Helsingissä marraskuun alussa. Suomi on Kiinan lähin eurooppalainen naapuri. Matka Espanjasta Pekingiin on lyhyin Helsingin kautta. Kaksiulotteiselta kartalta tätä ei hahmota helposti, mutta Finnair satsaa korttinsa Aasian reitteihin.

Internetissä kaikki ovat asiantuntijoita

”The thing about the Internet is that everyone’s an expert. You’ve got consultants for everything, and agencies for the rest.” Toteaa Kat Herdingin Vice President of BS (bullshitting). Katin blogi on mielenkiintoinen, koska se pilkkaa meitä, jotka haluaisimme olla asiantuntijoita ja suhtatua vakavasti webbiin, mobilimediaan ja maailmanlaajuiseen kommunikaatioon.

”Who cares? Nobody, to be more precise. There is more to life than digitally enabled mobility.” Virtuaaliverkottaja toteaa. Seuraavaksi haastattelen jotain, joka ei tiedä näistä jutuista hölkäsenpöläystä. Mutta tässä kuuma nimitysvinkki. Onko organsiaatiossanne Chief Blogging Officer (CBO) nimikkeellä olevaa tyyppiä. Seuravallaa käyntikorttien printtauskierroksella tässä on oiva tilaisuus itseään kunnioittavalle organisaatiolle.

Ubiquitous blogging = blogging everywhere on kansallinen tavoite. Tähtäämme tähän tavoitteeseen. Blogit virtaavat Sodankylästä Sotkamoon ja Hangosta Hapanrantaan. Cool. Meillä kaikilla on kasvot (= We all have a Facebook, take a look). Kuka kertoi huomiotaloudesta? Jokainen tarvitsee sitä. Jokaisella on oikeus saada pärstänsä johonkin galleriaan. Näin tomien saamme ainakin Googlen, Yahoon, MyWebin, Facebookin, YouTubin, MySpace’n yms. talouden kuntoon. Julkisuus on kestävyyslaji.

Verkostot

Olemme osana Eurooppalaisessa, globaalissa verkostossa, joka tähtää uusien hyödyllisten sosiaalisen vuorovaiktuskeinojen kehittämiseen. Open Source Networking on avainkäsite. UGC = user generated content on vain yksi näkökulma. Voimme myös edistää tieteen ja taiteen sovellusten ja ratkaisujen leviämistä verkoston kautta. Verkkoja voi myös käyttää sosiaalisen älykkyyden kehittämiseen (social intelligence).

Ideapajasta käytäntöön

Osa IST 2006 Helsinki ideoista, tutkimusaihioista ja konsepteista muhivat kauan mietintämyssyissä ja testipenkeissä ennen kuin ne pääsevät lähellä tavallista käyttäjää.

Ideapaja

Ideapajassamme on jäseniä eri puolilta maailmaa. Tässä on selin mekatroniikan professori Italiasta,  ranskalainen tutkija, joka puhui ambient intelligence ja assited living asioista, romanialainen taloustiteteilijä, kiinalainen affective computing tutkija Bejingliäisestä yliopistosta ja espanjalainen Open Source verkoston rakentaja.

Käyttäjälähtöinen tuotekehitys

Kuuntelin eilen luentoa, jossa nostettiin esille User Generated Research and Development. Ideana on, että käyttäjät, asiakkaat osallistuvat tutkimuksen ja kehityksen eri vaiheisiin, antavat impulsseja ja ohjaavat luotavan uuden vitkuttiminen tarvelähtöisyyttä ja käytettävyyttä. User Generated Content demokratisoi sisällöntuotantoa. UGD tuo saman ilmiön tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Ei hullumpi lähestymistapa! Lue myös Sitran 69 raportti.

”Tulevaisuus on jo täällä, se ei vain ole tasaisesti levinnyt.” – William Gibson
”Halusin levittää tätä hyvää juttua” – Miia, 24

Käyttäjälähtöinen tuotekehitys

VTT:n tutkija kertoo käyttäjälähtöisestä tuotekehitystyöstä. VTT on kerännyt 38 000 uutta kännykän käyttö- ja sovellusideaa. Nämä ideat ovat vapaasti saatavilla netistä. Liitän tähän jossain vaiheessa linkin kyseisen tutkimuksen tietokantaan.